Vastuullinen toiminta niin yritys- kuin yksilötasollakin on korostunut ja herättänyt vaatimuksia luonnonvarojen käyttöön liittyvien hankkeiden ympäristövaikutuksista. Ymmärrämme, että hyödyntämisen vaikutuksia täytyy tarkastella erilaiset luonnon käytön intressit huomioiden. Ammattikorkeakouluna pyrimme edistämään alueen luonnonvarojen vastuullista käyttöä.
Lumen-lehden 10-vuotisjuhlanumeron teemana on Luonto kaikessa. Tervetuloa lukijaksi!
Editorial in English
Matkailualalla etsitään laadukkaita, resurssiviisaita ja operaatioita sujuvoittavia tekoälyratkaisuja, jotka helpottaisivat yrittäjien arkea. Samalla ratkaisujen tulisi tukea entistä kitkattomammin matkailijoiden kokemuksia palvelupolun jokaisessa kosketuspisteessä. Luonto ja lappilaisuus kaikkine erityispiirteineen asettavat tärkeän vastapainon tekoälylle ja sen verhon takaiselle toiminnalle. Luonto vastuuttaa meidät alueen toimijoina eettiseen, osin kriittiseenkin tarkasteluun etsiessämme tekoälyratkaisuja tulevaisuuteen.
Artikkelissa tarkastellaan digitalisaatiota, erityisesti tekoälyä matkailun myynnissä ja markkinoinnissa.
Lapin luonto ei ole vain paikallinen, vaan kansallinen ja globaali aarre. Ilmastonmuutos näkyy pohjoisessa nopeasti. Ilmasto lämpenee, lajit siirtyvät pohjoisemmaksi ja lumipeitekin vähenee.
Luonto on rikas ja kaunis, mutta samalla herkkä. Lapin luonto on muuttuva ja haavoittuva ympäristö, jonka tulevaisuus on sidoksissa ihmiskunnan valintoihin. Luonto kuitenkin saattaa herättää huomaamaan, että yksilöinäkin voimme vaikuttaa ympäristöömme kulutusvalinnoillamme.
Jännitteiset ja levottomat maailmanpolitiikan ajat korostavat omavaraisuuden merkitystä. Me suomalaiset olemme tienneet toki oman ruokatuotannon ja luonnonvarojen kestävän käytön merkityksen pitkään. Erityisesti ruoan ja energian osalta tuotanto on turvattava pahimmissakin tilanteissa.
Uudessa roolissani Euroopan parlamentin ja sen ympäristövaliokunnan (ENVI) jäsenenä korostuvat juuri samat teemat kuin Lapin korkeakoulujen globaalia arktista vastuuta koskevat painopisteet ja osaamiskärjet: kestävä rakennettu ympäristö ja energia, digitaalinen ja vihreä teollisuus sekä kestävä metsätalous ja ruoantuotanto.
Maailma ja Lappi tarvitsevat ammattilaisia, jotka osaavat soveltaa kestävän kehityksen periaatteita työssään ja johtaa muutosta. Tarvitsemme myös innovatiivisia uusia ratkaisuja kestävyyshaasteiden voittamiseksi.
Kukaan meistä ei tee muutosta yksin. Onneksi yhteistyö on Lapissa vahvuutemme, olemme tottuneet tekemään asiat yhdessä.
Porotalous on voimakkaasti säädelty elinkeino, jossa poromäärät määritetään asetuksilla, ja lihantuotantoa ohjaa vahvasti lainsäädäntö. On todettu, että vastuullisuus alkaa siitä, mihin lainsäädäntö loppuu. Yksittäisillä poroteurastamoilla onkin tehty kestävyyttä edistäviä kokeiluita.
Porossa on monenlaisia hyödyntämismahdollisuuksia, esimerkiksi elintarvike-, käsityö- tai eläinrehutuotteissa.
Porontalja on merkittävä teurastuksen sivutuote. Vaikka käyttötapoja on monia, on porontaljojen myynti ollut viime vuosina haasteellista. Pahimmillaan taljoja on päätynyt jopa teurasjätteeksi. Porontaljat on saatava nykyistä paremmin hyötykäyttöön.
