Pekka Iivari, FT, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu
Pasi Satokangas, YTM, asiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu
Artikkelin tavoitteena on kuvata pelastustoiminnan kehittämistä arktisella alueella kansainvälisenä yhteistyönä. Erityinen painopiste asetetaan turvallisuusharjoituksiin. Artikkelissa verrataan vuonna 2020 järjestetyn virtuaaliharjoituksen havaintoja syksyllä 2022 järjestettyyn Livex-harjoitukseen, joka pidettiin Huippuvuorilla. Harjoituksen havainnointiin osallistui edustajia myös Lapin ammattikorkeakoulusta ja Lapin Safareilta. Harjoitushavaintojen perusteella pohditaan lopuksi havaintojen merkitystä lappilaiselle turvallisuustoimintatavalle, joka perustuu verkostomaiseen yhteistyöhön.
Epilogi
Pohjoisella Jäämerellä risteilevä matkustaja-alus on viemässä matkailijoita tutustumaan ympäristöltään herkän saariston merieläimistöön. Risteilyaluksen asiakkaat ovat odottaneet elämystä vuosikausia ja vihdoin toive on toteutumassa. Aluksella on 175 matkustajaa ja 120 miehistön jäsentä. Erästä saarta lähestyttäessä alus menettää kuitenkin ohjattavuutensa ja se ajautuu matalikolle. Miehistön on käynnistettävä pelastustoimenpiteet. Aluksesta joudutaan evakuoimaan sekä matkustajat että henkilöstö. Evakuointileirin perustaminen viileän ja suojattoman saaren rannalle tuottaa oman haasteensa, jota harjoituksessa kuvataan.
Edellä kuvattu poikkeustilanne on skenaariona vuonna 2020 järjestetylle harjoitukselle, joka kokosi liki 130 osallistujaa Kanadasta, Islannista, Grönlannista, Färsaarilta, Huippuvuorilta sekä Norjan mantereelta, Yhdysvalloista, Suomesta, Iso-Britanniasta ja Uudesta Seelannista. Harjoituksen järjesti kansainvälinen risteilymatkailujärjestö AECO (The Association of Arctic Expedition Cruise Operators).
Tässä kuten yleensä kaikissa muissakin harjoituksissa kiinnitettiin erityistä huomiota viestintään, yhteistoimintaan ja koordinaatioon. Myös evakuointi, joukkojen hallinta, varusteiden ja välineiden käyttö sekä leiriytymisen onnistuminen olivat tarkastelun kohteena. Korkeakoulujen edustajat osallistuivat seuranta- ja arviointiryhmän työskentelyyn.
Arktiset olosuhteet haastavat pelastustoimintaa. Pitkät etäisyydet, kuuluvuusongelmat, ilmastolliset olosuhteet ja ympäristön herkkyys asettavat erityisiä vaatimuksia osaamiselle ja varusteille. Arktisella alueella on erityisen tärkeää verkostoitua, harjoitella sekä jakaa kokemuksia organisaatio- ja valtiorajojen yli. Näitä teemoja käytiin läpi myös edellä kuvatussa harjoituksessa.
Koronatilanteesta johtuen harjoitus järjestettiin ns. Table Top -menetelmällä eli virtuaalisesti. Lapin AMK osallistui harjoitukseen ARCSAR-hankkeen puitteissa (Arctic and North Atlantic Security and Emergency Preparedness Network). Vuonna 2018 käynnistynyt Euroopan komission Horizon 2020 -ohjelman rahoittama hanke on viisivuotinen ja sitä koordinoi Joint Rescue Coordination Center Northern Norway (JRCC NN). Lapin ammattikorkeakoulun lisäksi ARCSAR:issa on 20 partneria ja Suomesta myös esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoulu. EU-maiden lisäksi partnereita on Kanadasta, Yhdysvalloista, Venäjältä ja Uudesta-Seelannista.
