Vahvuusajattelu verkostojohtamisen osaamisen kehittämisessä

Lataa PDF-tiedosto

Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija (TKI&O), Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu

Soili Vesterinen, TtT, yliopettaja, AMK Master School, Lapin ammattikorkeakoulu

 

Taustaa

Työelämä odottaa työntekijöiltä ammatillista osaamista ja yleisiä ns. geneerisiä taitoja. Hyvin usein yleisten taitojen kohdalla puhutaan metataidoista. Osaaminen 2035 raportissa (OPH 2019) todetaan myös tulevaisuudessa merkitystään kasvattavan muutoksen hallintaa edistävät metataidot, kuten ongelmanratkaisutaidot, itseohjautuvuus, oppimiskyky, henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen ja johtaminen sekä tiedon arviointitaidot. Kaikilla on myös osaamisen ja taitojen lisäksi vahvuuksia. Niillä tarkoitetaan jokaisen ihmisen tavoitettavissa olevia myönteisiä piirteitä, joita voidaan tunnistaa, oppia ja kehittää (Uusiautti 2019).

Korkeakouluopiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan (2020) työelämä on luonteva paikka tunnistaa omia vahvuuksiaan ja vahvuuksista voitiin siis etsiä paitsi vauhtia koulutusta vastaavien töiden löytämiseen, myös apua mielekkäiden tehtävien tunnistamiseen työn löytämisen jälkeen. Vastaajat esittivätkin toivomuksia tulevaisuuden ja työelämäyhteyksien huomioimiseen jo opintojen aikana. (Hyvärinen ym. 2020, 10, 19, 23).

Lapin ammattikorkeakoulussa opetuksella AMK Master Schoolissa ja työelämän toimijoilla on luonnollinen työelämäyhteys, joka toteutuu sekä opetus- että TKI-toiminnassa. Pääosin opiskelijat opiskelevat työn ohella ja jakavat kokemuksiaan sekä osaamistaan yhteisöllisessä oppimisessa. Opetuksessa hyödynnetään työelämän asiantuntijoita mm. luennoitsijoina ja TKI-toiminnassa erilaisessa yhteistyömuodoissa kuten hankkeissa ja opinnäytetöihin liittyvissä kehittämiskokonaisuuksissa.

Tässä artikkelissa kuvaamme vahvuusajattelun hyödyntämistä AMK Master Schoolin opiskelijoiden johtamisen ja erityisesti verkostojohtamisen osaamisen kehittämisessä.

Verkostojohtaminen vastauksena toimintaympäristön muutokseen

Tässä ajassa korostuneita trendejä ovat globaalisuus, kiihtyvä informaation kasvu ja teknologian kehittyminen sekä muutosten nopeus, mitkä vaikuttavat toimintaympäristöön tehden siitä entistä epävakaamman. Johtamiselta tämä edellyttää erilaisten näkökulmien yhdistämistä, joustavuutta, ketteryyttä, innovatiivisuutta ja dynaamista organisoitumista, mitä osaltaan verkostojohtaminen edustaa. (Verkostojohtamisen opas, 2019, 11-12.) Verkoston toiminnan edistämiseksi on hyvä tunnistaa verkostossa toimivien osaaminen ja kyvyt (Järvensivu, 2019, 66).

Verkostojohtamisessa tarvitaan erilaista osaamista verrattuna perinteiseen hierarkkisen organisaation johtamiseen. Törmänen ja Kunnari (2017) toteavat, että esimiehen taidot punnitaan erityisesti organisaation vaikeina hetkinä. Hänellä on keskeinen rooli organisaatioiden välisten verkostojen luomisessa ja ylläpitämisessä. Koska nykyään muutokset ovat normaali jatkuva tila, organisaatiot tarvitsevat menestyäkseen osaamista toisilta tahoilta. Organisaatio voi tarvita toimintojensa kehittämiseen myös muualta tulevaa osaamista.

Työelämässä tarvitaan osaamisen lisäksi vahvuusajattelua. Vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen edistävät organisaatioiden ja työyhteisöjen kestävää menestystä ja työhyvinvointia. (Wenström 2020.) Verkostojohtamisessa korostuu rehellisyys tärkeänä vahvuutena luottamuksen rakentamisessa eri tahojen kesken ja välille.

