Elinikäisen oppimisen avaintaidot hoitotyössä opiskelijan ja opettajan näkökulmista

Lataa PDF-tiedosto 

Tohmola Anniina, TtT, sh, lehtori, projektipäällikkö, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu  

Kaukiainen, Sirpa, TtM, tth, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu 

Elinikäisen oppimisen haasteena on muodostaa ymmärrys siitä miksi ja miten ihminen yleensä oppii. Oppimisen määritelmä ei ole aina yksiselitteinen, vaan oppia voi monella tavalla läpi elämän. (Hakala & Kiviniemi, 2013). Ihmisellä on oikeus ylläpitää ja kehittää osaamistaan riippumatta iästä tai asuinpaikasta. Elinikäisellä oppimisella ymmärretään kaikkea sitä oppimista, joka on kertynyt elämän aikana. Ammattikorkeakoulujen arvoperusta tuo esille sen, millaiseen käsitykseen ihmisestä, ammatillisesta asiantuntijasta, työstä, tiedosta, taidosta, oppimisesta, ammattikasvatuksesta ja -sivistyksestä, luonnosta ja yhteiskunnasta ammattikorkeakoulutus perustuu. (Opetusministeriö, 2005.)

Jatkuvasti muuttuvassa ja verkostoituneessa maailmassa tarvitsemme monenlaisia taitoja, joiden avulla pystymme olemaan täysipainoisia ja aktiivisia osallistujia, sekä päivittää hankittuja taitoja läpi elämän. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto ovat antaneet unionin jäsenvaltioille suosituksen kahdeksasta elinikäisen oppimisen avaintaidoista (Neuvoston suositus, 2018). Avaintaitoja suositellaan opetettavaksi kaikille kansalaisille osana elinikäisen oppimisen strategioita (Opetushallitus, 2022). Käsittelemme tässä artikkelissa avaintaitoja hoitotyön opettajan ja opiskelijan näkökulmista.   

Monilukutaito hoitotyössä 

Monilukutaito on ensimmäinen avaintaito ja se sisältää muun muassa tekstien tulkitsemista ja tuottamista sekä tiedon hankkimista, muokkaamista ja esittämistä omalla äidinkielellä (Opetushallitus, 2022). Opettajille tämä on ajantasaisen tekstin hankkimista ja arvioimista, kun pohditaan, voiko tätä käyttää opetuksessa ja ollaanko tässä parhaan mahdollisen tiedon äärellä. Samaa tiedon hakua ja arviointia tekevät opiskelijat esimerkiksi opinnäytetyö-prosessissa, jossa koostetaan teoriaa parhaasta saatavilla olevasta tiedosta. Hoitotyön opetuksessa opettaja käyttää näyttöön perustuvaa tietoa hoitosuosituksista ja Käypä hoito -suosituksista, ja omalla esimerkillään vie monilukutaidon tätä näkökulmaa eteenpäin myös opiskelijoille.   

Monilukutaidon taustalla on laaja tekstikäsitys ja tekstejä on kirjallisina, suullisina ja visuaalisina. Laajan tekstikäsityksen mukaan myös ilmeet ja eleet, sekä auditiiviset ja visuaaliset elementit ovat tekstejä.  (Opetushallitus, 2022.) Ammatillisissa opinnoissa monilukutaito liittyy kielenkäytön tapoihin opiskeltavalla alalla tai ammatissa. Monilukutaitoon sisältyvät myös muun muassa matemaattisen ja digitaalisen lukutaidon sekä median lukutaidon käsitteet. Hoitotyössä opiskelijaa ohjataan etsimään ja käyttämään näyttöön perustuvaa tietoa päätöksenteon tueksi Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) suosituksista. Opettajalla ja kirjastolla on tärkeä rooli opiskelijan ohjaamisessa oikean ja luotettavan tiedon lähteille ja sen oikeaan käyttöön ammatissaan. Terveyslukutaito on yksi monilukutaidon osa-alue. Opetushallituksen kansalliseen lukutaitostrategiaan 2030 (2021) on kirjattu, että sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutusta tulisi kehittää siten, että ikäihmisten moni- ja medialukutaidot vahvistuvat. Myös lukutaitotyötä tekeville, muun muassa päihde- ja mielenterveystyön ammattilaisille tarjotaan täydennyskoulutusta, jotta nuorten ja aikuisten lukutaitotarpeet tunnistetaan paremmin.  