ARCSAR-hankkeessa suunnitellaan ja luodaan kansainvälisiä käytäntöjä sekä tiedonvaihtoalusta, jonka tarkoituksena on lisätä arktisen alueen toimijoiden välistä tiedonkulkua. Hankkeessa tunnistetaan innovaatioita, joilla voidaan vastata pelastustoiminnan kapasiteettitarpeisiin. Lisäksi selvitetään tarpeita, jotka liittyvät poikkeavien tilanteiden hallintaan, tilannekuvaan ja valvontaan sekä pelastustoiminnan resurssointiin. Tavoitteena on, että niin viranomaiset, teollisuuden edustajat, kuin tutkimus- ja oppilaitokset sekä järjestöt pystyvät vaihtamaan entistä koordinoidummin arktisen alueen toimintaan ja innovaatioihin liittyviä tietoja, mikä entisestään kasvattaa toimijoiden välistä synergiaa ja tukee toimijoiden välistä ekosysteemiä.
Pelastustoiminnan ja yleensäkin arjen turvallisuuden kehittämisestä arktisella alueella hyötyvät sekä paikalliset asukkaat että matkailijat. Matkailuelinkeinon näkökulma on vahvasti esillä. Tärkeimpiä havaintoja edellä mainitusta Table Top -harjoituksesta kuvataan taulukossa 1.
Taulukko 1. Table Top -harjoituksen keskeisimmät havainnot.
| Koordinaatio ja johto | Viestintä ja yhteistyö | Välineet ja koulutus | Valmius ja suunnittelu |
| Vastuu aluksen päälliköllä | Mahdollisimman varhainen viestiminen pelastusviranomaisille vaikka tilanne olisi hallinnassa | Selvitettävä opashenkilöstön tai ainakin pääoppaan koulutusmahdollisuus poikkeustilanteisiin | Ympäristövaikutusten huomioiminen pelastustilanteessa |
| Tilannejohtajan rooli ja vastuu selkeänä | Tärkeää, että viestintä kapteenilta pelastuskeskuksen (hätäkeskuksen) kautta aina telttaleiriin saakka toimii | Koulutus käsitteiden ja termistöjen käyttöön | Kehitettävä menettelytapoja perusleirien (Base Camp) pystyttämiseen maa-alueelle |
| Johtamisjärjestelmän rooli ja terminologia selkeä ja yksiselitteinen | Aluksen miehistön ja rekikunnan henkilöstön (matkailuoppaiden) välinen yhteistoiminta on keskeisitä. Retkikunnan henkilöstöllä on taitoja, joita aluksen henkilöstö voi käyttää | Pelastuslauttojen käyttö suojatelttoina rannalla | Risteilyohjelmapalveluihin kehitettävä periaatteet perusleirin pystyttämiseen (maalle). |
| Paine ensitoimenpiteissä helpottaa, kun ammattipelastajat saapuvat paikalle | Yrityksen oma takapäivystys auttaa viestintäpaineessa | Retkikunnan kumiveneiden/asiakasveneiden (zodiac) käyttö pelastustehtäviin | |
| Suurilla toimijoilla on omat valvonta- ja operaatiokeskuksensa (hätäkeskuksensa) | Matkustajat viestivät somen kautta omaisilleen ja tiedotusvälineille | Matkailun ohjelmapalveluihin selviytymispakkaukset ylimääräisiin yöpymisiin | |
| Muun risteilyhenkilökunnan rooli on epäselvä | Yritysten oma takapäivystys voisi ottaa yhteyttä omaisiin, jotta viestinnän paine alusella/tapahtumapaikalla helpottuu | Asiakkaiden/matkustajien luettelointi ja seuranta katoamisten välttämiseksi | |
| Retkikunnan johtaja (Expedition Leader, pääopas) toimii telttaleirin johtajana | Yhteinen terminologia ja määritelmät sovittava kansainvälisessä toiminnassa | ||
| Matkustajien ja henkilöstön voinnin seuranta on keskeistä | Yritysten ja pelastusviranomaisten kannattaa tutustua toistensa toimintoihin etukäteen |
Harjoituksen tärkeimmät havainnot liittyivät kommunikaatioon ja koordinaatioon (kielitaito, komentojen selkeys, sosiaalisen median käyttö sekä matkustajalistojen ajantasaisuus). Lisäksi harjoitus tuotti tietoa yhteistyön kehittämistarpeista (aluksen miehistön yhteistyö pelastajien kanssa, tietojen vaihto yritysten ja viranomaisten kesken ja harjoitusten järjestäminen). Lisäksi varusteiden osalta tarvitaan enemmän asiakkaiden iän ja toimintakyvyn huomioimista sekä kansallista ja kansainvälistä standardisointia.
