Outi Kähkönen, FM, lehtori, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Uteliaisuus viestinnän moottorina
Lapin AMK:n Tekoäly matkailun myynti- ja markkinointiprosessien tukena (AImama)-hankkeen viestinnässä on kokeiltu lukuisia sovelluksia tekstien ja monimediaisen sisällön tuottamiseen. Kokeilujen myötä on käynyt ilmi, että myös ilmaisilla tekoälypohjaisilla työkaluilla voidaan saavuttaa riittävän laadukkaita lopputuloksia. Samalla tekoälysovellusten nopea kehitys on ollut silmiinpistävää: jo hankkeen aikana syksystä 2024 lähtien monet aiemmin teknisesti haastavat toiminnot ovat tekoälyn avulla helpottuneet tai tulleet ylipäätään mahdollisiksi. Esimerkiksi vielä keväällä 2025 tekoäly ei kyennyt lisäämään kuviin suomenkielistä tekstiä, kun taas nykyisin se yleensä onnistuu.
Lähestymistapa on ollut uteliaan kokeileva. Sovelluksia on testattu usein intuitiivisesti, ohjeita juurikaan lukematta ja käytännön kautta oppien. Kaikki ei ole onnistunut kerralla, mutta juuri kokeilemalla ja epäonnistumalla oppii eniten.
AImama-hanke ja sen viestinnällinen lähtökohta
AImama-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut kokeilla generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä myös hankeviestinnässä mahdollisimman monipuolisesti. Tavoitteena ei ollut automatisoida viestintää, vaan käytännön kokeilujen kautta ymmärtää, millaisia uusia mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa. Lähtökohtana on ollut ajatus siitä, että opit ja työkalut olisivat sovellettavissa myös ilman viestinnän tai visuaalisen suunnittelun koulutusta.
Viestintäsuunnitelma ja brändi tekoälyn tukemana
Hankeviestintä lähti liikkeelle viestintäsuunnitelman laatimisesta: kohderyhmät, kanavat, visuaalinen ilme ja käytettävät hashtagit määriteltiin. Otimme käyttöön Lapin AMKin saavutettavat brändivärit turkoosin (#14827D) ja tummanpunaisen (#BD462A) sekä Roboto-fontin. Hankeviestinnän ykkössääntö on tietenkin, että rahoittajan logot näkyvät selkeästi kaikissa viestintämateriaaleissa.
ChatGPT:n kanssa suunniteltiin hankkeen viestinnälle oma kirjoitustyyliprompti. Tyylin tuli olla rento ja helposti lähestyttävä, mutta samalla asiallinen, myönteinen, inhimillinen ja selkeä. ChatGPT:n projektikohtaisessa kansiossa annetut ohjeistukset kuten tyylikuvaukset ovat jokaisessa uudessa chatissä taustatietona mukana, joten tekoälyn antamat vastaukset pysyvät brändin mukaisina. Yhteistyössä tekoälyn kanssa syntyi myös hankkeen AImama-nimitys.
Visuaalinen ilme ja bannerit: yritystä ja erehdystä
Hankkeen julistetta, dokumenttipohjia sekä viestintäkanavia kuten blogia ja uutiskirjettä varten luotiin banneri ensin ChatGPT:n kanssa promptia kehittelemällä ja sitten kokeilemalla ja editoimalla tuotosta monessa vaiheessa mm. Adobe Fireflyn avulla. Syksyllä 2024 tekoälypohjaiset kuvageneraattorit olivat vielä selvästi nykyistä kehittymättömämpiä, ja tekstit lisättiinkin perinteisesti PhotoShopissa.
Kuva 1. AImama-hankkeen logo
Brändivärit näkyvät vain teksteissä, mikä johtuu hankeviestinnän ensi askelien suunnittelemattomuudesta. Perusbannerin pohjalta tehtiin myös tekoälyn avulla muokkaamalla oma logo, GIF-kuva, eri muotoisia bannereita sekä tekstiversioita. Muokkaus ei suinkaan onnistunut aina heti, eikä haluttu toiminto mahdollisesti ollut vielä edes mahdollinen. Tällä hetkellä suosikkisovellus kuvien jatkojalostamiseen on Geminin Nano Banana.
Generatiivinen tekoäly hankeviestinnän arjessa
Generatiivinen tekoäly on nopeuttanut ja helpottanut hankeviestintää monin tavoin. Erityisesti ChatGPT:tä, Geminiä ja Copilotia on hyödynnetty muun muassa
- blogipostausten ideointiin ja tiedonhakuun
- blogipostausten esittelyjen kirjoittamiseen uutiskirjettä varten
- hakukoneoptimointiin (esimerkiksi blogiartikkelien avainfraasien ja metakuvauksien kuvailuun WordPress-alustalla olevaan YoastSEO-työkaluun).
- uutiskirjeiden ideointiin sekä MailChimp-sähköpostimarkkinointialustalla aiherivien ja esikatselutekstien kirjoittamiseen sekä
- kuvien ALT-tekstien laatimiseen.