Monikielitaito toisena avaintaitona

Kielitaito on eri kielten käyttämistä asianmukaisesti ja toimivasti viestinnässä sisältäen myös historiallisen ulottuvuuden ja monikulttuuriset taidot.Kielitaito perustuu kykyyn ymmärtää, ilmaista ja tulkita käsitteitä, tunteita, ajatuksia, tosiseikkoja ja mielipiteitä, samoin kuten lukutaito. Kielitaitoa ylläpidettäessä ja kehitettäessä tarkoitetaan sekä omaa äidinkieltä että vieraita kieliä.Kielitaidon kehittäminen on kieliopin ja sanaston sekä erilaisten vuorovaikutustilanteiden opiskelua. Kielen opiskelun lisäksi kielitaidon kehittyminen vaatii myös kulttuuriin, sosiaalisiin tapoihin ja kielen vaihtelevuuteen liittyvän tiedon oppimista. Se on eri kielien ja kulttuurien välisen kommunikaation sekä moninaisuuden arvostamista. (Opetushallitus, 2022.)  

Hoitotyön opettajat ovat työssään tekemisissä kansainvälisten opiskelijoiden ja yhteistyökumppanien kanssa esimerkiksi opetuksen ja hanke- ja tutkimusyhteistyön muodossa. Opettajien odotetaan osaavan käyttää sujuvaa englannin kieltä. Se on suuri vaatimus suomenkielisessä maassa: pitää hallita oma substanssiala hyvin suomen kielellä sekä hallita ammattisanasto, opetussanasto sekä vuorovaikutussanasto suullisesti ja kirjallisesti englannin kielellä. Tätä englannin kielen taitoa on tärkeää ylläpitää ja käyttää aktiivisesti. Kansainvälinen yhteistyö eri yliopistojen kesken, tieteellinen kirjoittaminen sekä ammatillisissa konferensseissa käyminen edistävät monipuolisesti opettajien hyvää englannin kieltä, josta opiskelijat hyötyvät hyvänä opettajan ja opiskelijan keskisenä vuorovaikutuksena.

Tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntamme monikulttuuristuu ja yhteistyön onnistumiseksi tarvitsemme kommunikointi- ja lukutaitoja vieraillakin kielillä. Monikulttuurisuuden opettamisen lisäksi meidän tulisi yhä enemmän yhdistää suomalaisia ja kansainvälisiä opiskelijoitamme, jotta heidän kielitaitonsa voi kehittyä puolin ja toisin. Myös tulevaisuuden potilaat ja kollegat ovat monikulttuurisia ja monikielisiä. Suomessa hoitotyötä tehdään pääasiassa suomen kielellä, joten vieraskielisten opiskelijoiden ammattisanaston ja vuorovaikutuksen kehittymiseen tulee kiinnittää huomiota kampuksella ja harjoittelussa tapahtuvassa opiskelussa.  

Opetuksen suunnittelussa on hyvä huomioida opiskelijoiden kielitaidon kehittymisen erityispiirteet opiskelun eri vaiheissa, sillä ensimmäisen vuoden opiskelijoilla on hyvin erilaiset tarpeet, kun viimeisen vuoden opiskelijoilla (Manninen, 2014). Vieraalla kielellä tarjottu palvelu ei välttämättä tavoita asiakasta oikein, vaan asiakas voi kokea tulleensa väärin ymmärretyksi. Esimerkiksi saamenkielisille terveydenhuollon piiriin hakeutuminen ei ole itsestään selvyys, mikäli eivät saa palveluja omalla kotikielellään, sillä vieraalla kielellä tarjottu palvelu voidaan kokea kuormittavana (Lehtola & Ruotsala). Monikielitaitoa voi kehittää osallistumalla erilaisiin keskusteluihin vieraalla kielellä ja näin kehittää omaa aktiivista kielitaitoaan – tätä on tärkeää toteuttaa läpi hoitotyön opintojen. Hoitotyössä on myös tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa oma kielitaito ei riitä, vaan vuorovaikutuksen ymmärtämisen varmistamiseksi pitää hankkia ammattitaitoinen tulkki. 

