Health Africa Network comprises of eight Universities of Applied Sciences in the fields of Health Care, Social Work and Nutrition in Finland and two partner universities in Kenya and Uganda. Each year International Services of Lapland UAS provides exchange opportunities for students and staff of health care and social services.
It is important for nursing teachers to meet other European colleagues about curricula, the content of the studies and pedagogical solutions. Also the comparison and harmonization of assessment methods and curricula are important issues.
Virtual Slaughterhouse is a new innovation. This learning environment can easily be adapted internationally for the slaughter of other animals, for example, sheep.
Field practice is perhaps the most efficient way for practical learning, but even in practical fields, theory and know-how concepts are relevant part of the education. In the Migael-project we have tackled on this issue from both perspectives, by creating gamified practices for both hands-on-training and teaching theoretical concepts.
DAS Kelo is an eight-storey student apartment building with a CLT structure, the first storey being made of concrete. It acts as a demonstration building in the Tall Wood project and LaplandUAS is researching it. For monitoring and collecting data, new-generation IoT sensors are used.
Turvallisuus on perustarpeemme, jota etsimme tietoisesti tai tiedostamatta. Kokonaiskokemus muodostuu tunteesta ja kosketeltavasta konkretiasta. Lumen-lehtemme turvallisuusnumero on monipuolinen ja tuoreita lähestymiskulmia tarjoava. Tervetuloa lukijaksi!
In English
2020-luvun Suomi on osana eurooppalaista ja globaalia keskinäisriippuvuutta yhteiskunta, joka tarvitsee uuden, monimuotoisen kokonaisnäkemyksen turvallisuudestaan. Samalla on opittava näkemään kristallinkirkkaasti, että turvallisuusuhkiin reagointi on paljon useampien toimijoiden vastuulla kuin perinteisesti olemme ajatelleet.
In English
Arki muuttuu koko ajan ja turvallisuuden tilannekuva sen mukana. Muutostekijät nousevat paikallisista, alueellisista ja kansainvälisistä kehityskuluista. Artikkelissa esitellään Arjen turvallisuuden tiekartta − aktivoiva osallisuus syrjäytymisen ehkäisyssä -kehittämishanketta varten hankittujen tutkimusaineistojen alustavia tuloksia.
Lineaarinen ajattelu istuu tiukassa nykyajan turvallisuusajattelussa ja muodostaa edelleen perustan turvallisuushallinnolle ja onnettomuustutkinnalle. Dynaaminen, ei-lineaarinen ajattelu sen sijaan lähestyy turvallisuutta kompleksisissa järjestelmissä totutusta monin osin päinvastaisella tavalla.
Digikansalaisten oletetaan ymmärtävän tietoturvaan liittyvät kysymykset ja käyttäytyvän tavalla, joka ei aiheuta kyberturvallisuusongelmia. Kun syrjäisten alueiden digikansalaiset kohtaavat kyberturvallisuushaasteita, sähköisten palvelujen sosiaalinen hyväksyttävyys ja käyttöintensiteetti voi heikentyä.
Turvallisuuden tulee pyrkiä viestimään itsestään käyttäjälähtöisesti. Tämä tarkoittaa, että käyttäjien, meidän kaikkien, tulisi mahdollisimman helposti ja nopeasti ymmärtää, miten meidän toivotaan käyttäytyvän tilanteessa, jossa turvallisuutemme on uhattuna tai vahinko jo tapahtunut.
Psykologisesti turvalliset organisaatiot ovat vähemmistössä, vaikka sen yhteys tiimien ja organisaation menestykseen tunnetaan. Erityisesti kriisiaikoina psykologista turvallisuutta tarvitaan, jotta työyhteisö kykenee yhdessä selviytymään vaikeista ajoista. Ilman psykologisesti turvallista kulttuuria emme uskalla kertoa huolistamme.
Kotona voi ylirasittua, kun töitä tehdään ”vahingossa” työajan ulkopuolella työ- ja vapaa-aikojen rajojen hämärtyessä: ”Pikaisesti vain vastaan tähän. Ja tähän. Ja vielä tämän hoidan alta pois tässä samalla kun vahdin kattilaa.” Epävarmuus riittävästä tehokkuudesta voi teettää ylen määrin töitä.
Pelien avulla oppia myös ammatillisia taitoja, uusia työskentelytapoja tai turvallisia toimintamalleja. MiGaEL-hankeessa pelilliset harjoitteet on toteutettu yhdessä kaivosalan ja pelialan asiantuntijoiden kanssa.
Resurssiviisaus voidaan jaotella neljään pääryhmään: käyttöperusteiset kasvihuonepäästöt, materiaalihäviöt, ekologinen jalanjälki sekä koettu hyvinvointi. Kunnat etenevät kohti edelläkävijöiden joukkoa edistäessään kiertotaloutta purkuhankkeissa ja lisäämällä kaikin tavoin toiminnan vastuullisuutta. Turvallisuuteen kuuluu myös psykologinen turvallisuus.
Hajautetun energiantuotannon ratkaisut ovat yleistyneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Hajautettu energiantuotanto tarkoittaa sekä hajautettua sähköntuotantoa että hajautettua lämmöntuotantoa. Perinteisten keskitettyjen energiantuotantoratkaisujen rinnalle rakennetaan pienempiä voimaloita. Pienvoimalat voivat hyödyntää biopohjaisia energianlähteitä.
Yhteiskunnallisessa yrityksessä tavoitteena on yhteisen hyvän tuottaminen. Kyse ei kuitenkaan ole hyväntekeväisyydestä, vaan liiketaloudesta, yrittäjyydestä ja työllistymisestä. Tulevaisuuden työelämässä arvopohjaisilla yhteiskunnallisilla yrityksillä voi olla tärkeä rooli yhteiskunnallisen turvallisuudentunteen edistämisessä.
Uusia näkökulmia huoltovarmuuskeskuksen ja puolustushallinnon toimintaan luo Suomen valtion ilmastoystävällinen politiikka. Huoltovarmuus ja puolustuskyky ovat mahdollisia toteuttaa vihreällä kestävällä ajattelumallilla, ainakin osittain.
Matkailu ja turvallisuus kulkevat yhdessä, eikä matkailu voi kukoistaa ilman turvallista toimintaympäristöä. Teollisuusmatkailu mielletään yleensä matkailuksi kohteissa, jota edustavat teollisuuteen liittyvä asiantuntemus menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Meri-Lapin alueelle tuotetaan teollisuusmatkailukonsepteja yhteistyössä alueen matkailuyritysten, teollisuuden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
Lappilaista luksusta ovat turvallisen elämyksen tarjoavat, luonnosta kumpuavat palvelut ja tuotteet. Mutta kenen vastuulla on hyvinvointipalveluiden ja -tuotteiden turvallisuus? Kuka niitä valvoo? Voiko kuka tahansa tarjota hyvinvointipalveluja kuten kasvohoitoja tai valmistaa vaikkapa luonnonkosmetiikkaa?
Suomessa tuotantoeläimillä pitää olla tietyt olosuhteet, jotka määritellään eläinsuojelulaissa. Laissa ei kuitenkaan ole suoraan matkailukäytössä olevia eläimiä koskevia määräyksiä, vaan käytännöt ovat tulkinnanvaraisia. Eläinten hyvinvointi on myös eettisesti tärkeää, ja lisäkoulutuksen avulla varmistamme, että eläinlähtöinen toimintamalli toteutuu matkailualalla Lapissa.