Digitalisaation myötä opettajakeskeisyys ehkä vähenee, mutta oppiminen voi olla tehokkaampaa, henkilökohtaisempaa ja jopa hauskempaa. Vaikka teknologiat ja työkalut kehittyvät koko ajan huimaa vauhtia, alleviivaan läsnäolon merkitystä.
Digitalisaation myötä opettajakeskeisyys ehkä vähenee, mutta oppiminen voi olla tehokkaampaa, henkilökohtaisempaa ja jopa hauskempaa. Vaikka teknologiat ja työkalut kehittyvät koko ajan huimaa vauhtia, alleviivaan läsnäolon merkitystä.
Digiajan palvelujohtamisen koulutus on onnistunut esimerkki siitä, mitä monialaisen tiimiopettajuuden yhteiskehittämisellä voidaan saada aikaan. Lapin Kehittäjäkoulu -hanke on tehnyt mahdolliseksi tulevaisuuden tarpeiden kokonaisvaltaisen huomioimisen koulutusten sisällöissä, mutta myös tavassa suunnitella tulevaa YAMK-tutkintokoulutusmallia yhdessä koko yliopettajatiimin kanssa.
Digitaalisen teknologian käyttö edellyttää luovuutta myös opetusalalla kun opetusta siirretään entistä enemmän verkkoon. Luovien ratkaisujen käyttötaito opetustyössä tarkoittaa myös oppilaitosten simulaatiotilojen uudistamista. Fyysisten oppimisympäristöjen lisäksi oppilaitosten on rakennettava virtuaalisia simulaatiotiloja.
Oppimisanalytiikan lähtökohtana on analysoida suurta määrää tietoa, joka on syntynyt opiskelijoiden toiminnan tuloksena. Oppimisanalytiikka – avain parempaan oppimiseen amkeissa (APOA) on opetus- ja kulttuuriministeriön tukema hanke, jolla viedään eteenpäin oppimisen tueksi tarkoitettua digitaalista analyysitekniikkaa.
Tietoverkkoon on mahdollista luoda simulaatio-oppimisympäristöjä, jotka tarjoavat oppimisalustan simulaation kaikkien vaiheiden toteuttamiseen ja jossa todelliset ihmiset operoivat todellisissa järjestelmissä. Ensimmäisten joukossa kokeiltiin opintojaksoa, jossa simuloitiin psykiatrisen potilaan tulohaastattelu.
Verkossa voi työskennellä, ideoida ja verkostoitua digitaalisia apuvälineitä käyttäen. Bridge-hankkeessa kansainväliset ja monialaiset opiskelijatiimit ratkoivat paikallisten yrittäjien antamia haasteita.
Digitalisaation avulla sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan tuottaa uusilla tavoilla ja aiempaa tehokkaammin. Digitalisaation integroiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja hoitoprosesseihin vaatii hoitohenkilökunnalta uudenlaista ajattelua ja osaamista.
Kotihoidossa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat tukea uusien teknologisten ratkaisujen ja tietojärjestelmien hallintaan. Henkilöstön teknologiaosaaminen kuitenkin kehittyy ajan kanssa täydennyskoulutuksen ja uuden sukupolven myötä.
Ammattikorkeakoulussa on kehitetty ja pilotoitu pelillisiä opetusmenetelmiä kieltenopetusta varten. Tavoitteena on monipuolistaa erityisesti monimuoto-opetukseen sopivia opetusmenetelmiä käyttämällä digitaalisuuden ja pelillisyyden keinoja.
Kuvataiteilija tutustuu ympäristöönsä ymmärtääkseen sitä. Luonto ja luonnonolot määrittelevät toiminnalle ehdot ja luovat pohjan elämykselle, joista aiheet voivat kummuta. Kuvataiteen opiskelija oppii käyttämään luonnonvaroja älykkäästi; omana materiaalinaan, havaintoina, ideoina, kuvauskohteina, ymmärryksen esille nostajina, ajatuksellisina ja visuaalisina tarinoina.
