Anu Pruikkonen, KM, HTT, koulutuspäällikkö, Lapin ammattikorkeakoulu
Tanja Rautiainen, KM, koulutusasiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu / LUC-palvelut (Lapin yliopisto)
Asiasanat: verkkopedagogiikka, pedagogiikka, osaamisen kehittäminen, vuorovaikutus
Johdanto
Etä- ja verkko-opetus muodostavat merkittävän osan korkeakoulujen opetuksesta. Opetus- ja oppimisratkaisut ovat riippuvaista tekniikasta, järjestelmistä ja niiden välisistä integraatioista sekä edellyttävät laajaa systeemistä ymmärrystä, toimijoiden ja järjestelmien vuoropuhelua ja yhteentoimivuutta. Pedagogiset käytänteet ja digitaalinen toimintaympäristö muovaavat jatkuvasti toisiaan. Tätä digitaalista toimintaympäristöä koskeva kontekstuaalinen tieto on tunnistettu oleelliseksi osaksi onnistunutta teknologian pedagogista käyttöä (Mishra 2019) ja näin se on oleellinen osa opettajan digipedagogista kompetenssia.
Korkeakoulutuksen digitaalinen toimintaympäristö moninaistuu, kansallinen arkkitehtuuri vahvistuu ja keskinäisriippuvuudet järjestelmien ja niiden toimintojen välillä kasvavat. Tämä synnyttää myös opetushenkilöstölle uusia digitaalisia osaamisvaatimuksia (Petro, Mishra & Koehler 2025) sekä edellyttää jatkuvaa yhteisen ymmärryksen rakentamista digitaalisen toimintaympäristön kokonaisuudesta ja kunkin toimijan roolista siinä.
Mitä ja miksi Digipedatunnit?
Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteiset Digipedatunnit syntyivät korona-ajan alussa opetushenkilöstön ensiapukanavaksi. Alkuvaiheen aiheet olivat pitkälti ABC-tyyppisiä, kerrattiin perusvälineitä ja etsittiin aiempien kampustoimintamallien tilalle ratkaisuja, joilla hoitaa opetus- ja ohjaustilanteita verkon välityksellä. Tuen tarve pandemian keskellä oli ilmeinen. Uudet tilanteet synnyttivät tunteita, joita myös tuuletettiin porukalla. Nykyisin Digipedatunnit ovat vakiinnuttaneet paikkansa yhtenä opettajien keskinäisen vuorovaikutuksen kanavana sekä opettajien ja tukipalveluiden välisen yhteiskehittämisen foorumina. Joka toinen keskiviikkoaamu järjestettävien tunnin mittaisien tilaisuuksien kohderyhmänä on molempien korkeakoulujen henkilöstö. Osallistujamäärä on vaihdellut 40–60 osallistujan välillä.
Digipedatuntien aiheet syntyvät monista tarpeista ja suunnista – usein jopa kahvipöytäkeskusteluista. Lisäksi sisältöjä ohjaavat esimerkiksi tarve viestiä verkko-oppimisympäristöjen uusista ominaisuuksista ja päivityksistä, tukea keskeisiä pedagogisia teemoja kuten osaamisperustaisuutta ja arviointia, sekä esitellä hyviä käytänteitä laajemmalle joukolle. Kuluneiden viiden vuoden aikana etä- ja verkko-opetukseen käytettävien järjestelmien kehitys on edennyt jatkuvasti. Erityisesti järjestelmien välistä yhteentoimivuutta on lisätty luomalla integraatiot Moodlesta Peppiin, Zoomiin ja Kalturaan, Tuudoon ja Turnitiniin. Näin ollen, Digipedatuntien sisältöihin on tullut mukaan entistä laajemmin digitaalisen opetuksen, oppimisen ja ohjauksen teemoja. eOppimispalvelut kokoaa eri lähteistä esille tulleista aihe-ehdotuksista puolivuosittain mahdollisimman monipuolisen ja edustavan kattauksen.
Digipedatuntien asiantuntijoina ja alustajina toimivat opettajat, professorit, tutkijat, TKI-henkilöstö, eOppimispalveluiden sekä kirjaston asiantuntijat. Lähtökohtana on, että kaikki halukkaat pääsevät ääneen – näin syntyy matalan kynnyksen foorumi, jossa osaamista ja kokemuksia jaetaan yli organisaatiorajojen. Digipedatunnit ovat tarjonneet tilaisuuden viestiä ja jakaa kokemuksia muutoksista korkeakouluyhteisössämme.
Digipedatuntien sisältöjä
Kuluneen viiden vuoden Digipeda-tuntien sisällöt voidaan luokitella kuuteen teemaluokkaan (Taulukko 1.). Kokonaisuudesta käy ilmi, että Digipedatuntien painopiste on erityisesti, nimensä mukaisesti, pedagogiikassa, digitaalisuuden hyödyntämisessä opetuksessa, oppimisessa ja ohjaamisessa. Digipedagogiikka ja oppimisen tukeminen -teema sisältää pedagogisia ratkaisuja, jotka tukevat vuorovaikutusta, ryhmäytymistä ja oppimisen moninaisuutta verkko-opetuksessa. Moodle oppimisympäristönä -teema käsittelee Moodlen työkalujen ja integraatioiden hyödyntäminen opetuksessa ja opintojen seurannassa. Digitaaliset työkalut opetuksessa -teema pitää sisällään erilaisten digitaalisten alustojen ja työkalujen käyttötapoja opetuksen tukena ja organisoinnissa. Video- ja mediaopetus teemassa käsitellään videoiden ja muiden mediamuotojen tuottamista, editointia ja pedagogista hyödyntämistä opetuksessa. Tekoäly opetuksessa teeman sisällöt kattavat tekoälyn mahdollisuudet opetuksen suunnittelussa, arvioinnissa ja sisällöntuotannossa. Ohjaus ja hallinta teema puolestaan käsittelee opiskelijoiden ohjauksen, harjoittelun ja opinnäytetöiden hallinnan digitaalisia ratkaisuja.
