Sosiaalista kestävyyttä luonnosta: luontokuntoutus ja – valmennus voimaannuttaa

Lataa PDF-tiedosto

Maarit Timonen, MMM, lehtori, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu

Johanna Rintala, TtM, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu

Panu Huczkowski, TtM, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu

Pia Rajaniemi, FM, lehtori, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu

 

Johdanto

“Luonnossa on raikas ilma ja kuuluu aina mukavia ääniä ja se rentouttaa ja rauhoittaa”

“Täällä on niinku aikaa kuunnella mua ja ei oo koko ajan jollakin kiire johonkin seuraavaan palaveriin ja ei oo muuta työstressiä, kopiokoneita ja mitään toimistoääniä”

Yllä olevat kommentit kuuluvat Luontoa toimintaan – yhteistyömalleja osallisuuteen -hankkeessa luontolähtöiseen työpajatoimintaan osallistuneelle nuorelle. Luontoympäristöillä tiedetään olevan positiivisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin: Luonto eheyttää kokonaisvaltaisesti tuoden myönteisen olemisen kokemuksen, lisää tarkkaavaisuutta ja synnyttää positiivisia mielleyhtymiä. Luonto tarjoaa fyysistä tekemistä ja antaa mahdollisuuden rauhoittumiseen, rentoutumiseen ja tarvittaessa yksinoloon. Luontolähtöisessä työskentelyssä toimintaan osallistuva kokee tulevansa aidosti ja läsnä olevasti kohdatuksi. Toimistoäänien vaihtuessa luonnonääniin ei lisäänny pelkästään toimintaan osallistuvan hyvinvointia, vaan luonnon hyvinvointivaikutukset parantavat myös luontolähtöistä toimintaa ohjaavan valmentajan tai sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen työhyvinvointia.

Kuva 1. Nuoren osallistujan kommentti luontoyksikövalmennuksesta. (Kuva: Anu Kuustie 2020.)

Uusia innovaatioita luontolähtöiseen toimintaan ja kansainvälistä yhteistyötä

Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Luontoa toimintaan – yhteistyömalleja osallisuuteen -hankkeessa on tavoitteena vahvistaa syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten, etenkin miesten sosiaalista kuntoutumista, terveyttä ja toimintakykyä luontolähtöisillä menetelmillä.  Hankkeen osatoteuttajina ovat Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminta, Pellon kunnan työpajatoiminta ja Metsähallitus. Yhteistyökumppaneina ovat lisäksi Sallan kunta, Sodankylän Seitasäätiö ja Klubitalo Roihula Rovaniemeltä. Näissä kaikissa luontoperustaiset menetelmät on jalkautettu osaksi toimintaa.

Luontoa toimintaan yhteistyömalleja osallisuuteen –hankkeessa Metsähallituksen Luontopalvelut on kehittänyt ja pilotoinut yhdessä paikallisten työllistymis- ja kuntoutustoimijoiden kanssa paikkakuntakohtaisia yhteistoimintamalleja kuntoutustarkoitukseen soveltuvien toimintatapojen ja luontoympäristöjen löytämiseksi. Metsähallituksen asiantuntemukseen ja luonto-osaamiseen nojaten yhteistoimintamalleja kehittämään ja toteuttamaan perustettiin paikkakuntakohtaiset yhteistyöryhmät, jotka jatkavat yhteistyön foorumina myös hankeen jälkeen. Metsähallituksen johdolla hankkeessa on mm. kunnostettu puroa taimenten kutupaikaksi ja niitetty Oulangan kansallispuistossa jokivarsiniittyjä perinnemaiseman hoitotyönä. Metsähallituksen aluetta on ollut myös luonnonsuojelulliset asiat ja luonnonhoitokohteiden ja niissä mahdollistunut työskentely. Metsähallituksen toimesta on myös rakennettu kohdekortteja, joiden avulla voi suunnitella retkeilyä erilaisille kohteille

Kuva 2. Kohdekortti Oulungan Runsuniitystä.