Kolmas avaintaito – matemaattiset, luonnontieteelliset ja teknologiset taidot

Matemaattisia taitoja ovat matemaattisen ajattelun soveltaminen sekä erilaisten arkitilanteiden ratkaiseminen. Se on laskutaidon lisäksi taitoa esittää asioita esimerkiksi kaavoja, kuvioita ja malleja käyttäen. Luonnontieteissä oleellista on kysymysten yksilöinti ja näyttöön perustuvien päätelmien tekeminen. Se edellyttää kykyä selittää luonnonilmiöitä joko olemassa olevan tiedon ja menetelmien tai omien havaintojen ja kokeilujen myötä. Olennaista matemaattisessa, luonnontieteellisessä ja teknologisessa osaamisessa on ymmärtää toiminnan aiheuttamat muutokset ja kantaa vastuuta omasta toiminnasta.(Opetushallitus, 2022.) Hoitotyössä sovelletaan matemaattisia ja luonnontieteellisiä menetelmiä ammattialaan liittyvissä ongelmissa, sekä arvioidaan tulosten luotettavuutta ja tarkkuutta. Tämä tulee esille esimerkiksi lääkelaskuissa, tippanopeuksien laskemisessa ja niiden oikeellisuuden arvioinnissa sekä tilavuuksissa ja tilavuuskäsitteiden ymmärtämisessä. Sen vuoksi hoitotyön opiskelijat laskevat lukukausittain lääkelaskut ennen seuraavan lukukauden harjoitteluihin menoa.  

Hoitotyössä ollaan tekemisissä myös monenlaisten laitteiden ja hyvinvointiteknologian kanssa, johon tarvitaan teknologista osaamista. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi infuusiopumput ja lääkeannostelijat. Uutta hyvinvointiteknologiaa tulee markkinoille nopeaa tahtia ja vanhat teknologiat vaihtuvat uusiin, mikä vaatii käyttöönoton hallintaa ja luotettavaa käyttöosaamista. Hoitotyön matemaattista-, luonnontieteellistä- ja teknologiaosaamista edistää muiden osaamisalueiden lisäksi myös monipuolinen terveyslukutaito. Opiskelijoiden tulisi muiden taitojen ohella kehittää myös terveyslukutaidon osaamista, jotta hyvät käytännön taidot voivat kehittyä (Munangatire ym., 2022). Kehittynyttä matemaattisteknologista osaamista tarvitaan väestön hyvinvointietojen lukemisessa ja niiden hyödyntämisessä toimintojen suunnittelussa, terveyden edistämisessä ja ennakoinnissa.  

Neljäs ja nykyään niin ajankohtainen avaintaito – digitaaliset taidot

Nykyisessä tietoyhteiskunnassa digitaalisia taitoja tarvitaan digiteknologian hyödyntämisessä opiskelussa, työssä ja kansalaisena toimiessa. Digitaalisten taitojen yhteydessä korostuvat ongelmanratkaisutaidot, kriittinen ajattelu, sekä informaatio- ja medialukutaito. Digitaalisen teknologian käytön osaamista tarvitaan viestinnässä ja yhteistyössä, digitaalisten sisältöjen luomisessa sekä turvallisuuteen ja tekijänoikeuksiin liittyvissä asioissa.(Opetushallitus, 2022.) Digitalisaatio muuttaa hoitotyötä merkittävästi. Sähköinen terveydenhuolto on tullut hoitotyöhön digitaalisten järjestelmien ja -palvelujen kautta. Tulevaisuudessa terveysdataa kerätään yhä enenevässä määrin ja sen avulla pystytään tuottamaan räätälöityjä palveluita niin yksilöille kuin yhteisöille (Sitra, 2023). 