Syyskuu 2022
Harjoitustoiminta sai jatkoa, kun ARCSAR-hanke järjesti elo-syyskuun vaihteessa 2022 Norjan Huippuvuorilla Livex-pelastusharjoituksen eli paikan päällä todenmukaisissa olosuhteissa tapahtuvan harjoituksen, joihin osallistui Pasi Satokangas Lapin ammattikorkeakoulun edustajana, sekä Jyrki Karonen Lapin safareilta elinkeinojen edustajana. Pelastusharjoitus toteutettiin Huippuvuorten alueella liikkuvalla matkustajaristeilyaluksella, jossa oli noin 50 matkustajaa matkaoppaat mukaan lukien, sekä noin 20 laivan miehistöön ja asiakaspalveluhenkilöstöön kuuluvaa. Harjoituksessa simuloitiin laivan konehuoneen alueella tapahtuvaa tulipaloa sekä tämän seurauksena tapahtuvaa evakuointia. Evakuointi tapahtui Norjan rannikkovartioston alukselle. Livex-harjoitukselle oli asetettu harjoitella toimintaa kolmella osa-alueella, jotka olivat kiteytyneet yllä kuvatussa vuoden 2020 harjoituksessa.
1 Evakuointi
2 Yhteistyö
3 Päätöksenteko ja viestintä
4 Muu/ tekniikka.
Mr Skylight!
Matkustajille kerrottiin etukäteen evakuoinnin kulku pääpiirteissään, lisäksi matkustajilla oli tiedossa harjoituksen alkamisen ajankohta varsin tarkasti. Harjoitus käynnistyi hälytyksellä ja kehotuksella siirtyä kokoontumispaikalle laivan näköalaravintolaan. Samalla laivan käytäville levitettiin tekosavua ja palo-ovet suljettiin. Matkustajat ja matkaoppaat siirtyivät nopeasti kokoontumispaikalle lukuun ottamatta yksittäisiä henkilöitä, joiden tuli näytellä toimintakykynsä menettäneitä ja hyttiinsä jääneitä. Nämäkin henkilöt löydettiin nopeasti ja kaikki evakuoitavat olivat kokoontumispaikalla ryhmittyneenä melko tiiviisti käytössä olevaan tilaan.
Esitetyt arviot perustuvat harjoitukseen osallistuneiden henkilöiden ja varsinaisten arvioijien havaintoihin.
Evakuointi on ihmisten johtamista
Laivan pelastussuunnitelma oli hyvä ja hyvin omaksuttu miehistön toimesta. Matkustajille annettiin turvallisuusohjeet yleisen käytännön mukaisesti matkan alkaessa, jolloin ne voivat unohtua matkan aikana, tai niitä ei ole omaksuttu kunnolla. Esille tuotiinkin ajatus ohjeiden kertaamisesta matkan aikana esimerkiksi siten, että niitä esitetään juoksevana näyttötauluista.
Evakuointiin kuuluu oleellisesti ihmisten johtaminen, joka puolestaan vaatii erityistä huomioita ja suunnittelua. Livexissä ihmisten johtamisen merkitys kriisitilanteessa tuli esille varsinkin kokoontumispaikalla ravintolatilassa evakuointia odotettaessa. Kokoontumispaikalla jouduttiin viettämään noin kaksi tuntia, mikä toi esille tilanteen kriittisyyden.