Vahvuusajattelu työelämässä ja johtamisessa

Luonteenvahvuudet ovat yksilön luonteenpiirteitä ja psykologisia ominaisuuksia. Niiden käyttö on myönteistä ja opittavissa olevaa ja niitä voidaan myös harjoittelun avulla kehittää. Omien luonteenvahvuuksien tunnistaminen, käyttäminen ja vahvistaminen hyödyttävät arkielämää, opiskelua ja työn tekemistä. (Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen 2019, 32-34.) Luonteenvahvuuksia on kutsuttu tulevaisuuden työelämätaidoiksi. Ne ovat usein avaintekijöitä työllistymisen, työssä viihtymisen, työssä menestymisen sekä työhyvinvoinnin kannalta (Wenström, Koukkari & Guttorm 2018).

Uusiauttin (2015) mukaan vahvuudet auttavat myös työntekijöitä kohtaamaan työelämän muutoksia. Vahvuuksien tunnistamisella ja hyödyntämisellä on myös yhteys työelämässä menestymiseen ja hyvinvointiin. Vahvuusperustaisuudessa ei kielletä elämän vastamäkiä, vaan kannustetaan itseä arvostavien ja myönteisten valintojen tekemisessä ja ylipäätään tuetaan myönteiseen toimijuuteen.  (Uusiautti 2019.)

Tutkimukset osoittavat, että positiivisella johtamisella ja organisoinnilla on mahdollista edistää henkilöstön työhyvinvointia ja innostusta, ja niiden avulla organisaatioiden tuottavuutta, tehokkuutta, tuloksellisuutta ja laatua (esim. Hakanen 2011; Hakanen & Kaltiainen 2020.) Positiiviseen johtamiseen kuuluu yksilöllisten vahvuuksien tunnistaminen, hyödyntäminen ja kehittäminen; monimuotoisuus. Wenström (2019) määrittelee positiivista vahvuuksiin perustuvaa johtamista seuraavasti: “Positiivinen johtaminen tarjoaa näkökulmia, periaatteita ja malleja, joiden varassa johtamista ja esimiestyötä, työn organisointia sekä arjen toimintaa voi toteuttaa ja kehittää. Lisäksi se vie johtajan tai esimiehen tarkastelemaan omia ajattelutapojaan, asenteitaan ja arvojaan ulottuen ihmiskäsitykseen saakka.”

AMK-maisteriopiskelijoiden opintojen tavoitteena on johtamisen taitojen kartuttaminen, oman työnantajan toiminnan kehittäminen tai esimiehen roolin syventäminen.  Opiskelijoista osa työskentelee jo opintojensa aikana esimies- ja johtamistehtävissä. Opiskelijoilla voi olla myös kokemusta omassa työssään toteutetusta verkostotyöstä ja verkostojen johtamisesta.

Vahvuuksien tunnistaminen verkostojohtamisessa

Jotta omia vahvuuksia voi hyödyntää opinnoissa ja työelämässä, täytyy ne ensin tunnistaa. Osaamistavoitteiden saavuttamiseksi opetuksen toteuttamisessa hyödynnettiin vahvuusajattelua ja vahvuusperustaista ohjausta. AMK-maisteriopiskelijoiden verkostojohtamisen opintojaksolla osaamisen kehittämisen tavoitteina on, että opiskelija osaa toimia verkostoissa oman alansa asiantuntijana. Lisäksi tavoitteena on, että hän osaa kehittää ja uudistaa verkostoja ja kumppanuuksia yhteistyöverkostoissa ja monialaisissa ryhmissä. Toteutuksen kokonaisuus muodostui asiantuntija-alustuksista, ennakkotehtävästä, pienryhmätyöskentelystä ja yhteisen tiedon kokoamisesta esseeraporttiin.

Opiskelijoille annettiin opintojakson aloitusvaiheessa ennakkotehtävä, jonka tavoitteena oli johdattaa opiskelijat vahvuusperustaiseen ajatteluun ja tutustuttaa heidät erilaisiin vahvuuksien tunnistamisen työkaluihin.  Työkaluna hyödynnettiin Vahvuuksilla tulevaisuuteen – Vahvuustaulua (taulukko yksi), johon opiskelijat täydensivät oman tarkastelun (sarake yksi) ja Via-vahvuustestin, (sarake kaksi) tuottamia omia vahvuuksiaan.