Hoitotyön kirjaaminen on siirtynyt sähköisiin ohjelmiin ja etähoito ja –palvelut lisääntyvät koko ajan. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opiskelijan ja ammattilaisen tulee osata muuttaa toimintaansa nopeasti uudistuvien digitaalisten palvelujen mukaan. Näitä taitoja tulisi olla mahdollista harjoitella nykyistä enemmän jo opiskeluaikana. Opettajilla on keskeinen rooli ja tehtävä opiskelijoiden sitouttamisessa digitaalisten taitojen oppimiseen ja osaamisen vahvistamiseen (Vauhkonen ym., 2020). Teknologian nopea kehitys edellyttää opettajalta aktiivista otetta uudistaa ja päivittää opetuksen sisältöä yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Digitaidot ovat nykyisin kansalaistaitoja, joiden ylläpitäminen on jatkuvaa työtä. Digitaaliset taidot eivät ole yhteydessä ikään (Valtionvarainministeriö, 2022), ja siksi elinikäinen digitaalisten taitojen jatkuva vahvistaminen on tärkeää sekä opettajille että opiskelijoille, jotta pystymme varmistamaan tasa-arvoisen ja hyvinvoivan yhteiskunnan. 

Viides avaintaito – itsensä kehittämisen taidot

Henkilökohtaisia-, sosiaalisia- ja oppimistaitoja tarvitaan, jotta pystytään selviytymään työssä ja opiskelussa. Näitä taitoja ovat muun muassa oman toiminnan arviointi, ajan-, oppimisen- ja uran hallinta sekä rakentava työskentely muiden kanssa.   Päivittäisessä toiminnassa tarvitaan oppimisen kykyjä, empatian ja konfliktien hallinnan osaamista, sekä oman hyvinvoinnin edistämistä niin, eletään terveystietoisesti ja tulevaisuuteen suuntautuen. (Opetushallitus, 2022.) Opiskelijat joutuvat usein tällaisiin tilanteisiin ja heiltä odotetaan monipuolista kykyä käsitellä asioiden monimutkaisuutta, opiskelujen vaihe huomioiden. 

Opettajilta vaaditaan jatkuvaa muutoksen hallintakykyä, uuden tiedon seuraamista ja asioiden muokkaamista oman substanssialan opettamisen tarpeisiin. Opettajat ovat tietotyöläisiä, jotka välittävät parasta ja uusinta tietoa opiskelijoilleen, sekä johdattelevat heitä etsimään uutta tietoa ja käyttämään sitä tulevassa ammatissaan. Opiskelijat joutuvat opiskeluvuosinaan sisäistämään suuren määrän tietoa. Alkuvaiheen opinnoissa tieto voi olla täysin uutta perustietoa, jollaista tarvitaan asiayhteyksien ymmärtämiseen. Myöhemmässä vaiheessa opintoja erilaisia tietoja yhdistetään ja sovelletaan aikaisemmin opittuun tietoon.  

Tiedon lisäksi uudessa ammatissa tarvitaan usein myös taitoja, kuten hoitotyössä kädentaitoja jonkun asian hoitamiseen tai suorittamiseen. Kädentaidot kehittyvät toistojen myötä ja niitä harjoitellaan aktiivisesti työpajoissa koululla ja käytännön harjoittelussa työelämässä. Tiedon ja taidon lisäksi opiskelijoilla kehittyy asenne ja minäpystyvyys. Syventyvät tiedot opiskeltavasta alasta kehittävät opiskelijoiden asennetta alaa kohtaan ja ammatti-identiteetin muodostuessa myös minäpystyvyyden tunne kasvaa ja kehittyy. Hoitotyön jatkuva kehittyminen, kuten näyttöön perustuvien käytäntöjen vahvistuminen, sekä toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaatio ja hoitotyön tekeminen yhä enemmän potilaiden kodeissa, edellyttää hoitajien, opettajien, sekä harjoitteluja ohjaavien hoitajien elinikäistä oppimista.  Tämän kaiken saavuttamiseksi organisaatioissa tulee olla mahdollisuudet osaamisen päivittämiseen. (Hahtela, 2018.) 

