Pilvi Taskinen, AmO, YAMK-tradenomi, projektiasiantuntija, Digitaaliset ratkaisut
-osaamisryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu
Yrittäjyyskasvatus alkaa jo varhaiskasvatuksessa, jossa lapsille opetetaan perusasioita itseluottamuksesta ja taidoista leikin välityksellä. Peruskoulussa yrittäjyyden pohja vahvistuu luovuuden, vastuullisuuden ja yhteistyön avulla. Yläkoulussa opettajat kannustavat opiskelijoita hahmottamaan omaa osaamistaan ja suuntaamaan kohti työelämää. Toisen asteen koulutuksessa opiskelijoita valmistellaan entistä aktiivisemmin työelämään ja yrittäjämäiseen ajatteluun korostaen verkostojen luomisen ja kokeilujen tärkeyttä.
Korkeakoulussa painopiste siirtyy liiketoimintaosaamisen kehittämiseen ja yrittäjyyden mahdollisuuksien esittelemiseen urapolkuna. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijan osaamisidentiteettiä ja kannustaa kestävän tulevaisuuden rakentamiseen yrittäjänä. Koko oppimisprosessin aikana on tärkeää, että opiskelija ymmärtää yrittäjyyden merkityksen ja uskaltaa kokeilla uusia ideoita turvallisessa ympäristössä.
Google Gemini jakoi yrittäjyyteen liittyvää keskeistä käsitteistöä useisiin osa-alueisiin: rohkeus, keskeneräisyyden sieto, liiketoimintasuunnittelu, talouden hallinta ja kestävä kehitys. Nykyisin vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat entistä tärkeämpiä tekijöitä, sillä ne luovat pitkän aikavälin kilpailuetua ja voivat olla osa liiketoimintamallia, joka yhdistää liiketaloudellisen ja yhteiskunnallisen arvon.
Miten tukea yrittäjämäistä asennetta korkeakoulutuksessa?
Yrittäjämäinen asenne syntyy aktiivisuudesta ja vastuunkannosta. Opettajan rooli on kannustaa opiskelijaa ottamaan vastuuta omista valinnoistaan ja sitoutumaan opintoihinsa. Yrittäjyyttä tukevan ilmapiirin luominen on keskeistä: uudet ideat tarvitsevat tilaa kasvuun, ja opiskelijoiden pitää tuntea, että heidän ideoitaan arvostetaan ja niistä voidaan parhaimmillaan kehittää jotakin konkreettista. Tällöin oppilaitoksesta voi tulla ”vauhtipyörä”, joka tuottaa jatkuvasti uusia ideointia ja innovaatioita.
Opettajan rooli voi olla rohkeuden ja kokeilun kannustaja. Yrittäjyyskasvatuksessa tärkeää on myös opettaa liiketoiminnan perusteita kuten lainsäädäntöä, yritysmuotoja ja taloudenhallintaa. Samalla opiskelijoiden on hyvä oppia, miten digitalisaatio ja jatkuva kehitys tuovat uusia mahdollisuuksia liiketoimintaan.
Konkreettisia keinoja tukea yrittäjyyttä on ovat esimerkiksi työpajat, jotka yhdistävät konkreettista tietoa ja käytännön toimeksiantoja työelämästä. Näin opiskelijat pääsevät tekemään yhteistyötä yritysten kanssa ja saavat myös käytännön kokemusta.
Yrittäjyyskasvattajana tehtäväni on tukea opiskelijoita rohkeissa kokeiluissa ja itseluottamuksen kehittämisessä. Yrittäjyys ei ole vain liiketoiminnan harjoittamista, vaan myös ajattelutapa, joka korostaa rohkeutta rikkoa rajoja ja luoda uutta. Yrittäjänä toimiminen ei ole pelkästään taloudellista menestystä vaan myös kykyä toimia kestävästi ja yhteiskunnallisesti vastuullisesti. Koulumaailmassa eri rooleissa jokainen meistä voi toimia esimerkkinä ja kannustaa opiskelijoita luomaan uudenlaista yrittäjyyttä, joka on joustavaa, monimuotoista ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa.
Lähde:
Mitä yrittäjyyskasvatus on, animaatiovideo 2023. Yrittäjyyskasvatus 2023.
Tekstin viimeistelyssä on hyödynnetty tekoälyä.
Asiasanat: yrittäjyys, työelämä, kasvatus, asenne