Taulukko 1. Vahvuuksilla tulevaisuuteen – Vahvuustaulu

Tuloksia tarkasteltiin lähipäivällä, minkä jälkeen opiskelijat täydensivät yhdessä keskustellen taulukkoa ja tuottivat vastausta siihen, miten vahvuudet tulevat esille johtamisessa (sarake kolme) ja näkyvät verkostojohtamisessa ja verkostotyössä (sarake neljä).

Vahvuudet opiskelijoiden kuvaamana

Opiskelijoiden tuottamat vahvuudet analysoitiin soveltaen Christopher Petersonin ja Martin Seligmanin (2004) laatimaa luokittelua kuudesta universaalista hyveestä: viisaus, rohkeus, inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja henkisyys. Hyveisiin sisältyy 24 vahvuutta. (Taulukko kaksi) Vahvuuksia puolestaan voidaan listata eri perustein, esimerkiksi kykyinä ja taipumuksina.

Taulukko 2. Hyveet ja vahvuudet opiskelijoiden kuvauksina

Oheisessa taulukossa on esitetty Petersonin ja Seligmanin teoriaa mukaillen kuusi päähyvettä ja ennakkotehtävän pohjalta niihin liittyviä opiskelijoiden itsensä tunnistamia vahvuuksia. Tunnistetut vahvuudet ovat taulukossa kuvattu tummemmasta ruskeasta vaaleampaan. Ennakkotehtävän vastauksista määrällisesti eniten (yli 10 mainintaa) tunnistetut vahvuudet ovat taulukossa korostettu tumman ruskealla. Seuraavaksi on kuvattu keskiruskealla vahvuudet, joihin tuli määrällisesti vähemmän (alle 10 mainintaa) ja vaaleanruskealla vahvuudet, joihin tuli vähän mainintoja (alle 5).  Kaikista vaaleimmalla värillä on ne vahvuudet, joihin ei tullut yhtään mainintaa.

Eniten mainintoja sai aitous ja rehellisyys sekä reiluus ja kaikkien yhdenmukainen kohtelu. Seuraavaksi eniten luovuus, anteeksiantokyky, rakkaus, johtajuus, oppimisen ilo, ryhmätyötaidot ja huumorintaju. Mainintoja tuli myös vahvuuksille ystävällisyys, kauneuden huomiointi ja arvostus, kiitollisuus, uteliaisuus, sinnikkyys, toiveikkuus, sosiaalinen älykkyys, arviointikyky ja vakaumuksellisuus.

Vahvuuksien näkyminen verkostojohtamisessa

Ennakkotehtävien sisällön analyysillä saimme esille opiskelijoiden näkemyksiä vahvuuksien näkymisestä verkostojohtamisessa. Verkostojohtamisessa korostettiin reiluutta ja kaikkien oikeudenmukaista kohtelua.

….olen tasapuolinen, oikeudenmukainen verkostojen johtamisessa…

Oikeudenmukaisuus voi näkyä verkostotyöskentelyssä esimerkiksi niin, että huolehtii omista vastuu alueista ja antaa muille tilaa huolehtia omista.

Arvostus ja luottamus tuli esille tunteiden huomioimisessa esimerkiksi luottamuksen tunteena, päätösten perustelemisena ja luottamuksen vahvistumisena.

….perustellut päätökset tukevat aina johtamista, tämäkin lisää luottamusta…

Ryhmätyötaidot liittyivät yhteistyön toimintaan ja ilmapiiriin ja niiden ilmenemiseen. Epämukavuuden sieto, ystävällinen käyttäytyminen ja erilaisten ratkaisujen yhteinen pohtiminen edisti yhteistyötä ja myönteistä ilmapiiriä.

Yhteistyötä tehdessä joudutaan usein epämukavuusalueelle ja on hyvä oppia sietämään sitä.

Ongelmien pohdiskelu yhdessä, erilaisten ratkaisujen ehdottaminen vaikka ei olisikaan niin varma idea

Yhteistyön haasteina koettiin tiimityötaitojen puute ja epäasiallinen käytös. Vahvuuksien näkyminen liitettiin vuorovaikutukseen ja sosiaaliseen toimintaan.

