Johanna Majala, YTM, lehtori, Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu
Merja Hjulberg, YTM, lehtori, Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu
Avainsanat: luontolähtöiset menetelmät, perhetyö, sosiaaliala
Johdanto
Lapin ammattikorkeakoulussa sosionomikoulutuksessa on yhtenä tärkeänä teemana yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen. Tämä näkyy muun muassa siinä, että yhtenä teoreettisena lähtökohtana ovat käytössä luontolähtöiset menetelmät. Luontolähtöiset menetelmät on tehty helposti saavutettaviksi sekä opiskelijoiden että sosiaalialan asiakkaiden näkökulmasta. Tässä artikkelissa tuodaan esille luontolähtöisyyden hyödyntämistä perheiden tukena sosiaalialalla. Luontolähtöisyyden hyödyntäminen perhetyössä on Suomessa kasvava ja monipuolinen lähestymistapa, joka yhdistää luonnon hyvinvointivaikutukset perheiden tukemiseen.
Ympäristömme vaikuttaa hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemuksiin. Voidaan sanoa, että luonto on olemassaolomme elinehto ja osa suomalaista kulttuurista identiteettiä. On tärkeää, että kaikille mahdollistuisi pääsy luonnon hyvinvointia lisäävien vaikutusten pariin. Asian tärkeys on huomioitu viime vuosina, kun osallisuutta tukevissa palveluissa ja toiminnoissa on hyödynnetty luonnon hyvinvoinnin vaikutuksia. Sosiaalialalla tämä näkyy muun muassa perheiden kanssa tehtävässä työssä sekä sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamisessa.
Ammattikorkeakoulu tekee tiivistä työelämäyhteistyötä Lapin hyvinvointialueen perhesosiaalityön sekä lastensuojelun perhetyön kanssa. Tätä artikkelia varten pyydettiin sosiaalialan perhetyön käytännön esimerkkejä luontolähtöisyyden hyödyntämisestä perheiden hyvinvoinnin tukena.
Luontolähtöisyyttä perhetyön menetelmänä voidaan jäsentää esimerkiksi seuraavan ChatGPT:n avustuksella laaditun kuvan avulla.
Kuvio 1. Perhetyön hyödyt.
Kuva jäsentää perhetyön luontolähtöisten menetelmien hyödyntämisen muun muassa vuorovaikutuksen vahvistamiseen sekä psyykkiseen hyvinvointiin liittyviin hyötyihin. Kuvasta näkyy selkeästi luonnon monialainen mahdollisuus perhetyön toteuttamisessa.
Lapin hyvinvointialueen perhetyön sosiaalialan ammattilaisia lähestyttiin seuraavien teemojen kautta:
- Luonnon hyödyntäminen hyvinvoinnin edistämisessä, perheiden ja perheenjäsenten parissa tehtävässä työssä.
- Luonnon hyödyntäminen hyvinvoinnin eri osa-alueilla (psyykkinen, sosiaalinen, fyysinen sekä kasvatus ja oppiminen).
Luonnon hyödyntäminen perhetyössä
Perhetyö on sosiaalihuoltolain (1301/2014) sekä lastensuojelulain (417/2007) mukaista palvelua, jonka tavoitteena on tukea perheiden arkea, vuorovaikutusta ja elämänhallintaa. Luontolähtöiset menetelmät voivat rikastuttaa perheiden parissa tehtävää työtä monin tavoin. (THL 1, 2025.)
Luonto on yksi perhetyön menetelmä. Luonto vahvistaa perhesuhteita ja perheen jäsenten hyvinvointia luonnon elvyttävien, rauhoittavien ja hyvinvointia lisäävien vaikutusten kautta. Parhaimmillaan luonto auttaa kehittämään vuorovaikutusta, lisäämään yhteisöllisyyttä ja edistämään positiivisten kokemusten syntymistä. Nämä tekijät vahvistavat luontosuhdetta. Perhetyön menetelmänä luonto tarjoaa mielekkään ja tavoitteellisen tavan rakentaa perheiden voimavaroja ja parantaa perheen arkea.
Perhetyöntekijät toivat esille erilaisia mahdollisuuksia luonnon hyödyntämiseen vuodenajasta riippumatta.
