Keskustelevaan tekoälyyn pohjautuvissa chatbot-palveluissa keskusteluaiheet ovat yleensä arkaluontoisia ja vaativat sensitiivisyyttä, laajaa tietoperustaa ja kykyä tehdä yksilöllisiä tilannearvioita. Palvelun loppukäyttäjä on yleensä tavalla tai toisella haavoittuvassa elämäntilanteessa.
Tämän artikkelin tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta eettisistä lähtökohdista kehitettäessä keskustelevaan tekoälyyn pohjautuvia palveluita.
Tässä artikkelissa esitellään tekoälyn hyödyntämistä matkailuyrityksiä palvelevassa ennakoinnissa. Aluksi käydään läpi ennakoinnin periaatteita, ennakointitiedon tuottamista tekoälyn avulla ja myöhemmin kokemuksia pilottikokeilusta.
Tekoäly vaikuttaa kokeilujen perusteella olevan hyvä väline matkailuyrityksiä tukevaan ennakointiin. Trendien tai heikkojen signaalien katsaus onnistuu sen avulla nopeasti ja mikä huomattavaa, annettuun asiayhteyteen räätälöidysti.
Organisaatiot toimivat yhä useammin toimintaympäristöissä, joita kuvaa epävarmuus, monimutkaisuus ja nopea muutos. Päätöksiä joudutaan tekemään tilanteissa, joissa saatavilla olevaa tieto voi olla puutteellista tai ristiriitaista. Tämä artikkeli tarkastelee, miten organisaatiossa voidaan vahvistaa ennakointitietoon perustuvaa johtamista.
Luonto, riskit ja organisaation riskienhallinta kytkeytyvät selkeästi toisiinsa. Luonnossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat organisaatioon ja toisaalta organisaation oma toiminta vaikuttaa luontoon. Kyse on toimijariippumattomasta ennakoivasta, resilientistä ja prospektiivisesta ajattelusta. Toisin sanoen kyse on kyvystä sopeutua, selviytyä ja palautua sekä tahtotilasta toimia ja katsoa eteenpäin avoimesti ja ratkaisukeskeisesti.
Tässä artikkelissa tarkastellaan luontoa ja organisaatioiden riskienhallintaa tuomalla esille muutamia riskienhallinnasta tuotettuja raportteja, riskien hallintaa tukevia viitekehyksiä sekä riskienhallinnan asiantuntijuuden edellytyksiä.
Alaikäisiin kohdistuva väkivalta on vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka vaatii viranomaisten välistä yhteistyötä ja strategista lähestymistapaa. Osaamisen kehittäminen, strateginen ennakointi ja johtaminen ovat keskeisiä tekijöitä alaikäisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyssä. Barnahus-malli tarjoaa tehokkaan ja lapsiystävällisen lähestymistavan, mutta sen onnistunut toteuttaminen edellyttää jatkuvaa kehittämistä, yhteistyötä ja sitoutumista kaikilta osapuolilta.
Maailman muuttuessa nopeasti ja pitkään voimassa olleiden rakenteiden ja toimintamallien murtuessa, on entistä tärkeämpää, että korkeakoulut kykenevät tuottamaan uutta osaamista, ymmärrystä ja ratkaisuja. Vaikka meillä korkeakouluissa, ja varmasti myös muualla yhteiskunnassa, on tunne, että täytyy juosta kovempaa, jotta pysyy paikallaan, löytyy meiltä myös keinoja vastata nopean muutoksen haasteisiin.
Tässä Lumen-lehden numerossa saat makupaloja Lapin AMKin osaamiskärjissä tehdystä työstä paremman tulevaisuuden eteen. Tervetuloa lukijaksi!
Editorial in English
Ennakoinnista puhutaan paljon. Voiko sen avulla todella varautua tulevaan?
Ennakointi on tulevaisuutta koskevaa työtä, joka tuottaa ymmärrystä vaihtoehtoisista tulevaisuuksista päätöksenteon tarpeisiin. Monimutkaisessa toimintaympäristössä ennakoinnin merkitys on kasvanut. Strategisen suunnittelun yhteydessä on yleistä, että tulevaisuuden mahdollisuuksia tarkastellaan liian kapeasti.
Matkailuyritysten riskienhallintaa kehitetään Matrix 2 -hankkeessa.
Tieteen ja teknologian tulisi kai palvella inhimillistä hyvinvointia. Palveleeko se, jos se alkaa ahdistaa? Työelämässä ahdistusta saattaa aiheuttaa myös pelko oman työpaikan menetyksestä. Jos tuleekin jokin ihmistä fiksumpi tekoäly, joka tekee työn halvemmin, nopeammin, tehokkaammin ja virheittä, eikä ainakaan sairastu.
Sille emme voi mitään, että tulevaisuus on jo käsillä, mutta omiin asenteisiimme ja ajatteluumme voimme toki vaikuttaa.
Polarisaation vaikutukset korostuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten lasten, vanhusten ja työelämän ulkopuolella olevien arjessa. Riskinä on, että muutokset yhteiskunnassa heikentävät ennestään näiden kohderyhmien hyvinvointia ja arjen turvallisuutta.
Selvityksen perusteella Lapissa ymmärretään kuitenkin yhteisen työn merkitys, ja yhteistyöllä on pitkät perinteet.
Tulevaisuudesta ei ole olemassa faktoja. Ennakoinnissa pyritään vaikuttamaan uskottaviin kehityskulkuihin muokkaamalla niitä uudelleen. Strategisessa ennakoinnissa on samankaltaisia piirteitä riskienhallinnan kanssa: myös siinä pyritään paljastamaan ajatusvirheitä, joiden pohjalle määrättyjä suunnitelmia on tehty.