 Verkostojohtaminen ja -työ on ihmissuhteita ja vuorovaikutusta, ihmisten johtamista

Verkostojohtamisessa tärkeää kaikki näkökulmat ja niiden huomiointi

Verkostotyössä avoimuus ja samasta asiasta puhuminen on oleellisen tärkeää, jotta kaikki tietää mihin ollaan menossa ja millä keinoin…

Vuorovaikutuksen osalta oma toiminta ja vahvuuksien hyödyntäminen ilmeni esimerkiksi oman rauhallisuuden ja vahvuuksien hyödyntämisenä, uteliaisuutena löytää uusia verkostoja ja rohkeutena tarttua haasteisiin.

Rauhallisuuteni ansiosta osaan antaa muillekin tilaan verkostotyöskentelyssä, huumorintaju ja rauhallisuus lisäävät muiden turvallisuuden tunnetta ja lisää helposti lähestyttävyyttä.

Erilaiset vahvuudet voimavarana.

Utelias löytämään uusia verkostoitumiskeinoja ja verkostoja.

Vahvuudet näkyvät verkostojohtamisessa tavoitteellisuutena, yhteisenä päämääränä ja suunnitelmallisuutena. Eri vaihtoehtojen punnitseminen, ennakointi ja kokonaisuuksien hahmottaminen ovat osa toimintaa.

Edistetään yhteisten tavoitteiden saavuttamista.

Verkostoon kuuluvien omien ja yhteisten tavoitteiden yhteensovittamista.

Pyritään viemään asioita eteenpäin, askel kerrallaan.

Tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen katsottiin kuuluvan myös vastuullisuus, joka koostuu vastuun ottamisesta ja vastuun kantamisesta.

Asiat kuitenkin etenevät paremmin, kun joku ottaa vastuun ja huolehtii etenemisestä.

Verkostojohtamiseen ilmapiiriin liitettiin vahvuutena huumori, positiivisuus ja innovatiivisuus. Huumorin hyödyntäminen, positiivisuuden luoma avoin tunnelma ja luovuuden hyödyntäminen katsottiin kuuluvan olennaisena osana verkostotyöhön.

vieraassa verkostossa huumorilla on hyvä ”rikkoa jäätä” 

Tutussa verkostossa vaikeiden asioiden käsitteleminen helpottuu huumorin kautta.

Virheistä opitaan mutta osataan myös nauraa niille.

Positiivisuuden luoma avoin tunnelma ja toiveikkuus katsottiin kuuluvan tärkeänä osana ilmapiiriin. Palautteen antaminen ja saaminen sekä erilaisuuden hyväksyminen vahvistavat toimintaa.

Luotan tulevaisuuteen.

Uskon, että yhdessä tekemällä saa parempia tuloksia ja tekeminen on mukavaa, kun tunnet kuuluvasi joukkoon.

Pitää osata ottaa palautetta vastaan ja olla valmis itse muuttumaan ja muuttamaan toimintaa.

Ilmapiiriin liitettiin myös innovatiivisuus, johon viitattiin luovana kehittämisenä ja luovuuden hyödyntämisenä. Luovuuden katsottiin kukkivan monesti eniten vuorovaikutuksessa ja uskalluksesta heittäytyä etsimään yhdessä uusia yhteistyötapoja ja ratkaisuja.

Luovuus kukkii monesti eniten vuorovaikutuksessa.

Luovuus myös tarttuu, kun yksi uskaltaa heittäytyä luovauksi, uskaltaa monesti muutkin.

Vahvuuksien näkyminen verkostojohtamisessa tulee esille osaamisen ja eettisyyden kautta. Osaamisen huomioiminen ja osaamisen jatkuva kehittäminen kuuluu olennaisena osana verkostotyöhön. Jokaisen osaamisen hyödyntäminen ja oppimisen halu sekä rohkeus tehdä virheitä helpottaa uusien tilaisuuksien hahmottamista.

Eettisyydessä tuotiin esille arvojen mukainen toiminta, johon kuuluu erityisesti rehellisyys, ihmisarvon kunnioittaminen ja toisten kunnioittaminen ja arvostaminen. Eettisyyteen liitettiin myös hengellisyys ja henkisyys.

Rehellisyys on verkostojen johtamisessa luottamuksen perusta ja se ilmenee, että ihmiset luottava sinuun.