”Kesällä, keväällä ja syksyllä käymme luonnon vesissä uimassa, kalastamassa ja istuskelemassa rannalla eväiden kera ja hiekasta rakennellen, kiviä veteen heitellen tai vain rauhoittuen ja jutellen… Teemme yhdessä taideteoksia luonnonmateriaaleista, etsimme erilaisten leikkien ja pelien esim. luontobingon avulla asioita luonnosta. Pelaamme frisbeegolfia metsäradalla, leikimme piilotusleikkejä, puuhippaa, visailemme ja kisailemme. Tasapainottelemme erilaisessa maastossa, leikimme maahan ei saa osua-leikkiä, keppiheppailemme esteradoilla ja kiipeilemme… Olemme keränneet marjoja mm. mustikoita, puolukoita ja viinimarjoja ja välillä leivottu näistä… Talvella hiihtelemme, luistelemme ulkokentillä, lumikenkäilemme, laskemme pulkkamäkiä ja rakentelemme ja taiteilemme lumesta kaikenlaista.”
Yhteiskunnan muutokset ovat heikentäneet ihmisen yhteyttä luontoon. Lasten, nuorten sekä aikuisten viettämä vapaa-aika voi tapahtua muissa ympäristöissä kuin luonnossa. Ihmisen henkilökohtainen luontosuhde muuttuu läpi elämän. Esimerkiksi muutettaessa toiselle paikkakunnalle, voi syntyä tarve uudenlaisen luontosuhteen muodostamiseen. On monia erilaisia tapoja olla suhteessa luontoon: liikkumista lähiluonnossa, luontokuvien kuvaamista tai katselemista, luontotietoon paneutumista, luonnon kohtaamista ja siitä haltioitumista, luonnon suojelemista ja sen hyödyntämistä (Kivelä & Paavolainen 2023, 8). Lapin hyvinvointialueen perhetyöntekijät kertovat hyödyntäneensä luontoa hyvinvoinnin edistämisessä monipuolisesti vuosien varrella.
”Olemme tehneet perhetyötä, lapsiperheiden kotipalvelua, tukisuhdetoimintaa ja ryhmämuotoista työskentelyä erilaisin kokoonpanoin. Ikäjakauma asiakkaissa on ihan pienistä vauvoista taaperoihin, leikki-ikäisiin, eri ikäisiin koululaisiin, nuoriin ja vanhempiin.”
Suomalaisilla perheillä on monia erilaisia tapoja olla yhteydessä luontoon. Se voi olla patikointia metsässä, luontokuvia somessa, tietokirjojen lukemista, marjastusta, henkisiä arvoja, metsästystä tai kalastusta. Luontoa kuvaillaan kauniina, virkistävänä, kunnioitettavana ja rauhallisena. Siitä saadaan mielenrauhaa, virkistymistä, energiaa, henkistä hyvinvointia, palautumista, rentoutumista, luonnon antimia sekä terveyttä ja hyvinvointia. Lasten ja lapsiperheiden luontoyhteyttä vahvistamalla ja vaalimalla mahdollistetaan lasten ja nuorten hyvinvoinnille otolliset olosuhteet. (Manninen, Huhtala, Wiens & Pölkki 2023.) Perhetyöntekijät kertoivat monenlaisista tavoistaan hyödyntää luontolähtöisiä menetelmiä.
” Käymme laavuilla evästelemässä, makkaranpaistossa ja paistamassa nuotiolla lättyjä tai vaahtokarkkeja. Olemme harjoitelleet yhdessä nuotion tekoa. Olemme tutustuneet erilaisiin eläimiin, käyty eläinpuistoissa ja kotieläinpihoilla, navetoissa ja hevostalleilla. Hoidettu yhdessä perheiden eläimiä ja ulkoiltu niiden kanssa.”
Sosiaalialalla toimintaa ja työn kehittämistä olisi hyvä siirtää toimiston ulkopuolelle. Työhön voisi näin ollen kuulua esimerkiksi metsäretket, joiden aikana työntekijä oppisi tuntemaan asiakkaan elämäntilanteen, usein byrokraattisemmin orientoituvaa toimistotyötä paremmin. Toimistoympäristössä käytävät keskustelut eivät välttämättä tuo kaikkia asiakkaiden vahvuuksia ja voimavaroja esille. Lisäksi luottamuksellinen asiakassuhde voi vahvistua erilaisissa luontoympäristössä. (Kuorelahti 2022.)