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan hanketyön tuloksena on aloitettu metsäkummitoiminta nuorten ja ikäihmisten välisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi. Oulussa on työpajatoiminnassa järjestetty myös nuorten ryhmille luontoperustaista voimavaratyöskentelyä, elämysliikuntaa ja arjen taitoja kehittävää toimintaa. Myös erätaitoja, retkeilyä ja talkootyötä metsähallituksen luontokohteissa on kehitetty nuorten osallisuuden kokemuksen ja ympäristötietouden kasvattamiseksi. Omaan lähiluontoon ja elinympäristöön on tutustuttu ympäristökasvatuksen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen on perehdytty kestävän kehityksen osaamisen ja ekologisen ajattelun vahvistamiseksi. Koronan myötä luontoryhmävalmennuksen toiminta keskeytyi aluksi, mutta valmennus muotoutettiin nopeasti etäversioksi. Luontovalmennuksen etätoteutuksessa nuoriin pidettiin yhteyttä päivittäin Discordin kautta. Parhaimmillaan etävalmennus tavoitti yksittäisellä kerralla nuoria jopa 40. Koronan myötä luontoyksilövalmennuksen idea ja kehittäminen sai vauhtia. Toiminnasta saatu palaute oli rohkaisevaa.

Kuva 3. Nuoren rakentama hyönteishotelli Liminganlahden luontokeskuksella. (Kuva Hannele Kytö, 2020.)

Verrattuna Ouluun tarjoaa Pello maaseutumaisemman toimintaympäristön. Lisäksi kohderyhmä koostuu pääsääntöisesti mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen asiakkaista ja ovat iäkkäämpää verrattuna Oulun osallistujiin. Nämä ovat olleet lähtökohtia toimintaa suunniteltaessa. Tavoitteena Pellossa on ollut lähteä rakentamaan päihteetöntä luontolähtöistä ryhmävalmennusta sekä kehittää kuntouttavan työtoiminnan luontolähtöistä valmennusta. Toiminta on muodostunut kalastuksesta, polttopuiden toeosta, retkistä, lintutornikäynneistä sekä yhteistyöstä Marttojen ja kyläyhdistysten kanssa. Työtoiminnassa on rakennettu yhdessä kasvimaata sekä hyödynnetty toiminnassa koira-avusteisuutta tunnetyöskentelyssä.

Siirtyminen poikkeusoloihin Covid19-taudin etenemisen ehkäisemiseksi toi toimintaan etätehtävät kuntoutujien kotiovelle. Tehtävät sisälsivät erilaisia istutustöitä, luontoaiheisia ristisanoja, lintutunnistustehtäviä ja pelasta pörriäinen tehtäviä. Haasteena yhteyden pitoon ja tehtävien monipuolistamiseen on ollut älylaitteiden puuttuminen.

Kuva 4. Johanna Rintala

Luontoa toimintaan yli rajojen -hanke on kansainvälinen sisarhanke Luontoa toimintaan – yhteistyömalleja osallisuuteen –hankkeelle. Hankkeella on yhteistyökumppani Gröna Gången -hanke Salan kunnasta, Ruotsista ja yhteistyön kautta olemme päässeet tutustumaan Ruotsissa tehtävään Green Care (Grön rehab) eli luontolähtöiseen kuntoutustoimintaan ja etenkin maatila-avusteiseen kuntoutustoimintaan, sillä Gröna Gången -hanke kuntouttaa pitkäaikaissairaita ja -työttömiä sekä maahanmuuttajia vuokraamallaan maatilalla. Maatilalla osallistujat pääsevät hoivaamaan maatilan eläimiä mm. kanoja, minipossuja, vuohia ja lampaita sekä hoitavat pientä puutarhaa, jossa kasvatetaan erilaisia vihanneksia. Osallistujien on tärkeää huomata, että kun he ruokkivat eläimiä ja rakentavat karsinoita niille, voivat eläimet hyvin. Itsetunto vahvistuu ja osallistujat uskaltavat kokeilla uusia asioita, kun he saavat antaa huolenpitoa jollekulle, joka osoittaa kiitollisuuttaan. Osallistujat saavat myös jotain muuta ajateltavaa ja puhuttavaa kuin omat ongelmat. Myös kasvien viljely, kun näkee istuttamiensa, kastelemiensa ja huolehtimiensa salaattien ja vihannesten kasvavan, lisää tunnetta, että kelpaa johonkin.