Kuudentena avaintaitona yhteiskunnallinen osaaminen ja kansalaistaidot

Kansalaistaitoja voidaan kuvata kykynä toimia vastuunsa tuntevana kansalaisena ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisena. Jotta tähän taitoon yltää, kansalaisena toimiminen edellyttää yhteiskunnallisten, taloudellisten, oikeudellisten ja poliittisten käsitteiden ja rakenteiden ymmärtämistä sekä globaalin kehityksen ja kestävyyden hahmottamista.(Opetushallitus, 2022.) Ympäröivän maailman nopea muuttuminen tuo uusia haasteita myös hoitamiseen ja siksi hoitotyön opiskelijalla tulisi olla valmiuksia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja kestävän kehityksen vaatimiin taitoihin. Se edellyttää oman alan ja laajemmin koko yhteiskunnan kehityksen seuraamista ja pyrkimystä vaikuttaa omalla toiminnallaan yhdenvertaisen, tasa-arvoisen yhteiskunnan toimintaan.  

Sosiaali- ja terveydenhuolto elää tällä hetkellä voimakasta muutosvaihetta, jolloin ammattilaisilla tulisi olla taitoa ja tahtoa vaikuttaa päätöksentekoon pystyäksemme huolehtimaan myös heikoimmassa asemassa olevien ihmisten terveydestä ja sairauksien hoidosta taloudellisten resurssien vähentyessä. Taitojen lähtökohtana voidaan ajatella opiskelijan aktiivisuutta omien asioiden hoitamisessa. Yhteiskunnalliset taidot edistävät aktiivisen kansalaisuuden lisäksi työllistymistä, osallisuutta, kestävää elintapaa ja elämänhallintaa. (Juntunen, 2022.)

Opettajan rooli on herättää opiskelijaa pohtimaan asioita myös laajemmasta näkökulmasta – yksilöiden hoitamisesta yhteisöjen hyvinvoinnin lisäämiseen. Opettaja voi kannustaa opiskelijaa osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja keskusteluun, ja näin toimia opiskelijan fasilitaattorina tämän kansalaistaidon vahvistumisessa. 

Seitsemäs avaintaito – yrittäjyystaidot

Yrittäjyystaidot käsitetään kyvyksi tarttua mahdollisuuksiin ja ideoihin, ja muuttaa ne toiminnaksi.Yrittäjyystaitojen taustalla on luovuus, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu, aloitteellisuus, sitkeys ja yhteistyökyky.  Yrittäjyystaidoista on hyötyä esimerkiksi sellaisten hankkeiden suunnittelussa tai johtamisessa, joiden tavoitteena on tuottaa kulttuurista, sosiaalista tai taloudellista arvoa.(Opetushallitus, 2022). Hoitotyössä kohdataan usein monisairaita potilaita, joilla on terveysongelmien lisäksi sosiaalisia pulmia ja hoitaja joutuu selvittämään ja ratkaisemaan monipuolisesti erilaisia tilanteita. Hoitotyössä ja sen opetuksessa ollaan tekemisissä alati muuttuvan ja kehittyvän tiedon kanssa ja kaikki toiminta perustuu näyttöön. Uuden tiedon etsimisessä ja jatkuvan oppimisen onnistumisessa tarvitaan itsensä johtamisen taitoja, jotta uudet opiskeltavat kokonaisuudet otetaan aikataulun puitteissa haltuun ja otetaan ne käytännön toimintaan.  