Viestintää ei ole ulkoistettu tekoälylle, vaan hankkeessa on testailtu yksittäisiä käyttökohteita ja toimivia ratkaisuja otettu. Jonkin verran on kokeiltu esimerkiksi blogipostauksen suunnittelua keskustelemalla ChatGPT:n äänitilan kanssa, jota kannattaa testata erilaisena työskentelytapana.
AImaman oma hankehumppa ja -räppi
Generatiivinen tekoäly on paljon muutakin kuin chattailyä ja kuvien tekoa. Eniten hupia on tuottanut oman hankehumpan ja -räpin teko Sunon avulla. Ensin luotiin sanoitukset tekoälyn kanssa hyödyntämällä hankesivuja ja työntekijöiden kuvauksia sekä etsimällä sopivaa tyylilajia. Ensimmäinen versio oli räppi, jonka loppusoinnut olivat aika “luovia” ennen tiukkaa vääntöä tekoälyn kanssa. Humppa tuntui lopulta osuvan parhaiten hankkeen henkeen.
Musiikki tuotettiin Sunolla, ja ilmaisversion krediitit riittivät mainiosti kokeiluihin. On vain huomattava, ettei Sunon ilmaisversion tuotoksia saa käyttää kaupallisesti. Lisenssiehdot onkin aina syytä tarkistaa huolellisesti.
Myös Sunon musiikkityylin suunniteltiin ChatGPT:n avulla. Julkaistu AImama-räppi syntyi tällä tyylillä: “70s/80s disco-inspired rap beat, funky guitar, groovy bass, four-on-the-floor kick, playful and energetic party atmosphere “ ja AImama-humppa tyylillä “Joyful Finnish humppa, lively 2/4 rhythm, tempo around 120 BPM. Cheerful accordion, clarinet, upright bass and drums. Playful and danceable folk style, like a summer festival dance floor. Light-hearted, happy, and energetic”. Erityisesti humppamme on nostattanut tunnelmaa työpajojemme alkajaisiksi.
Tekoälypodcastit ja NotebookLM
AImama-hankkeen SoundCloud-kanavalla https://soundcloud.com/ehospitality on julkaistu myös NotebookLM:n studiolla tuotettuja podcasteja.
Saimme luvan hyödyntää Mirka Hienosen blogitekstiä, josta tehtiin NotebookLM:n studiossa monimediaisia tuotoksia hankkeen verkkosivuille.
Podcastien teossa promptauksella on suuri merkitys. Tekoälylle ohjeistettiin muun muassa juontajien roolit, hankkeen nimi, kohderyhmä ja haluttu tyyli. Kaikki ohjeistukset eivät aina toteutuneet täydellisesti, ja joukkoon mahtoi myös hallusinointeja kuten väite, että Lappi ulottuu Jäämerelle saakka. Toisaalta juontajat melko onnistuneesti kehittelivät Mirkan yleisestä artikkelista matkailuyrittäjille suunnattuja esimerkkejä. Vielä podcastin sisältöä ei voi editoida tekoälyn avulla, mutta sekin on varmasti tulossa pikemmin kuin arvaammekaan.
Podcastiin on editoitu mukaan Sunolla tehty AImaman tunnussävel.
Legohahmot ja videot: kokeilut jatkuvat
Keväällä 2025 LinkedInissä levisi villitys, jossa omista profiilikuvista muunnettiin legohahmoiksi tekoälyn avulla. Viestintää varten hankkeen työntekijöistä tuotettiin tunnistettavat legohahmot yksinkertaisella promptilla: “Tee näistä kuudesta AImama-hankkeen jäsenestä lego-hahmot. Hankkeen koko nimi on “Tekoäly matkailun myynti- ja markkinointiprosessien tukena”. Lego-hahmot voisivat ilmentää hankkeen aihetta.”
Kuva 2. AImamat työpajassa ja legohahmoina
Matkailualalla aitous puhututtaa ja tekoälykuvat herättävät voimakkaita tunteita (Hanni-Vaara & Paloniemi 2025). Tekoälyn apuun turvautumiseen ymmärtää, jos aitoon maisemavalokuvaan on sijoitettu tekoälyn luomia ihmishahmoja, jotta ei tarvitse pyytää kuvauslupaa, tai jos yrityksen logo on muuttunut ja sen muuttaa tekoälyn avulla esimerkiksi muuten onnistuneeseen valokuvaan. Mutta entä jos mikään ei ole aitoa?
Tekoälyllä tuotetut matkailukuvat voivat homogenisoida ja idealisoida kohteita tavalla, joka ei vastaa todellista kokemusta (Zhu, Zhan, Tan, & Cheng 2025). Kuvat myös toimivat keskeisinä päätöksenteon laukaisijoina, jolloin niiden koettu aitous ja luotettavuus korostuvat (Bui, Filimonau & Sezerel 2024). Jos “mikään ei ole aitoa”, synteettisyys pitäisi olla tunnistettavissa ja/tai selkeästi kerrottuna (esim. Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2026).