… hengellisyys auttaa myös hyväksymään oman pienuuden ja voimattomuuden isompien asioiden edessä.

Kaikkeen ei pysty vaikuttamaan ja asiat ei aina mene oman suunnitelman mukaan, mutta uskon, että lopputulos aina lopulta hyvä.

Yhteenvetoa: Vahvuuksien näkyminen verkostojohtamisessa liittyy moniin verkostotyön toimintoihin kuten arvoihin ja eettisyyteen toiminnan perustana, vuorovaikutukseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun, sosiaalisen toimintaan ja luottamukseen sen perustana, osaamiseen ja tavoitteellisuuteen sekä toisia kunnioittavaan rakentavaan ilmapiiriin.

Lopuksi

Työelämä on luonnollinen paikka tunnistaa omia vahvuuksiaan. Usein kuitenkin arjen hektisyys asettaa haasteita pysähtyä miettimään, mitä vahvuuksia omistaa ja miten niitä voisi hyödyntää. Verkostojohtamisen opintojaksolla opiskelijoille annettiin mahdollisuus pysähtyä yksin ja ryhmässä pohtimaan vahvuuksiensa esiintulemista johtamisessa ja näkymistä verkostojohtamisessa. Vahvuuksien tunnistaminen itseään reflektoimalla on tärkeää niin esihenkilöille kuin työntekijöille. Tässä artikkelissa kuvattu vahvuusperusteinen ajattelu ja perehdyttäminen erilaisiin vahvuuksien tunnistamisen työkaluihin antoi eväitä opiskelijoille hyödyntää vahvuuksia tulevaisuuden työelämässä ja edistää näin työntekijöiden työhyvinvointia ja tuottavuutta. Suosittelemme vahvuusajattelun hyödyntämistä niin johtamisen kuin työelämätaitojen vahvistamisen opetuksessa.

Lähteet:

Hakanen, J. 2011. Työn imu. Viitattu 10.11.2021. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136798/9789522618276TTL_tyonimu.pdf?sequence=1

Hakanen, J. & Kaltiainen, J. 2020. Työn imu-parasta hyvinvointia työssä? Viitattu 10.11.2021.

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162308/TEM_tyopoliittinen_aikakauskirja_2_2020.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Hyvärinen, S., Kangastie, H., Kari, S., Löf, J., Naakka, M & Uusiautti, S. 2020. Lapin korkeakouluista valmistuneiden näkemyksiä vahvuusperustaisesta tulevaisuusohjauksesta. Lapin AMKin julkaisuja Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 21/2020.

Järvensivu, T. 2019. Verkostojen johtaminen. Opi ja etene yhdessä. Helsinki: Books on Demand.

Opetushallitus 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä tuloksia. Raportit ja selvitykset 2019. Viitattu 10.11.2021.

https://www..fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf.

Peterson, C. & Seligman, M. E. P. 2004. Character strengths and virtues: A handbook and classification. New York: Oxford University Press.

Törmänen, O. ja Kunnari, M. 2017. Luottamus työelämäverkostoissa. LUMEN 3/2017 TEEMA-ARTIKKELI Luottamus työelämän verkostoissa.

Uusiautti, S. 2015. Menestyvä ja hyvinvoiva yritys positiivisen psykologian valossa. Yritysjohdon ja työntekijöiden käsityksiä menestyksestä. Helsinki: Books on Demand.

Uusiautti, S. 2019. Tunnista vahvuutesi ja menesty. Helsinki: Kirjapaja.

Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. (2019). Huomaa hyvä! Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Verkostojohtamisen opas. 2019. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2019:12.

VIA Institute on Character (2021). The VIA Character Strengths Survey. https://www.viacharacter.org/survey/account/register

Wenström, S. 2019. Positiivisella johtamisella pedagogista hyvinvointia. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 10. Hakupäivä 10.11.2021. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201902134751.

Wenström, S. 2020. Positiivinen johtaminen opetus- ja kasvatusalalla. Kea ry. Viitattu 7.12.2021. PowerPoint Presentation (oaj.fi)

Wenström, S., Koukkari, M. & Guttorm, T. 2018. Positiivista osaamisperusteista pedagogiikkaa. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Luettu 2.12.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938970.

 

Asiasanat: verkostojohtaminen, vahvuusajattelu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.