Hoitotyössä voidaan nähdä myös sisäisen yrittäjyyden hyödyt. Sisäistä yrittäjyyttä tukee esimerkiksi se, että yksittäinen työntekijä tuntee oman panoksensa olevan tärkeä koko organisaation kannalta – näin työntekijällä on halukkuutta olla luova ja kehittyvä, ja toimia kuten omassa yrityksessä toimisi. Hoitotyön opettajalle, opiskelijalle ja ammattilaiselle jaettavien tehtävien, kuten OPS- ja opinnäytetyövastaavan, tai lääkehoidon ja kirjaamisen vastuun myötä strategian toimeenpano saa vahvistusta ja motivoitunut työntekijä on työhönsä tyytyväinen. Samaan aikaan, kun työtekijän sisäistä yrittäjyyttä tuetaan, organisaatio hyötyy sitoutuneesta työntekijästä ja alan pitovoimaa voidaan vahvistaa. Muiden alojen ohella myöskin hoitotyön tekijä tai hoitotyön opettaja hyötyvät henkilöbrändin rakentamisesta, ja näin saada työtarjouksia sieltä, mitä eri elämänvaiheissa haluaa tehdä. Henkilökohtainen brändi on oman ammatillisen identiteetin rakentamista ja profiloitumista työnhakijana (Näin rakennat henkilöbrändiäsi, 2023). 

Kahdeksantena avaintaitona kulttuuritietoisuuteen liittyvät taidot

Kulttuurinen osaaminen auttaa ymmärtämään ja kunnioittamaan eri kulttuurien ja taiteen ilmaisuja (Opetushallitus, 2022). On tärkeää tuntea oma kulttuuri ja sille ominainen toiminta, jotta voi ymmärtää monikulttuurista maailmaa. Kielitaidon lisäksi kulttuurisen kompetenssiin kuuluu oleellisesti kulttuurisensitiivinen työote, joka tarkoittaa kaikkien ihmisten kunnioittamista ja syrjimättömän ilmapiirin luomista koko yhteiskunnassa. Käsitykset terveydestä ja sairaudesta vaihtelevat eri kulttuureissa, ja eri puolilla maailmaa voi olla hyvinkin erilaisia käsityksiä. Opiskelijalla tulee olla tietoa ja taitoa kohdata eri kulttuureista tulevia asiakkaita ja työyhteisön jäseniä hyväksyvästi. Se vaatii perustietoa kulttuureista sekä taitoa selvittää asiakkaan arvoja ja kulttuuria (THL, 2021).  

Monikulttuuriset opiskelijaryhmät vaativat opettajalta jatkuvasti ylläpidettävää kulttuurista osaamista. Aktiivinen osallistuminen kansainväliseen toimintaan ja tutustuminen eri kulttuureihin hanketyön ja kansainvälisten vierailujen muodossa vahvistavat kulttuuritietoisuutta. Esimerkiksi Erasmus + -ohjelma mahdollistaa opiskelija- ja opettajavaihdon eurooppalaisissa korkeakouluissa tai muissa organisaatioissa.  

Johtopäätökset

Osaamisen kehittäminen ja osaamisen varmistaminen vaatii tekoja yksilö- ja organisaatiotasolla. Yksilön velvollisuus on seurata alansa kehitystä ja osallistua aktiivisesti itsensä kehittämiseen kaikilla avaintaitojen alueilla. Organisaatioiden tulisi mahdollistaa työntekijälle edellytykset toteuttaa tätä elinikäisen oppimisen kehittymistä. Kansainvälistymistä tarvitaan opettajille ja opiskelijoille, jotta kielitaito ja monikulttuurinen yhteistyö kehittyy ja ymmärrys globaalista hyvinvoinnista vahvistuu.  

Elinikäinen oppiminen konkretisoituu hoitotyön opiskelijoiden polkua seuraamalla; ensin perusopinnoista hankitaan ammatti, sitten osaamista vahvistetaan käytännön työssä.  Muutaman vuoden käytännön työssä harjaantumisen jälkeen on mahdollista hakeutua täydennyskoulutukseen tai jatkokoulutukseen, ja näin syventää osaamistaan.  Opiskelujen monimuotoisuus mahdollistaa monenlaiset lisäkouluttautumisen väylät.  

