Pelien avulla oppia myös ammatillisia taitoja, uusia työskentelytapoja tai turvallisia toimintamalleja. MiGaEL-hankeessa pelilliset harjoitteet on toteutettu yhdessä kaivosalan ja pelialan asiantuntijoiden kanssa.
Category: Teema-artikkeli
Meri-Lapin kunnat resurssiviisauden tiellä – Turvallisuus rakennusalalla
Resurssiviisaus voidaan jaotella neljään pääryhmään: käyttöperusteiset kasvihuonepäästöt, materiaalihäviöt, ekologinen jalanjälki sekä koettu hyvinvointi. Kunnat etenevät kohti edelläkävijöiden joukkoa edistäessään kiertotaloutta purkuhankkeissa ja lisäämällä kaikin tavoin toiminnan vastuullisuutta. Turvallisuuteen kuuluu myös psykologinen turvallisuus.
Hajautettu bioenergiaan pohjautuva lämmöntuotanto yrittäjyyden ja huoltovarmuuden edistäjänä
Hajautetun energiantuotannon ratkaisut ovat yleistyneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Hajautettu energiantuotanto tarkoittaa sekä hajautettua sähköntuotantoa että hajautettua lämmöntuotantoa. Perinteisten keskitettyjen energiantuotantoratkaisujen rinnalle rakennetaan pienempiä voimaloita. Pienvoimalat voivat hyödyntää biopohjaisia energianlähteitä.
Yhteiskunnallinen yrittäjyys osana turvallisuutta
Yhteiskunnallisessa yrityksessä tavoitteena on yhteisen hyvän tuottaminen. Kyse ei kuitenkaan ole hyväntekeväisyydestä, vaan liiketaloudesta, yrittäjyydestä ja työllistymisestä. Tulevaisuuden työelämässä arvopohjaisilla yhteiskunnallisilla yrityksillä voi olla tärkeä rooli yhteiskunnallisen turvallisuudentunteen edistämisessä.
Teollisuusmatkailua turvallisesti – Muutoksen tuulia?
Matkailu ja turvallisuus kulkevat yhdessä, eikä matkailu voi kukoistaa ilman turvallista toimintaympäristöä. Teollisuusmatkailu mielletään yleensä matkailuksi kohteissa, jota edustavat teollisuuteen liittyvä asiantuntemus menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Meri-Lapin alueelle tuotetaan teollisuusmatkailukonsepteja yhteistyössä alueen matkailuyritysten, teollisuuden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
Hyvinvointipalveluiden ja -tuotteiden turvallisuus on osa lappilaista luksusta
Lappilaista luksusta ovat turvallisen elämyksen tarjoavat, luonnosta kumpuavat palvelut ja tuotteet. Mutta kenen vastuulla on hyvinvointipalveluiden ja -tuotteiden turvallisuus? Kuka niitä valvoo? Voiko kuka tahansa tarjota hyvinvointipalveluja kuten kasvohoitoja tai valmistaa vaikkapa luonnonkosmetiikkaa?
Eläinmatkailun vastuullisuus ja turvallisuus opintojen teemana
Suomessa tuotantoeläimillä pitää olla tietyt olosuhteet, jotka määritellään eläinsuojelulaissa. Laissa ei kuitenkaan ole suoraan matkailukäytössä olevia eläimiä koskevia määräyksiä, vaan käytännöt ovat tulkinnanvaraisia. Eläinten hyvinvointi on myös eettisesti tärkeää, ja lisäkoulutuksen avulla varmistamme, että eläinlähtöinen toimintamalli toteutuu matkailualalla Lapissa.
Green Care -toiminta ja sosionomi (AMK) osaaminen asiakasturvallisuuden näkökulmasta
Asiakasturvallisuuden näkökulma sosionomin työssä on vielä verraten vähän käsitelty aihe puhumattakaan siitä, mitä se merkitsee Green Care -toiminnan yhteydessä. Suomen ja Lapin luonto, sosiaalialan asiakkaiden erilaiset tarpeet ja Green Care -menetelmien monimuotoisuus toivottavasti rohkaisevat sosionomeja menetelmien luovaan käyttöön omassa asiakastyössään.