Matkaoppaat johtivat tilannetta kokoontumispaikalla, mutta kriisitilanteessa he olivat tavallaan harmaalla vyöhykkeellä vastuultaan, yhtäältä matkustajina matkustajien joukossa, toisaalta matkustajien ohjaajia. Tilannetta laivalla johdettiin varsinaisesti komentosillalta. Oppailla käytössään olevista radiopuhelimista saattoi kokoontumispaikalla kuulla tarpeettomasti pelastustyöhön osallistuneiden ja komentosillan välistä radioliikennettä, jossa kuvailtiin muun muassa laivalla olevaa kuvitteellista tulipaloa ja löytyneitä uhreja. Tämä sekä ympärillä liikkuneiden evakuointiin liittyvien alusten, veneiden ja helikopterin näkeminen oli omiaan herättämään levottomuutta, joita osa matkustajista ilmensi näyttelemällä annetun roolin mukaisesti paniikkioireita. Palautekeskusteluissa tuotiin esille, että oppaiden radiopuhelimet oli ehkä asetettu väärälle kanavalle.
Matkaoppaat tarkkailivat tilannetta valppaasti ja pystyivät rauhoittamaan lievään paniikkiin joutuneita. Oppaat eivät tosin saaneet kokoontumispaikalla tietoa komentosillalta kuin harvoin, eivätkä pystyneet näin välittämään sitä matkustajille. Matkustajat olivat pitkiä aikoja ilman tilannetietoa. Laivalla kuultiin välillä myös hälytyksiä, joiden merkitystä ei voitu avata matkustajille. Oppaat kokivat olevansa hätätilanteessa ikään kuin ”harmaalla alueella”, he olivat periaatteessa laivan matkustajia, mutta ohjasivat kuitenkin muita matkustajia evakuoinnissa. Harjoituksen jälkeen ehdotettiin hyväksi käytännöksi tarkistuslistan tekemistä kokoontumispaikalla suoritettavista toimista, samoin kuin tarvittavista tarvikkeista.
Palautekeskusteluissa ehdotettiin levottomien matkustajien kokoamista erilliseen tilaan valvojan kanssa, mikä helpottaisi heidän valvontaa ja ehkäisisi häiriöitä kokoontumistilassa. Arvioijat kiinnittivät huomiota siihen, että oppaat käyttäytyivät matkustajia ohjatessaan muodollisesti, vaikka he olivat jo oppineet tuntemaan matkustajia melko hyvin risteilypäivien aikana. Arvioijien mukaan tuttavallisempi käytös olisi voinut auttaa rauhoittamaan levottomia matkustajia paremmin.
Matkustajien laskentaa ja kirjaamista tehdään laivalla usein, eikä hätätilanne ole poikkeus. ”Luvun pitäminen” todettiin harjoituksessa välillä vaikeaksi, tai ainakin rutiininomaisuudestaan huolimatta tarkkaa huomiota vaativaksi asiaksi matkustajien liikkuessa laivan uumenissa ja aluksesta toiseen. Matkustajien siirtämisessä pelastusveneisiin oli parannettavaa, siirtymistä ei valvottu kovin tarkasti, pelastusliiveistä oli paikallisesti puutetta yksittäisessä tilanteessa ja matkustajia ei valvottu tarkasti pelastusveneessä. Tämä johtui ehkä siitä, että harjoitustilanteen intensiteetti laski välillä. Harjoitus oli suunnattu vain normaalin liikuntakyvyn omaaville, esimerkiksi rannikkovartioston alukseen noustiin askelmalaudoin varustettuja köysitikkaita pitkin. Yhtä laivan pelastusveneistä ei voitu käyttää, mikä korostaa säännöllisen välinehuollon ja -testauksen merkitystä.