Kuva 5. Osallistujia Gröna gången -hankkeen maatilalla. Gröna Gången.

Ruotsin maatalousyliopistossa (Sveriges lantbruksuniversitet, SLU) ja varsinkin Alnarpin yksikössä Skånessa on jo pitkään tehty tutkimusta luontolähtöisestä kuntoutustoiminnasta ja sen vaikutuksista. Tänä päivänä useat maakunnat tarjoavat luontolähtöistä kuntoutusta lääkärin lähetteellä Ruotsissa. Tässä asiassa me Suomessa voisimme ottaa oppia naapurimaastamme.

Luontokuntoutuminen kestävä luonnon tuotantomuoto jokaisen suomalaisen käytössä

Suomalaiset ovat metsä- ja luontokansaa. Luonto on ollut aina ja tulee olemaan jatkossakin suomalaisten koti, kirkko ja harrastuspaikka, jonne mennään syystä tai syyttä vain olemaan. Suomalainen luontoyhteys on peritty äidinmaidosta, mutta nyky-yhteiskunnan kiireen ja digivälineiden täyttämä urbaanielämä on peittänyt alleen monelta luontaisen tarpeen luontoon. Ei osata, tunneta, nähdä enää luonnon tarjoamia mahdollisuuksia liikkua ja hoitaa meitä niin fyysisesti kuin henkisestikin. Tähän luontoyhteyden löytämiseen ja onnistuneiden luontokokemusten saamiseen tarvitaan joku, joka opastaa, valmentaa, kouluttaa tai kuntouttaa sinua luonnossa. Löydät entisaikaiset piilevät vaistosi ja tarpeesi uudestaan. Luonto tekee hyvää meille kaikille meidän jokaisen itse määrittämällä tavalla ja teholla: retkeilemällä, kalastamalla, hiihtämällä, ulkoilemalla, sienestämällä, valokuvaamalla, luontoa ihailemalla. Kaikki tavat ovat yhtä arvokkaita ja tehokkaita ihmisestä itsestään riippuen, kuinka valmis hän on vastaanottamaan luonnon kuntouttavan ja voimaannuttavan vaikutuksen.

 

Kuvio 1: Kestävän kehityksen osa-alueet ohjaavat myös kestävää tuotantoa ja kulutusta.  Yhtenä tärkeänä osana on sosiaalis-kulttuuriset arvot.

Kestävä kehitys muodostuu kolmesta kokonaisuudesta, jotka kuvan mukaisesti ovat taloudellinen, ekologinen ja sosiaalis- kulttuurinen. Nämä samat periaatteet ohjaavat myös kestävää tuotantoa ja kestävää kulutusta. Sosiaalisesti kestävä maa- ja metsätalous luo edellytykset luontokuntoutumiselle ja siihen tarvittaville elinympäristöille ja luontokohteille. Käytännön toimenpiteet näiden kohteiden hoidossa tapahtuvat ekonomisesti ja ekologisesti kestävän toiminnan ohessa, kun tuotantoa osataan ja halutaan tarkastella kokonaisvaltaisesti kaikki näkökulmat ja käyttömuodot huomioiden. Suomalaiset jokamiehen oikeudet takaavat jokaiselle oikeuden nauttia luonnosta parhaaksi katsomallaan tavalla ilman erillisiä kustannuksia, kunhan oikeuksiin kuuluvat vastuut ja velvollisuudet huomioidaan. Luonto on meitä jokaista varten ja kuntouttaa sinuakin joka päivä ilmaiseksi.

Lähteet/Kirjallisuutta

Jokamiehenoikeudet. Luontoon.fi. Viitattu 8.5.2020  https://www.luontoon.fi/jokamiehenoikeudet.

Kestävä kehitys. Opiskeluaineisto. Viitattu 8.5.2020 http://www03.edu.fi/aineistot/keke/yleistietoa/kestavakehitys.htm.

Luontolähtöinen kuntoutustoiminta. SLU. Viitattu 12.10.2020 https://www.slu.se/sok/?searchQuery=gr%C3%B6n+rehabilitering

 

 

Asiasanat: Luontokokemus, luontoyhteys, luontokuntoutus, luontovalmennus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *