Noora Wilhelmsson, TtM, tuntiopettaja, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Satu Elo, TtT, dosentti, yliopettaja, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Kaisa Lammi, KTM, lehtori, projektipäällikkö, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Heli Väätäjä, TkT, yliopettaja, Arktiset luonnonvarat ja talous, Lapin ammattikorkeakoulu
Maria Kääriäinen, TtT, professori, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
Johdanto
Opinnäytetyö on ammattikorkeakouluopiskelijan tutkimuksellinen oppimisprosessi, joka syventää opiskelijan ammatillista osaamista, sekä ohjaa itsenäiseen, suunnitelmalliseen ja vastuulliseen työskentelyyn. Opiskelija on opinnäytetyöprosessin keskeinen toimija ja ohjaaja toimii oppimisprosessin tukijana ja kannustajana varmistaen samalla opinnäytetyön laadun (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 2020). Opinnäytetyön ohjauksessa ohjaaja tukee ja tarjoaa apua opiskelijan ongelmatilanteisiin neuvojen avulla, tarjoaa opiskelijalle toimintavaihtoehtoja, ennakoi työn etenemistä sekä antaa korjaavaa palautetta työn muokkaamista varten (Vehviläinen 2014).
Opinnäytetyöllä on keskeinen rooli korkeakouluopiskelijan opinnoissa ja se on usein ensimmäinen kosketus tutkimus- ja kehittämisprosesseihin. Esimerkiksi ylemmän ammattikorkeakoulun koulutuksissa opinnäytetyö muodostaa ison osan koko opinnoista (33 – 50%). Opinnäytetyön laajuus ja prosessissa mahdollisesti koettu haasteellisuus ilmenee opintojen jatkoaikahakemuksissa. Opinnoilleen jatkoaikaa hakevista opiskelijoista puolet ilmoittaa syyksi opinnäytetyön keskeneräisyyden tai opinnäytetyötä ole aloitettu opinto-oikeusajan puitteissa (Tuomi & Latvala 2020). Tutkintojen suorittaminen tavoitteellisessa ajassa on merkityksellistä ja vaatii toteutuakseen riittävää opintojen ohjausta (Elo 2018).
Tutkimusten mukaan opinnäytetyön ohjauksella on suuri merkitys opinnäytetyön etenemiselle ja opiskelijan valmistumiselle (Weiste, Aaltonen, Savolainen-Peltonen & Stevanovic 2017, Tuomi & Latvala 2020). Jüttemannin ja muiden (2014) tutkimuksessa 71% opiskelijoista kuvasi opinnäytetyön keskeytymisen syyksi opinnäytetyön ohjauksen ongelmat. Muita keskeytymisen syitä olivat haasteet tutkimusmenetelmien hallinnassa, ongelmat opinnäytetyön aiheen kanssa sekä ajan hallinnan ongelmat (Jüttemann, Richter & Wagner 2014). Myös Peirisin ja muiden (2018) mukaan opiskelijan ja ohjaajan välinen suhde oli opiskelijoiden edistymiseen vaikuttava tekijä opiskelijan motivaation lisäksi. Ohjaajan tuki on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka motivoi opiskelijoita opinnäytetyön tekemiseen (Moskvicheva, Bordovskaiab & Darinskayac 2014).
Tässä artikkelissa kuvataan ammattikorkeakoulun kokemuksia opinnäytetyön ohjauksesta ammattikorkeakouluopiskelijoiden itsensä arvioimana. Kyselyyn perustuvien tulosten perusteella kuvataan sitä, millaiseksi ammattikorkeakouluopiskelijat arvioivat saamansa opinnäytetyön ohjausvuorovaikutuksen, palautteen ja ohjauksen. Poikkileikkaustutkimuksen aineisto kerättiin anonyymisti loka- ja marraskuun 2021 aikana Lapin ammattikorkeakoulun kaikilta opinnäytetyöprosessissa aktiivisesti mukana olevilta opiskelijoilta suomenkielisistä alemman korkeakoulututkinnon koulutuksista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää opinnäytetyön ohjauksen sekä opinnäytetyöprosessin arvioinnissa ja kehittämisessä. Tutkimukseen osallistui 114 opiskelijaa, joista 84,2 % oli naisia. Keski-ikä oli 27,5 vuotta ± 9,2 vuotta. Vastaajat olivat opinnäytetyöprosessissaan tasaisesti eri vaiheissa. Vastaajista yli puolet (58,8 %) toteutti opinnäytetyönsä tutkimuksellisena opinnäytetyönä tai kirjallisuuskatsauksena.
Ohjausvuorovaikutus
Opiskelijoista suurin osa arvioi, että opinnäytetyön ohjaaja on ollut läsnä heitä varten (88,9 %), ohjaustilanteessa on ollut riittävästi aikaa kysymyksille (84,1 %) ja opiskelija on tullut ohjaustilanteessa kuulluksi (79,4 %) opinnäytetyön prosessin aikana (Taulukko 1). Vaikka vastaajat arvioivat ohjaustilanteeseen käytetyn ajan olleen pääasiassa riittävää, noin kolmasosa vastaajista arvioi, ettei ohjaajalla ollut heille riittävästi aikaa (28,6 %) ja ohjaaja vaikutti tapaamisissa kiireiseltä (30,0 %).
Suurin osa vastaajista arvioi ohjaussuhteen ilmapiiriä luottamukselliseksi sekä yksilöohjauksessa (68,3 %) että ryhmäohjauksessa (77,6 %). Yli puolet vastaajista arvioi saaneensa ohjaajalta kannustusta (71,4 %), arvostusta (68,3 %) ja rohkaisua (65,1 %) opinnäytetyön yksilöohjauksissa. Myös ryhmäohjauksen ilmapiiri koettiin pääasiassa turvalliseksi (73,1 %), kannustavaksi (70,1 %) ja arvostavaksi (61,2 %). Opinnäytetöiden ryhmäohjaustilanteisiin varattu aika koettiin pääasiassa riittävän pitkäksi (65,7 %) ja yli puolet (64,2 %) opiskelijoista arvioi, että ryhmätilanteessa oli ollut riittävästi aikaa kysymyksille. Taustatekijät eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä ammattikorkeakouluopiskelijoiden ohjausvuorovaikutukseen.
Taulukko 1. Opinnäytetyön ohjausvuorovaikutus ammattikorkeakouluopiskelijoiden arvioimana.
Palaute ja tasa-arvo opinnäytetyön ohjauksessa
Vastaajista yli puolet arvioi saaneensa opinnäytetyöprosessin aikana ohjaajalta riittävästi palautetta (58,3 %), palaute oli ollut kannustavaa (64,8 %), perusteltua (71,3 %) sekä tukenut heitä opinnäytetyön tekemisessä (59,3 %). Suurin osa vastaajista arvioi opinnäytetyön ohjauksen olleen yhdenvertaista suhteessa muihin opiskelijoihin (68,5 %) ja tasa-arvon toteutuneen hyvin (taulukko 2).
Taulukko 2. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden arviot opinnäytetyön ohjaajalta saadusta palautteesta ja toteutuneesta tasa-arvosta (n=108).
Opinnäytetyön ohjauksen tärkeimmiksi ominaisuuksiksi opiskelijat nostivat 1) konkreettiset ohjeet (57,4 %), 2) yhteistyön sujuvuuden ohjaajan kanssa (50,9 %) ja 3) ohjauksen riittävyyden (37,9 %) (Taulukko 3.)
Taulukko 3. Opinnäytetyön ohjauksen tärkein ominaisuus ammattikorkeakouluopiskelijoiden arvioimana (n=108).
Nimettyjen opinnäytetyön ohjaajien määrällä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys ohjaajalta saadun palautteen riittävyyteen (p=0,008), kannustavan (p=0,009) ja opinnäytetyön tekemisestä tukevaan (p=0,002) sekä perustellun palautteen saantiin (p=0,041). Opiskelijat, joille oli nimettynä yksi ohjaaja oppilaitoksesta arvioivat saadun palautteen useammin riittäväksi kuin ne opiskelijat, joille oli nimettynä kaksi tai enemmän ohjaajaa. Opiskelijat, jotka olivat pysyneet suunnittelemassaan opinnäytetyön tekemisen aikataulussa arvioivat saamansa palautteen olleen kannustavaa (p=0,002) ja tukevan opinnäytetyön tekemisessä (p=0,012).
