Kun tämän lehden kirjoittajakutsu julkaistiin helmikuun alussa, emme osanneet aavistaa, kuinka erikoisessa tilanteessa elämme koko Suomessa lehden ilmestymisen aikaan. Viimeistään nyt on numeron Digitahdissa, mars! -teema realisoitunut kaikille. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Vuosi alkoi vauhdikkaasti. Sitten maailma pysähtyi. EU:n ajama ”Ihmisten hyväksi toimiva teknologia” on nyt iso vaatimus. On pelottavaa ajatella maailmaa, jossa poikkeustilasta johtuvasta valvonnasta tuleekin ”uusi normaali”.
In English
Nopea ja osittain pakon sanelema siirtymä etätyöhön haastaa organisaatioiden IT-valmiudet ja tuen. Etätyön mahdollistamistaminen on digitalisaation konkreettinen ilmentymä. Sen onnistuminen edellyttää yhteistyötä ja jaettua ymmärrystä muutoksen tavoitteista. Lisäksi käytännön ongelmat täytyy tapauskohtaisesti tunnistaa, tunnustaa ja ratkaista.
Virtuaalitodellisuus kivunhoidossa ja kuntoutuksessa, droonit, hoivarobotit ja tekoäly tulevat hoitotyöhön. Sairaanhoitajan perustehtävä on edelleen väestön terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy ja hoito, eikä kohtaamista ja kohdatuksi tulemista voida korvata kokonaan digitaalisilla välineillä. Digitalisuutta ja teknologiaa voidaan kuitenkin käyttää apuna.
Niin ikävä asia kuin koronavirusepidemia onkin, on se aloittanut uuden digitalisaation aikakauden myös terveydenhuollossa. Nyt viimeistään on syytä pohtia, miten hyödyntää vaikkapa etähoitoa tai robotiikkaa. Töiden uudelleen organisointi voisi mahdollistaa resurssien keskittämistä niin, että kaikille voitaisiin turvata riittävä tarpeen vaatima hoito.
GRUDE-hankkeessa välitetään tietoa vihreän talouden hyvistä käytänteistä kuntapäättäjille, kuntien virkemiehille ja suurelle yleisölle. Työpajat ja muut hankkeen yleisötapahtumat järjestetään alkuperäisistä suunnitelmista poiketen verkossa. Oikein käytettynä digitalisaatio palvelee vihreän talouden toimintamallien kehittämistä.
Automaation ja robotiikan avulla on voitu vähentää työn kuormitusta ja parantaa tuottavuutta. Lisäksi koneet voivat kerätä ja mitata dataa, josta voi jalostaa tuotantoa palvelevaaa tietoa. Virtuaaliteurastamo vie osaltaan eteenpäin porotalouden digitalisaatiota.
Tietomallinnus yleistyy rakennusalalla. Tietomallinnuksella tarkoitetaan uudenlaista työskentelytapaa, jossa rakennuksen ja rakennusprosessin koko elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuutta hallitaan digitaalisessa muodossa.
Rovaniemen Rantavitikalle on hiljattain kohonnut puurakenteinen opiskelija-asuntola DAS Kelo. Vaikka rakennus itsessään tuottaa paljon tietoa, ei kiinteistön käyttäjäpalvelualustan suunnittelun lähtökohtana toiminut data tai digitaaliset sovellukset, vaan asukas ja hänen tarpeensa.
Älykäs ympäristö tarvitsee myös älykkäät ihmiset toimiakseen niin kuin se on suunniteltu. Olemmeko ihmisinä liian hölmöjä pysyäksemme kehityksen huimassa vauhdissa mukana?
Mobiililaitteet ovat tuoneet satelliittipaikannuksen lähes jokaisen taskuun. Tarkemmasta paikannuksesta edullisilla kuluttajalaitteilla hyötyvät monet toimialat. Paikkatiedon keruulle ja navigoinnille on tarvetta muun muassa metsätaloudessa, teknisen infrastruktuurin ja teollisuuden ylläpidossa sekä matkailussa.
Digitalisoituminen on tuonut uusia mahdollisuuksia saada tietoa kuluttajista. Yksi uusista menetelmistä perustuu matkapuhelinpaikannuksen hyödyntämiseen. Matkailijoista kerätty tieto auttaa alueen kehittäjiä ja yrittäjiä kehittämään palvelujaan ja kohdentamaan niitä paremmin.
Virtuaalinen perehdytyspolku sisältää faktan ohella fiktiota, joka muodostuu työpajoissa yhdessä luodusta, Joulupukin kylän tarinasta sisältäen elementtejä suomalaisesta kansanperinteestä ja saduista. Malli auttaa Joulupukin kylän yrittäjiä ja esimiesasemassa toimivia uusien työntekijöiden perehdyttämisessä.
Matkailualueen kohdekokemuksen ja digitaalisen markkinoinnin yhteiskehittämisen prosessissa kaikki voittivat: opiskelijat verkostoituivat alueen toimijoiden kanssa ja oppivat paljon uutta digimarkkinoinnista ja matkailusta, matkailutoimijoiden digiosaaminen kehittyi ja opettajat vahvistivat verkostojaan ja näkemys alueen matkailun tilasta sai päivityksen.
Nuoretkin tarvitsevat tukea ja ohjausta digitaalisten taitojensa kehittämiseen. Yli 15-vuotiaiden nuorten kanssa työskentelevät merilappilaiset ammattilaiset pitävät suurimpana huolen aiheena nuorten psyykkisiä ongelmia ja haasteita tunnetaidoissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Digitalisaation myötä opettajakeskeisyys ehkä vähenee, mutta oppiminen voi olla tehokkaampaa, henkilökohtaisempaa ja jopa hauskempaa. Vaikka teknologiat ja työkalut kehittyvät koko ajan huimaa vauhtia, alleviivaan läsnäolon merkitystä.
Digiajan palvelujohtamisen koulutus on onnistunut esimerkki siitä, mitä monialaisen tiimiopettajuuden yhteiskehittämisellä voidaan saada aikaan. Lapin Kehittäjäkoulu -hanke on tehnyt mahdolliseksi tulevaisuuden tarpeiden kokonaisvaltaisen huomioimisen koulutusten sisällöissä, mutta myös tavassa suunnitella tulevaa YAMK-tutkintokoulutusmallia yhdessä koko yliopettajatiimin kanssa.
Digitaalisen teknologian käyttö edellyttää luovuutta myös opetusalalla kun opetusta siirretään entistä enemmän verkkoon. Luovien ratkaisujen käyttötaito opetustyössä tarkoittaa myös oppilaitosten simulaatiotilojen uudistamista. Fyysisten oppimisympäristöjen lisäksi oppilaitosten on rakennettava virtuaalisia simulaatiotiloja.