Luonto hyvinvoinnin edistämisessä
Luonnossa yhdessä oleminen ja toimiminen on hyvä tapa vahvistaa yhteisöllisyyttä, joka tukee eri tavoin elämänhallintaa. Luonto tukee myönteisen tunnetilan syntymistä, sillä se tarjoaa loistavat puitteet muun muassa rauhoittumiselle ja itsetutkistelulle. Lisäksi luonto tarjoaa ihanteelliset puitteet yhdessä tekemiselle ja kohtaamiselle, sekä aineetonta hyvinvointia virkistymisen lisäksi arjen kuormituksesta palautumiseen. Yhdessä oleminen ja toimiminen voi olla oiva tapa vahvistaa yhteisöllisyyttä, mistä taas saadaan eri tavoin tukea elämänhallintaan. (Kivelä & Paavolainen 2023, 11.)
Perhetyöntekijät näkevät oman roolinsa luontolähtöisten menetelmien toteuttamisessa seuraavasti.
”Työskentely on asiakkaita osallistavaa, kaikki saavat tehdä asioita ja opetella uusia juttuja taitojensa ja kiinnostuksensa mukaan. Me työntekijöinä olemme ohjaamassa, kannustamassa, rohkaisemassa, tukemassa ja turvaamassa. Kaikessa tässä läsnä on vahvasti yhteisen tekemisen rento meininki.”
Kyselyssä Lapin hyvinvointialueen perhetyön työntekijöille kysyimme muun muassa, millä tavalla he ovat hyödyntäneet perheiden parissa työskentelyssä luontoa hyvinvoinnin eri osa-alueiden näkökulmasta. Taulukosta 1 käy ilmi, kuinka monella eri tavalla luonto voi vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Taulukko 1. Hyvinvoinnin osa-alueet luonnossa tapahtuvassa perhetyössä.
Tutkimusten mukaan ne lapset, jotka pitivät luontosuhdetta tärkeänä, kokivat vähemmän masentuneisuutta, ärtyneisyyttä, hermostuneisuutta ja nukahtamisongelmia kuin muut. Ulkona leikkimisellä on nähty yhteys voimakkaiden oireiden vähenemiseen tytöillä. (Ruokolainen 2021.)
Perhetyöntekijät kertoivat, että usein aluksi stressaantunut mieli voi rauhoittua luonnossa.
”Ilman pelikoneiden ja puhelimien läsnäoloa on helpompaa keskittyä ihmisiin, luontoon ja tähän hetkeen.”
Perhetyöntekijöiden vastausten mukaan luonto ympäristönä tukee oppimista sekä yhteisöllisyyttä.
”Voi viettää aikaa oman perheen, sisarusten tai oman ryhmän jäsenten kanssa touhuten tai olla vain hiljaisuudesta nauttien ja rentoutuen. Luonnossa voi harjoitella ihan yhtä hyvin kuin sisätiloissakin vuorottelua, odottelua ja keskittymistä sekä monenlaisia muita taitoja.”
Vastausten mukaan luonnon hyödyntäminen fyysisen hyvinvoinnin lisäämisessä on melkein rajatonta.
”Luonnossa on lupa juosta, kiipeillä, tasapainoilla, hyppiä, keinua, pyöriä ja parkourata. Kokeilla omia taitojaan ja rajojaan turvallisuus näkökanta huomioiden. Mukana tukena toiminnassa aikuisten myönteinen, kannustava ohjaus ja suhtautuminen.”
Kasvatuksen ja oppimisen osalta vastauksissa tuli esille myös luovuuden merkitys.
”On tarjottu mahdollisuus toteuttaa itseään ja kasvattaa luovuutta itse keksittyjen teatteriesitysten ja näytelmien merkeissä.”
Yleisesti ottaen on tärkeää, että luontolähtöiseen toimintaan osallistuvat kokevat tulevansa kohdatuksi kunnioittaen ja heitä innostetaan vuorovaikutukseen. Osallistujat tulee nähdä toimijoina, jotka voivat osallistua myös toiminnan suunnitteluun. (Wiens & Kukkonen 2025.)
Pohdintaa
Luonto perheiden hyvinvoinnin lisääjänä on aihe, joka yhdistää ympäristön, terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmat. Luontolähtöisyys perhetyössä tarkoittaa luonnon ja luontoympäristöjen tietoista hyödyntämistä perheiden hyvinvoinnin tukemisessa. Se voi olla osa ennaltaehkäisevää työtä, varhaista tukea tai kuntouttavaa toimintaa, toimien myös sekä toimintaympäristönä että voimavarana. Perhetyöntekijöiden mukaan luontolähtöisten menetelmien käyttämisestä on saatu paljon myönteistä palautetta.