Arvioijien havaintojen mukaan laivan lääkäri hoiti tehtävänsä hyvin, mutta joutui paineisessa monien potilaiden hoitotilanteessa huolehtimaan myös joistakin rutiiniluonteisista tehtävistä, jotka olisi voitu osoittaa toisille henkilöille. Laivan miehistön tulisikin harjoitella potilaista huolehtimista lääkärin johdolla. Lisäksi lääkärin työympäristö oli rauhaton, koska siellä liikkui pelastushenkilöstöä. Rauhallisempi ympäristö auttaisi avainhenkilöitä keskittymään tehtäväänsä paremmin.
Esimerkiksi Huippuvuorten merialueella liikkuu sesonkiaikana melko paljon risteilylaivoja. Viranomaisten, kuten rannikkovartioston, alukset eivät sen sijaan ole aina apua tarvitsevien lähellä. Tästä syystä palautekeskusteluissa tuotiin esille tarve harjoitella evakuointia risteilyaluksesta toiseen.
Yhteistyö edellyttää luottamusta
Matkustajat evakuoitiin harjoituksessa Norjan rannikkovartioston alukseen. Rannikkovartiosto ja aluepelastuskeskus (vastaava kuin Suomen hälytyskeskus) ovat olleet yhteistyössä vuosia, mikä helpotti selvästi toimintaa. Toimijoiden tunteminen ennalta tekeekin yhteistyöstä kriisitilanteessa sujuvampaa. Kumppanien tunteminen edistää keskinäistä luottamusta, joka on tärkeää kriisitilanteessa.
Harjoituksissa käytettiin radiopuhelimia viestintään osapuolien välillä. Radiopuhelinten kautta tehtävässä viestinnässä oli arvioijien mukaan parannettavaa. Tilannetta johtavien tulee esimerkiksi antaa suositusten sijaan määräyksiä. Radiopuhelimista oli lisäksi pulaa. Viestintä ja johtaminen risteilylaivan ja rannikkovartioston välillä oli arvioijien mukaan välillä epäselvää.
Pelastuskeskus antoi viestinnän johtovastuun rannikkovartioston laivalle ja oli alueelle yhteydessä sen kautta. Pelastuskeskuksella tulisi kuitenkin olla alueella liikkuvien risteilylaivojen yhteystiedot hätätilanteita varten.
Turvallisuus on tärkeintä harjoittelussakin
Hätätilanteen ja evakuoinnin simulaatio voi olla itsessään vaarallista. Harjoituksen turvallisuudesta huolehdittiin tarkoin suunnitelman ja valvonnan avulla.
Koska harjoitukset ovat keinotekoisia simulaatioita todellisista tilanteista, niiden menetelmiä tulisi kehittää kokemusten perusteella, jotta ne antaisivat enemmän osallistujille. Mielenkiintoinen tutkimuskohde olisi esimerkiksi, miten paniikkia näyttelevien käyttäytyminen vastaa todellisessa tilanteessa paniikissa olevien käyttäytymistä. Livex-harjoituksessa roolien esittäminen perustui paitsi annettuihin ohjeisiin, myös improvisointiin.
Todellisessa evakuointitilanteessa matkustajien tulee siirtyä nopeasti kokoontumispaikalle. Varustus, jonka he pukevat päälleen/ ottavat mukaansa, riippuu useista tekijöistä. Näitä ovat muun muassa ulkona vallitsevat olosuhteet, annettu ohjeistus, kyky seurata ohjeita ja hätätilanteen vakavuus. Koska Livex-harjoituksessa oli kyseessä ennalta tiedossa oleva harjoitus, evakuoitavat valmistautuivat hälytykseen siten, että heillä oli mukanaan hyvät ulkovaatteet. Ennen varsinaista evakuointia harjoituksen turvallisuusvalvoja vielä ohjeisti matkustajia hakemaan hyteistä kelluntahaalarit.
Harjoituksissa kokeiltiin puhelinpaikannustekniikkaa onnistuneesti. Tekniikan avulla voidaan paikantaa kohdealueella olevat puhelimet tunnistaen tarvittavalla tarkkuudella etsittävät henkilöt liittymän perusteella.