Ikäihmisen turvallinen kotiutuminen päivystyksestä
Valitettavan iso osa ikäihmisistä kotiutuu päivystyksestä ilman asianmukaista suunnitelmaa. Turvallista kotiutumista varten tulisi luoda selkeä suunnitelma ja käytäntö sekä innovatiivisia toimintamalleja, jotta vältyttäisiin tarpeettomilta päivystyksen uusintakäynneiltä.
Uudistuva kotihoito – sensoreiden tuottama tilannekuvatieto ikääntyneiden kotona asumista turvaamassa
Kotona asumisen tueksi tarvitaan helposti ja edullisesti mitattavissa olevia biomarkkereita, joita voidaan hyödyntää myös kotioloissa ja osana arkea. Etäyhteyksillä voidaan tuottaa erilaista päivätoimintaa ja ylläpitää kotihoidon tilannekuvaa.
Yhtenäisten käytäntöjen kehittämisellä parempaa potilasturvallisuutta
Terveydenhuollon yhtenäisten käytäntöjen kehittämisellä pyritään näyttöön perustuvaan toimintaan, jolla tarkoitetaan parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä. Korkeakouluilla on merkittävä rooli ja vastuu tukea näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen kehittämistä.
Turvallisuus osana laatua – potilasturvallisuus ja koulutusorganisaation muutokset
Turvallisuus kytkeytyy laatuun. Turvallisuuden vahvempi asema laatujärjestelmissä tuottaa turvallisuuslaatuajattelua, joka on kytkettävissä kaikkiin laatujärjestelmiin.
Kolme kuvaa 2020-luvun yhteisöistä ja yhteisöllisyydestä
Kaiken fundamentalistisen melun ja meuhkaamisen läpi ei tahdo aina kuulla ja nähdä sitä, että ihmisten enemmistö on tietoista, älykästä ja viisasta yhteistoimintaan kykenevää väkeä, joille 2020-luku tarjoaa hyvät mahdollisuudet uusien toiminnallisten ja ajatuksellisten yhteisöjen muodostamiseen ja yhteisöllisyyden kokemiseen.
Paliskunta – Pohjoisen erityislaatuinen työyhteisö
Poronhoitajat ovat tottuneet elämään luonnon ehdoilla ja mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin. Työntekotavat muuttuvat, mutta tiivis työyhteisö on edelleen olennainen osa poronhoitoa ja ilman sitä elinkeinon harjoittaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Poronhoitajat ovat motivoituneita etsimään uusia toimintatapoja yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi ja sen vahvistamiseksi.
Verkostojen merkitys pienyrityksille
Yksinyrittäjille verkostoituminen kumppaneiden kanssa on tärkeä keino kasvattaa liiketoimintaa. Myös jaksamisongelmiin haetaan usein apua yrittäjäkollegoilta.
Yhteisöllinen asuminen – Hippikommuuneista kohti toimivia ja uudenaikaisia asukasyhteisöjä
Asumiseen liittyvä valinta voi näyttäytyä toiselle radikaalina tai outona erikoisuuden tavoitteluna, vaikka se on usein kyseiselle ihmiselle itselleen varsin luonteva tapa elää elämäänsä. DAS Kelo on puurakentamisen pilottikohde Rovaniemellä. Sen asukkaita kannustetaan yhteisölliseen toimintaan, joka kuitenkin lähtee yksilön omista valinnoista sekä tarpeista, ja ennen kaikkea vapaaehtoisuudesta.
Sosiaalinen media kaipaa vastuullisuutta, luotettavuutta ja inhimillisyyttä
Yksi twiitti voi pilata elämän.
Hyvä metsäväki
Metsäalan alueyhdistykset METO Lappi ry ja Lapin Metsänhoitajat ry järjestävät vuosittain yhteistyössä Lapin Metsätalouspäivät, jotka ovat keränneet metsäalan toimijoita yhteen jo 62 kertaa. Monet tulevatkin päiville vuosi toisensa perään, aina kun on mahdollista.
Vihreän talouden arktiset kestävät yhteisöt
Vihreän talouden toimintamallit luovat edellytyksiä yhteisöjen säilymiselle; hyvinvoinnin eri osa-alueet parantuvat samalla, kun ympäristökuormitus pienenee. GRUDE-hankkeessa yhteisöjä tuetaan tiedonvälityksen keinoin ottamaan käyttöön kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja liikkumiseen, energiantuotantoon, ruoantuotantoon, jätehuoltoon ja matkailuun.