Digitaalinen tarinankerronta yhdistelee tarinankerronnan taitoja sekä digitaitoja. AR-teknologian hyödyntäminen Pohjoiskalotilla voisi lisätä kiinnostavuutta alueen rikkaaseen kulttuuriperintöön ja historiaan. Tämä taas voisi edesauttaa kestävää matkailua tuoden esille alueen pieniä matkailuyrittäjiä.
Lapin AMKin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutuksia kuvaa parhaiten ilmaisu “Älykäs arktinen etäisyyksien haltija”. Tämä visio sopinee myös uuden YAMK-tutkintokoulutusmallin motoksi. Toisaalta Lapin sovellus Master Schoolista tuottaa osaamista, joka täyttää erinomaisesti Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä määritellyt osaamistasokuvaukset.
Mobiilisovelluksen kehittäminen on perusteltua silloin, kun tuotettavan palvelun käytettävyys on tärkeää. Lapin AMKin ohjelmistotekniikan laboratorio pLAB on tehnyt mobliilisovelluksia myös hankkeille kuten Metsäinen Innostaa, MTI Match, LuontoRovaniemi, Hilumi 3D, ArkTori, Dwell sekä Yritystä pelissä -hankkeet.
Lumen verkkolehden numeron 2/2018 teemana on tulevaisuuden työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän osaamistarpeet. Tervetuloa lukijaksi.
In English
Yrityksen kasvu ja kilpailukyky edellyttävät data-analytiikan haltuun ottamista. Ennakoivaa data-analytiikkaa hyödyntävät yritykset kasvavat selvästi nopeammin kuin vertailuyritykset. Ennakointityö ja -menetelmät auttavat yrityksiä varautumaan ja tekemään kestäviä ja kannattavia päätöksiä.
The business environment in the High North and in other parts of the world is changing due to digitalization, financial and political developments, green economy and globalization. This calls for holistic business understanding, critical thinking, communication, problem solving, scenario writing and ability to work in international context.
Onko digitalisaatio haja-asutusalueiden ja pienten kuntien palvelujen turvaaja vai niiden tuhoaja? Tulevaisuuden sosiaalialan työkentille on visioitu kokonaan uudenlaisia ammatteja kuten sovellussuunnittelija-pedagogi, sosiaalialan ohjelmoija, sosiaalipalvelurobonaattori tai verkkopalvelujen integroija.
Kemi Kuntoon -case-pilotti antoi arvokasta tietoa etäohjauksen soveltuvuudesta työhyvinvoinnin edistämisessä. Pilottiin osallistui 34 Kemin kaupungin työntekijää ja kuusi fysioterapeuttiopiskelijaa.
Vaikka yhteistyön mahdollisuuksia luodaankin projektien avulla, on yrittäjien itse oltava aktiivisesti muodostamassa ja kehittämässä niitä. Jos omaa motivaatiota ja selkeää visiota ei ole, eivät verkostot tule olemaan kovin pitkäikäisiä. Kasvokkainen kohtaaminen on tärkeää. Tämän jälkeen on yhteistyö myös etäisyyksien päästä helpompaa.
Lapissa on viime aikoina toteutettu erinäisiä hankkeita liittyen ajoneuvojen ja infrastruktuurin digitalisointiin ja testaukseen arktisissa olosuhteissa. Hankkeen päättyessä voi haasteena olla omistusoikeuksien jakaminen, mutta sekin ratkaistaan sopimalla asiat kuntoon tarpeeksi ajoissa.
Maailman talous perustuu kasvavaan kulutukseen. Kulutuksen kasvuun tarvitaan velkaa sekä taloudellisesti että luonnonvarojen osalta. Rifkinin mielestä tarvitaan vallankumouksellista ajattelua muuttamaan koko talousjärjestelmä kestävälle pohjalle. Hän tarjoaa ratkaisuksi kolmatta teollista vallankumousta.