Emme saa jäädä tulevaisuusajatteluun, jossa emme usko muutoksen olevan enää mahdollista. Pelkkää ”höttöpilveä” tulevaisuusajattelu ei ole. Sitä voi opetella ja harjoittaa, ja siihen ennakointi ja ennakoinnin työkalut tarjoavat menetelmiä.
In English
Nykypäivän matkailijaa kiinnostavat pienet ja erikoiset kohteet. Tämä elvyttää matkailupotentiaalia myös poro- ja kotieläintiloilla harvaan asutuilla alueilla. Kartoituskäynnit lappilaisilla tiloilla toivat esille niillä piileviä mahdollisuuksia.
Jos poronomistaja on tuotannon lisäksi osallisena myös taljan myynti- ja markkinointiketjussa, saa hän luonnollisesti myös suurimman hyödyn taljan arvonnoususta. Koko tuotanto- ja myyntiketjusta vastaaminen vaatii kuitenkin runsaasti resursseja.
Ilmaston lämpenemisen hillitseminen ja lopulta pysäyttäminen onnistuu vain, jos ilmastotoimia tehdään kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla: mukaan tarvitaan valtiot, kunnat, yhdistykset, yksilöt ja yritykset.
In English
Poroteurastamolla syntyy lihantuotannon ohessa kilomääräisesti lähes yhtä paljon sivutuotteita eli kaikkea muuta kuin syötävänä hyödynnettävää. Sallassa aiemmin jätekustannuksia aiheuttanut materiaali onkin nyt rahanarvoista raaka-ainetta.
Suurin este poron sivutuotteiden hyödyntämiselle on niiden talteenottomenetelmien ja laitteistojen puute. PoSiHIILI -hankkeessa on kehitetty talteenoton vaatimaa teknologiaa.
Tornionlaakson kulttuuri-identiteetti ja luonto ovat osin Struven ketjun perintöä. 1800-luvulla tehty merkittävä tieteellinen työ on jättänyt jälkensä historian kirjoihin, arkistoihin sekä myöhempään tutkimukseen. Struve North -hanke yhdistää Lapin ammattikorkeakoulua ja sen strategisia kumppaneita, Maanmittauslaitosta ja Tornion kaupunkia jo kolmatta vuotta.
Poronhoito on vanhin edelleen elinvoimaisista pohjoisen elinkeinoista. Poronhoitotyön osaamiseen kuuluu paljon hiljaista tietoa, jota opitaan, kun lapset kasvavat poronhoitotöissä ja vanhimmat osallistuvat töihin niin kauan kuin toimintakykyä riittää. Poronhoitajankin kohdalla kyse on kuitenkin ammatista, ja ammattitaitovaatimukset muuttuvat.
Porotalouden tulonmuodostumisen perusta ovat lihanmyynnistä saatavat tulot. Poroteurastuksessa syntyvät sivutuotteet eli kaikki lihan ohella porosta saatavat materiaalit tuovat mahdollisuuden lisäansioihin. Taljat rahaksi -hankkeessa poronomistajia aktivoidaan raakataljojen jalostamiseen.
Lapland is a central region in the Arctic and a logistics hub in the Barents region. Lapland is a diverse region, with its various strengths helping the whole region to develop. However, post-pandemic growth threatens to remain at halfway without appropriate competence.
Suomeksi
Local actors are key players in creating and implementing green growth and green innovations. The Green growth activities require a strong territorial approach that is supported and boosted by best practices from other regions. The GRUDE project focuses on arctic bioenergy, blue economy and sustainable societies.
The contact between tourists and products from Lapland ceases with the end of the trip and it is almost impossible to buy authentic Lappish goods from outside the region. An authentic, durable, and high-quality product made in Lapland has potential to be successfully marketed if it is available through modern sales channels.
Arctic areas, as intrinsically challenging operating areas, require a knowledge of Arctic conditions and the impacts of long distances on activities. In recent years, considerable development work has been conducted in the circular economy field.
Today, networking between individuals and organizations more often takes place digitally. For small firms it is a good way to expand the partnerships and to find new customers. My wish is that also in future, Lapland UAS, together with partners, will look to the future and support cross-border projects and educational programmes where the young generation learns about the opportunities of the European Arctic.