AImamat videolla
Legohahmojen tarina jatkui tekoälyllä tehtyyn videoon asti. Geminin Nano Bananalla aitoon valokuvaan tuodut legohahmot heräsivät henkiin ChatGPT:n maksullisessa versiossa olleella Sora-videogeneraattorilla. Videoiden editointi tehtiin ClipChampillä ja lopputuloksena syntyi AImaman räppivideo YouTube-kanavallemme.
Videoupote 1. Lähde: https://youtu.be/-B3fbM4lRW4?si=oCNi4lcrOtnrAckf
Jälkikäteen ajatellen Soran käyttö oli hyöynyt storyboard-työkalun ennakko-opettelusta. Nyt kokeiltiin ensin ja mietittiin vasta sitten, miten tuotoksia voisi hyödyntää. Nämä ilman ennakkoperehtymistä videosovelluksen toimintoihin tehdyt videot ovat lähinnä hupaisia, mutta ovat ne tuoneet hymyn työpajoihin osallistuvien yrittäjienkin huulille.
Mitä opimme ja mitä tekisimme nyt toisin?
Tekoälyn kokeileminen kannattaa aloittaa uteliaalla ja iloisella asenteella. Leikkimielisyys ja lupa epäonnistua tekevät oppimisesta nopeampaa. Tekoäly ei vaadi syvällistä teknistä osaamista tai media-alan tutkintoa, vaan kuka tahansa voi ottaa käyttöön ilmaisia työkaluja ja tuottaa riittävän laadukasta viestintää.
Jos AImama-hankkeen viestintä aloitettaisiin nyt eikä tavoitteena olisi samalla oppia tekoälysovellusten monipuolista hyödyntämistä, kannattaisi rakentaa yhtenäinen brändiviestintäpaketti Canvan maksullisten ominaisuuksien avulla. Toisaalta arvokasta tietoa on sekin, että Sora-videoita lukuunottamatta kaikki kokeilut onnistuvat ilmaisversioillakin.
Vaikka tekoälyn kehitystä pyrkisi seuraamaan aktiivisesti, tuntuu ajoittain siltä, että vauhti ylittää mahdollisuudet pysyä täysin mukana. Tällä hetkellä paljon huomiota saa Geminin 3 Flash Thinking -malli, ja samalla pohditaan, yltääkö OpenAI:n GPT-5.2 vastaavalle tasolle. Molemmat mallit ovat selvästi kehittyneempiä kuin vielä vuosi sitten käytössä olleet ratkaisut, ja jo tuolloin hämmästeltiin tekoälyn mahdollisuuksia. Hanketta on vielä reilu vuosi jäljellä ja varmasti olemme silloin jälleen aivan eri vaiheessa tekoälyn hyödyntämisessä, jos kehitys on yhtä huimaa kuin tähän asti.
AImama-hankkeen verkkomateriaalit:
- Blogi https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ehospitality/
- MailChimp-uutiskirjeet noin kerran kuukaudessa, luettavissa myös: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ehospitality/uutiskirjeet/
- Soundcloud-kanava https://soundcloud.com/ehospitality
- YouTube-kanava: https://www.youtube.com/@aimama-lapinamk
Lähteet
Bui, H. T., Filimonau, V. & Sezerel, H. 2024. AI-thenticity: Exploring the effect of perceived authenticity of AI-generated visual content on tourist patronage intentions. Journal of destination marketing & management, 34, 100956. Viitattu 28.1.2026 https://doi.org/10.1016/j.jdmm.2024.100956.
Hanni-Vaara, P. & Paloniemi, P. 2025. Nykytila-analyysi. Julkaisematon hanketutkimus. Tekoäly matkailun myynti- ja markkinointiprosessien tukena -hanke. Lapin ammattikorkeakoulu.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2026. Harhaanjohtavuus markkinoinnissa ja asiakassuhteessa. Viitattu 28.1.2026 https://www.kkv.fi/kuluttaja-asiat/markkinointi-alennukset-ja-hinnan-ilmoittaminen/markkinointi-ja-menettely-asiakassuhteessa/harhaanjohtavuus-markkinoinnissa-ja-asiakassuhteessa/.
Zhu, J., Zhan, L., Tan, J. & Cheng, M. 2025. Tourism destination stereotypes and generative artificial intelligence (GenAI) generated images. Current Issues in Tourism, 28(17), 2721–2725. Viitattu 28.1.2026 https://doi.org/10.1080/13683500.2024.2381250.
Artikkeli on kirjoitettu EAKR-rahoitteisessa Lapin AMK:n Tekoäly matkailun myynti- ja markkinointiprosessien tukena -hankkeessa.
Asiasanat: hankkeet, kokeilu, tekoäly, sovellusohjelmat, viestintä