Taulukko 1. Digipedatuntien sisällöt teemoteltuna
| Digipedagogiikka ja oppimisen tukeminen | Moodle oppimis-ympäristönä | Digitaaliset työkalut opetuksessa | Video- ja mediaopetus | Tekoäly opetuksessa | Ohjaus ja hallinta |
| Etäopetuksen ydin, vuorovaikutus ja ryhmäytyminen | Moodlen peruskäyttö ja uudet ominaisuudet | Screencast-O-Matic, Adobe Connect, Zoom, Teams | Opetusvideoiden kuvaaminen ja editointi | Tekoäly opetuksen tukena ja uhkana | Harjoittelun ohjaus (MODU-malli, etäohjaus) |
| Hybridimallit ja monimuoto-opetus | Arviointikirja, matriisit, pisteytys | Padlet, O365, G Suite, Webropol, Google Forms | Videoiden tekstitys ja saavutettavuus | Tekoäly arvioinnin apuna | Wihi – opinnäytetöiden hallinta |
| Oppimisen haasteet ja tukeminen | Oppitunti-, blogi-, kansio- ja workshop-aktiviteetit | Zoom Whiteboards | Videoiden julkaisu ja interaktiiviset elementit | Tekoäly videoiden tuottamisessa | Kuraattoripalvelut ja etäkohtaamiset |
| Käänteinen opetus (flipped learning) | Edistymisen seuranta Moodlessa | KALTURA-videopalvelu | Videoiden pedagoginen käyttö ja kehittämishankkeet (VideoPeda+) | Turnitin Originality ja tekoälytekstin tunnistus | Opintojen etenemisen seuranta |
| Opiskelijoiden hyvinvointi ja työkyky | Moodle-, Peppi- ja Tuudo -integraatiot | Howspace, Turnitin, Wihi | Studio-opetus (Xbit-studio, lightboard, greenscreen) | Tekoälyvuosi – uudet palvelut ja mahdollisuudet | |
| MOOC-suunnittelu ja toteutus | Moodle-työtilojen luonti Pepistä | Podcastit opetuksessa | Opintojakson suunnittelu tekoälyn avulla | ||
| Oppimisprosessin vaiheistaminen | Moodlen ABC uusille käyttäjille | Matterport-virtualisointi |
Syksyn 2025 teemoissa keskitytään edelleen tekoälyyn opetuksessa muun muassa NotebookLM ja Keenious -ohjelmien sekä bottien mahdollisuuksien kautta. Tekoälyteema näyttäytyy yhä enemmän läpileikkaavana, kaikkiin osa-alueisiin liittyvänä. Pedagogiikkaa ja oppimisen tukea käsitellään hybridiopetusta koskevalla tunnilla. Lisäksi syksyn aikana käsitellään osaamisen arviointiin liittyviä teemoja kuten plagioinnintunnistusta ja tenttien etävalvontaa.
Lopuksi
Pedagogisessa kehittämisessä korkeakouluyhteisön eri toimijoiden välinen vuoropuhelu ja avoin vuorovaikutus ovat olennaisia (Vuojärvi, Uusiautti, Pruikkonen & Soukka 2025) ja Digipedatunnit tarjoavat tähän helposti saavutettavan foorumin. Digipedatunnit ovat tunnistettu ja tunnettu osa korkeakouluyhteisöä, niiden suunnitelmallinen ja johdonmukainen hyödyntäminen osana pedagogista johtamista edellyttää edelleen kehittämistä (Pruikkonen, Uusiautti, Vuojärvi & Soukka 2025).
Korona-ajan ensiapukanavasta on viiden vuoden aikana muotoutunut matalan kynnyksen tapaamispaikka, aamukahviyhteisö. Se, että tunnit ovat edelleen olemassa ja kiinnostavat osallistujia myös akuutin tarpeen jälkeen kertoo, että niiden mahdollistamaa kohtaamista tarvitaan.
Taulukon 1. teemat on tuotettu Digipeda-tuntien sisällöistä hyödyntäen Microsoft Copilot-ohjelmistoa.
Lähteet
Mishra P. 2019. Considering contextual the TPACK diagram gets an upgrade. knowledge:
Journal of Digital Learning in Teacher Education, Volume 35(2).Viitattu 10.10.2025. https://doi.org/10.1080/21532974.2019.1588611.
Petko, D., Mishra, P. & Koehler, M.J. 2025. TPACK in context: An updated model. Computers and Education Open. Viitattu 11.10.2025. https://doi.org/10.1016/j.caeo.2025.100244
Pruikkonen, A., Uusiautti, S., Vuojärvi, H., & Soukka, A. 2025. A systemic perspective on pedagogical leadership in higher education. Teoksessa S. Uusiautti & S. Wenström (toim.) Positive Leadership – Research-based Insights of the Future of Leadership. Palgrave Macmillan, painossa.
Vuojärvi, H., Uusiautti, S., Pruikkonen, A., & Soukka, A. 2025. Community perspectives on the contextual knowledge of pedagogical development in higher education. Review-prosessissa.