Tulevaisuus on avoin ja täynnä mahdollisuuksia. Uudenlaiset näkökulmat, tulevaisuuskuvat ja rohkeat skenaariot auttavat meitä suuntaamaan tulevaisuutta haluamaamme suuntaan. Innovoidut tulevaisuuskuvat pakottavat meidät kysymään: miten saamme sen tapahtumaan?
Tämän numeron teemana on Tulevaisuuskuvien Lappi – trendit ja aktiivinen ennakointi. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Emme saa jäädä tulevaisuusajatteluun, jossa emme usko muutoksen olevan enää mahdollista. Pelkkää ”höttöpilveä” tulevaisuusajattelu ei ole. Sitä voi opetella ja harjoittaa, ja siihen ennakointi ja ennakoinnin työkalut tarjoavat menetelmiä.
In English
Korkeakoulujen tulee toiminnassaan jatkuvasti pyrkiä ennakoimaan tulevaa. Mitä taitoja tulevaisuuden työelämässä sitten vaaditaan, ja miten korkeakoulut voivat näitä opintoihin sisällyttää? Ajattelumme tukena toimii DigiUra-hankkeessa tehtyjen työelämäedustajien haastatteluiden lisäksi ’Lapin tulevaisuuskuvat 2040-luvulla’ raportin työuria koskevat skenaariot.
Tulevaisuusverstas ennakointimenetelmänä mahdollistaa ja yhdistää tulevaisuuteen suuntautuvan ajattelun ja toiminnan. Ennakointimenetelmänä se soveltuu hyvin työelämän tutkimiseen ja kehittämiseen. Sitä on sovellettu esimerkiksi erilaisten työelämän organisaatioiden, yritysten, kaupunkien, kylien, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden ja koulutusorganisaatioiden kehittämistyössä.
Työn muotoilu on työntekijälähtöistä työn muokkaamista hyvinvoinnin, myönteisten asenteiden ja toiminnan optimoimiseksi. Se on itselle tärkeiden työn voimavarojen vahvistamista ja myös toisten ihmisten voimavarojen lisäämistä.
Työn muotoilun aamupäivä -tapahtumassa tammikuussa 2023, pohdittiin sen monia mahdollisuuksia.
Vastuullisuusviestinnän haasteena on monimutkaisten asioiden yksinkertaistaminen. Siksi sen toteuttaminen käytännössä vaatii ymmärrystä yrityksen vastuullisuustoimista sekä viestinnän strategisen suunnittelun osaamista. Vastuullisuusviestinnän itsearviointityökalu auttaa mm. kartoittamaan vastuullisuusviestinnän nykytilan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
Luova talous nousee kulttuuriin, taiteiden ja luovan osaamisen ytimestä ja kasvaa luovuutta keskeisesti hyödyntäviksi toimialoiksi. Parhaassa tapauksessa matkailu ja luovat alat kuten kuvataide, käsityöt tai esittävä taide tukevat toisiaan ja tarjoavat elämyksellisiä sisältöjä niin matkailijoille kuin paikallisillekin. Voisiko yksi skenaario luovien alojen tulevaisuuksista olla kulttuurimatkailussa?
Nykypäivän matkailijaa kiinnostavat pienet ja erikoiset kohteet. Tämä elvyttää matkailupotentiaalia myös poro- ja kotieläintiloilla harvaan asutuilla alueilla. Kartoituskäynnit lappilaisilla tiloilla toivat esille niillä piileviä mahdollisuuksia.
Living Lab Pruntsi -hankkeessa kehitetään oppimis- ja kehittämisympäristöä ikääntyneiden kotona asumisen tueksi. Ympäristössä voitaisiin mm. testata hyvinvointiteknologisia ratkaisuja ja uusimpia apuvälineitä niiden käyttäjillä.
Tässä artikkelissa tarkastellaan hankkeessa tehtyjen kyselyjen ja työpajojen tuotoksista opiskelijoiden vastauksia.
Työelämän koulutustarpeiden ennakointi ja arviointi ovat luonteva osa ammattikorkeakoulujen alueellista kehittämistehtävää. Ennakoinnin ja kehittämisen YAMK-tasoisen asiantuntijakoulutuksen suunnittelussa onnistuttiin yhdistämään olemassa oleva vankka projektiosaaminen intuitiiviseen tulevaisuuden osaamisen tunnistamiseen.
Lapin pitkäaikainen, tiivis ja aktiivinen verkostoyhteistyö on vienyt arjen turvallisuuden kehittämistä maakunnassa eteenpäin poikkeuksellisen tehokkaasti. Lappia pidetään edelläkävijäalueena, joka pilotoi kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin kirjattuaja tavoitteita.
Lapissa matkailuväki ei jäänyt toimettomaksi koronakriisin edessä. Lapin matkailun tilannehuone -sivustolle koottiin nopeasti tietoa, jota yritykset voivat hyödyntää toipumisessa. Tiedolla johtamisesta pyritään rakentamaan vakiintunut käytäntö, joka auttaa alan toimijoita menestymään työssään ja turvaamaan koko maakunnan elinvoimaa.
Kestävä ja avoin TKI-integroitu oppiminen on yksi tärkeä tapa kehittää opiskelijoiden, opettajien ja työelämän kollektiivista osaamista, koska se tarjoaa aikaa ja tilaa yhteisille keskusteluille ja kohtaamisille ja mahdollistaa yhteisen tekemisen.
Welfare mix tarkoittaa hyvinvointipalvelujen monituottajuutta. Palveluja tuottavat julkinen, yksityinen ja järjestösektori (3. sektori) sekä uusimpana epävirallinen, 4. sektori. Se edellyttää kokonaisvaltaista osaamista hyvinvointipalvelujärjestelmistä ja kustannusvaikuttavuudesta.