”Olemme saaneet vuosien varrella todella paljon myönteistä palautetta luonnon hyödyntämisestä työskentelyssämme perheiltä/asiakkailta. Palautetta on tullut yksilö- ja ryhmätasolla ja kaikenikäisiltä asiakkailta. Paljon on opittu ja koettu luonnossa. Palaute on ollut aitoa ja palkitsevaa. Perheistä, lapsista ja nuorista löytyy usein uusia puolia luonnossa touhuillessa. On helpompi tutustua ja luoda luottamuksellista suhdetta ulkona, kun ollaan pois kotireviiriltä. Iloisia riemunkiljahduksia ja onnistumisen kokemuksia on riittänyt. Hiljaista tyytyväistä hyrinää ja reipasta, aitoa palautetta, miten mukavaa on ollut luonnossa.”
Luontolähtöiset menetelmät ovat oiva tapa saada yhteys perheisiin, mutta vaatii työntekijältä uskallusta lähteä oman tutun reviirin (toimiston, työyhteisön) ulkopuolelle ja rohkeutta heittäytyä vapaamuotoiseen ammatilliseen toimintaan. Luontolähtöisten menetelmien käyttäminen voidaan nähdä olevan ”jalkautumista” sosiaalialan työssä. Tämä tarkoittaa työntekijöiden aktiivista läsnäoloa perheiden arjessa ja vaihtuvissa ympäristöissä. Työskentelyllä voidaan tavoittaa haavoittuvassa asemassa olevia ja jopa ehkäistä syrjäytymistä. Luonto voi helpottaa ihmisiä, huomaamattaan, ottamaan puheeksi myös vaikeita asioita, jopa epämiellyttäviä ja mahdollistaa erilaisten ajatusten tulemisen (Wiens & Kukkonen 2025).
Luonnon hyödyntäminen perheiden parissa tapahtuvassa työssä on lähes rajaton mahdollisuus. Sosiaalialan ammatillinen perhetyö on aina interventio perheen elämään. Syyt ovat moninaiset, jolloin ei ole yhtä oikeaa tapaa eikä menetelmää työskennellä erilaisissa tilanteissa olevien perheiden parissa. Luonto voi parhaimmillaan antaa mahdollisuuden luottamuksellisen suhteen saavuttamiseen sekä tarjota perheille erilaisen, luovan ympäristön omien elämän haasteiden käsittelemiseen.
Parhaimmillaan luonto tukee ammattilaisten ja perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta sekä vahvistaa osallisuuden kokemusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Perhetyön yhtenä ja yleisenä ammatillisena tavoitteena on vanhemmuuden edistäminen. Luontolähtöinen työote voi parhaimmillaan tätä myös toteuttaa.
LÄHTEET
Goman, Emmi 2025. Kyselyyn vastaaminen. Yksityinen sähköpostiviesti. 1.9.2025. Viestin saaja: Merja Hjulberg & Johanna Majala.
Kivelä, Päivi & Paavolainen, Taru 2023. Matkalla kohti luontohyvinvoivaa Keski-Suomea. LuontoHyväKS-selvitys luontohyvinvoinnista sote-ammattilaisten arjessa. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Raportteja 57. Matkalla kohti luontohyvinvoivaa Keski-Suomea Viitattu 4.10.2025.
Kuorelahti, Marianne 2022. Yhteisöllisten ja luontolähtöisten menetelmien vaikuttavuus aikuissosiaalityössä. Jyväskylän Yliopisto. https://jyx.jyu.fi/bitstreams/9897454e-3082-4ec8-9fbb-6b225eaf3840/download. Viitattu 24.9.2025.
Lastensuojelulaki 19.4.2007/417. Viitattu 24.9.2025. Lastensuojelulaki | 417/2007 | Lainsäädäntö | Finlex
Manninen, Minna & Huhtala, Saija & Wiens, Varpu & Pölkki, Tarja 2023: Lastan ja perheiden hyvinvointi orastaa luonnosta. Lasten ja perheiden hyvinvointi orastaa luonnosta – Oamk Journal. Viitattu 24.9.2025.
Ruokolainen, Elina 2021. suhde luontoon edistää lasten hyvinvointia. Suhde luontoon edistää lasten hyvinvointia – Itla Viitattu 24.9.2025.
Sivula, Mirka 2025. Kyselyyn vastaaminen. Yksityinen sähköposti. 10.9.2025. Viestin saaja: Merja Hjulberg & Johanna Majala.
Sosiaalihuoltolaki 31.12.2014/1301. Viitattu 24.9.2025. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/1301
Wies, Varpu & Kukkonen, Minna 2025. Luonto ja osallisuus. Luonto ja osallisuus – THL Viitattu 24.9.2025.