Opinnäytetyön tekemiseen motivoitumisella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys palautteeseen. Motivoituneet opiskelijat arvioivat huonosti motivoituneita opiskelijoita useammin palautteen riittäväksi (p=0,017), kannustavaksi (p=0,001), opinnäytetyön tekemistä tukevaksi (p<0,001) ja perustelluksi (p=0,042).
Lopuksi
Tulosten perusteella opiskelijoiden arviot saamastaan opinnäytetyön ohjauksesta olivat pääosin positiivisia. Ohjausvuorovaikutus arvioitiin pääasiassa hyväksi; ohjaaja oli ollut läsnä opiskelijaa varten, he olivat tulleet ohjaustilanteissa kuulluksi ja ohjausilmapiiri oli herättänyt luottamusta. Kuitenkin kolmannes piti ohjaukseen käytettyä aikaa riittämättömänä.
Tulosten perusteella opinnäytetyön ohjaajien määrällä oli vaikutusta siihen, millaiseksi opiskelijat arvioivat ohjauksen. Opiskelijat, joilla oli nimettynä vain yksi ohjaaja, olivat useammin tyytyväisiä opinnäytetyön ohjaukseen ja saamaansa palautteeseen. Myös Olmos-Lópezin ja Sunderlandin (2017) tutkimuksessa opiskelijat arvioivat kahden ohjaajan tarjoavan enemmän oppimiskokemuksia, mutta toisaalta haasteita tuo aikataulujen yhteensovittaminen, ristiriitaiset tai epäselvät ohjeet sekä konkreettisten ohjeiden puute. Nimettyjen opinnäytetyön ohjaajien määrään ei ole yhteneväistä ohjetta ja käytännöt vaihtelevat. Tilanteessa, jossa nimettyjä ohjaajia on kaksi tai enemmän, olisi tärkeää kiinnittää huomiota yhteisohjauksen erilaisuuteen verrattuna yhden ohjaajan tilanteeseen sekä sen tuomiin haasteisiin
Lähteet
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. (2020). Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset.
Elo, S. (2018). Opintojen ohjaus ja tutorointi. Teoksessa Saaranen, T., Koivula, M., Ruotsalainen, H., Wärnå-Furu, C., & Salminen, L. (toim.) Terveysalan opettajan käsikirja. 2.uudistettu laitos. Tietosanoma.
Jüttemann, A., Richter, F., & Wagner, C. (2014) Development of the situation of doctoral students in medicine: results of two surveys at an interval of ten years (2001 and 2011). Dtsch Med Wochenschr, 139 (159),767–73.
Moskvicheva, N., Bordovskaiab, N., & Darinskayac, L. (2014). Role of Students and Supervisors` Interaction in Research Projects: Expectations and Evaluations. Procedia – Social and Behavioral Sciences, 171 (2015) 576 – 583.
Olmos-López, P., & Sunderland, J. (2017). Doctoral supervisors’ and supervisees’ responses to co-supervision. Journal of Further and Higher Education, 41 (6), 727-740.
Peiris, C., Männikkö-Barbutiu, S., & Hansson, H. (2018). About the Challenges in Undergraduate Research Projects: An Explorative Case Study in a Sri Lankan National University X. International Journal of Learning, Teaching and Educational Research, 17 (2), 25-44. https://doi.org/10.26803/ijlter.17.2.2
Tuomi, S. & Latvala, E. (n.d.). Opinnäytetyön ohjaajan käsikirja. JAMK. https://oppimateriaalit.jamk.fi/yamk-kasikirja/
Vehviläinen, S. (2014) Ongelmanratkaisua opinnäytteen äärellä – neuvot opinnäytteen ohjauksen vuorovaikutuksessa. Prologi: Puheviestinnän vuosikirja, 2014, 9-26.
Weiste, E., Aaltonen, A., Savolainen-Peltonen, H. & Stevanovic, M. (2017). Ohjaussuhteen tyylit puntarissa. Aikuiskasvatus, 37 (2),122-129.