ARCSAR-hankkeessa on mukana myös satelliittikuvia tuottavia tahoja. Satelliittikuvat antavat tietoa muun muassa alueella liikkuvista muista laivoista ja jäätilanteesta, joka vaihtelee kesäkaudellakin (kelluvat jäät).
Arktiset turvallisuushaasteet ovat yhteisiä
Huippuvuorilla laajan mutta harvaan asutun ja olosuhteiltaan äärimmäisen alueen muodostamat turvallisuushaasteet tulevat kirkkaasti esille. Liikkuminen Huippuvuorilla on vaikeaa etäisyyksien ja olosuhteiden vuoksi. Saarilla toimii muutamia kymmeniä poliiseja ja vuosittain on noin 100 hälytystehtävää.
Longyearbyenissä on sairaala ja lisäksi alueella toimii punainen risti sekä vapaaehtoinen pelastuspalvelu, johon kuuluu noin 80 henkilöä. Pelastuspalvelu käyttää poliisiaseman tiloja kaluston ja tarvikkeiden säilytykseen. Sairaalan hoitokapasiteetti on pieni, jo kahden vakavassa tilassa oleva potilaan hoitamiseksi joudutaan pyytämään apua Tromssasta.
Risteilylaivan joutuessa onnettomuuteen potilaita voidaan joutua evakuoimaan helikopterilla. Suuren laivan evakuointi on hidasta, matkustajille täytyykin tehdä ensihoito- tai odotuspisteitä, jossa he ovat ennen siirtämistä. Tätä varten pelastuspalvelulla on muun muassa suuria telttoja. Pelastajien kesken vallitsee hyvä yhteishenki, joka on rakentunut runsaan harjoittelun myötä.
Alueen asukkailla on turvallisuuteen liittyvää osaamista ja varusteita, he saavat usein koulutusta työnsä kautta. Myös matkailuyrityksillä on valmius auttaa. Vuonna 2015 Longyearbyenissä tapahtuneen lumivyöryonnettomuuden yhteydessä koko yhteisö oli auttamassa. Yhteistoimintaa edesauttoi se, että asukkaat olivat tutustuneet toisiinsa harjoituksissa.
Lopuksi
Kansainvälinen harjoittelutoiminta tarjoaa tuoreita näkökulmia sekä tutkimusverkostoja Lapin matkailuturvallisuuden kehittämiseen. Sekä kotimaisissa että kansainvälisissä turvallisuusharjoituksissa kiteytyy yhteneväisiä havaintoja, jotka liittyvät tilannejohtoon (koordinaatioon), viestintään sekä harjoitteluun ja koulutukseen. Artikkelissa käsitellyissä pelastusharjoituksissa on kiinnitetty huomiota myös välineiden toimivuuteen ja standardointiin.
Lapin hiihtokeskuksia on joskus verrattu erämaassa sijaitseviin Ruotsin laivoihin. Toki vertailu on kaukaa haettu, mutta riskikartasta löytyy yhteneväisiä piirteitä. Jäämeren risteilymatkailussa alus on käytännössä yksin ja oman varautumisen merkitys on elintärkeää. Avun saamiseen voi mennä tunteja ja esimerkiksi hypotermian torjuminen on pelkästään oppaiden ja alushenkilöstön vastuulla.
Jäämerelle ja muualle arktiselle merialueelle kohdistetut harjoitukset laajentavat yhteistyöverkostoja sekä konkretisoivat turvallisuuden arvoketjun hallintaa. Tutkimusta tarvitaan lisää esimerkiksi harjoitusten ja koulutusten vaikutuksista yrityksen/organisaation turvallisuuskulttuuriin sekä poikkeustilanteiden hallintaan käytännössä.
Lähteet
Arktinen keskus (n.d.) Mitä arktis tarkoittaa? Luettu 27.9.2022 osoitteesta: https://www.arcticcentre.org/FI/arktinenalue
Livex-harjoituksen arviointi, palautetilaisuus 1.9.2022.