Avaintaidoista tulisi puhua enemmän yleisen tietoisuuden lisäämiseksi. Olisi tärkeää myös pohtia keinoja niiden oppimiseen eri koulutustasoilla, jotta eri osa-alueet tulisivat tasaisesti hallintaan. Tietoisuutta lisäämällä yksilöllisiin osaamisvajeisiin voi kiinnittää huomiota ja kehittää itseään elinikäisen oppimisen periaatteella. Vaikka maailma digitalisoituu, ja siinä kehityksessä pitää pysyä mukana, perustaitojen osaamisesta ja niiden päivittämisestä tulee pitää huoli.  

Lähteet  

Hahtela, N. 2018. Työelämässä tarvitaan jatkuvaa oppimista.  Sairaanhoitaja-lehti 6/18. 

Elinikäinen oppiminen yliopistoissa -työryhmä 2005.

Hakala J. & Kiviniemi K. 2013. Vuorovaikutuksen jännitteitä ja oppimisen säröjä. Aikuispedagogiikan haasteiden äärellä. Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius.  

Juntunen, H. 2022. Tukea tarvitsevien opiskelijoiden aktiivisen kansalaisuuden tukeminen ammatillisissa oppilaitoksissa.Itä-Suomen yliopisto. Tutkimussuunnitelma (uef.fi)

Lehtola, R. & Ruotsala, P. Saamenkielisten palveluiden nykytilakartoitus. Saamelaisten lasten-, nuorten ja perheiden palvelut. https://stm.fi/documents/1271139/4067344/ SAAMELAPEselvitys110117_final.pdf/f1418169-7e37-4d7a-803d-30d192ffed5f. Viitattu 22.1.2023 

Manninen, K. 2014. Experiencing authenticity – The core of student learning in clinical practice. Väitöskirja. Karolinska Institutet Stockholm. S6. 

Munangatire, T., Tomas, N. & Mareka, V. 2022. Nursing students’ understanding of health literacy and health practices: a cross-sectional study at a university in Namibia. BMC Nurs 21, 8. https://doi.org/10.1186/s12912-021-00776-z 

Neuvoston suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista. 2018.  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/ ?uri=CELEX%3A32018H0604%2801%29&from=EN Viitattu 5.1.2023 

Näin rakennat henkilöbrändiäsi. 2023. https://www.jobly.fi/artikkelit/tyonhakijoille/nain-rakennat-henkilobrandiasi Viitattu 22.1.2023 

Opetushallitus. 2022. Elinikäisen oppimisen avaintaidot. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/elinikaisen-oppimisen-avaintaidot  Viitattu 5.1.2023 

Opetushallitus. 2021. Kansallinen lukutaitostrategia 2030: Suomi maailman monilukutaitoisin maa Julkaisuja; Opetushallitus, Lukuliike, 2021. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Kansallinen_lukutaitostrategia_2030.pdf Viitattu 21.1.2023 

Opetusministeriö. 2005. Elinikäinen oppiminen. Verkkojulkaisu. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:38. http://urn.fi/URN:ISBN:952-485-047-8.  Viitattu 22.1.2023 

Sitra. 2023. Megatrendit 2023 – Sitra. Viitattu 5.1.2023 

THL.2021 Kulttuurisensitiivinen työote. Kulttuurisensitiivinen työote – THL THL. Viitattu 20.1.2023 

Valtionvarainministeriö. STM Suuntaviivat nyt –seminaari 10.2.2022 Suuntaviivat nyt! Sote-tiedonhallinnan ja digitalisaation päivä – Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi) Viitattu 18.1.2023 

Vauhkonen, A., Saaranen T., Pajari, J., Salminen L., Koskinen, C., Koskinen, M., Koivula, M., Lähteenmäki, M-L., Sjögren,T., Ryhtä,I., Mikkonen,K., Kääriäinen, M. &

Sormunen, M. 2020. Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien digitaalinen osaaminen. Hoitotiede 2020, 23(3), 204-217

Asiasanat: elinikäinen oppiminen, hoitotyö