Tässä artikkelissa kuvaamme, millaisia kokemuksia ja tuloksia Suomessa on saatu työttömille nuorille kohdistetuista yrittäjyystyöpajoista sekä uusista avauksista vammaisyrittäjyyden edistämiseen liittyen. Näitä kokemuksia voi hyödyntää pohdittaessa millaista yrityshautomotoimintaa nuorille työttömille ja vammaisille voisi tarjota.
Jotta saataisiin selville ruotsalaisten ja suomalaisten pk-yritysten ekosysteemiyhteistyön mahdollisuuksia ja haasteita kansainvälistymisessä, DigiProcess-hankkeessa haastateltiin 47 pk-yrityksen edustajaa Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa.
Kestävän kulttuurin luominen on vaikeaa, kun henkinen sietokyky on jatkuvasti koetuksella. Maailmassa tapahtuu kuitenkin edelleen hyviäkin asioita. Tehty työ kestävämmän tulevaisuuden puolesta ansaitsee myös huomiota.
Poroteurastamolla syntyy lihantuotannon ohessa kilomääräisesti lähes yhtä paljon sivutuotteita eli kaikkea muuta kuin syötävänä hyödynnettävää. Sallassa aiemmin jätekustannuksia aiheuttanut materiaali onkin nyt rahanarvoista raaka-ainetta.
Suurin este poron sivutuotteiden hyödyntämiselle on niiden talteenottomenetelmien ja laitteistojen puute. PoSiHIILI -hankkeessa on kehitetty talteenoton vaatimaa teknologiaa.
Ekosysteemimäinen toimintatapa auttaa myös matkailuyrityksiä menestymään. TOURBIT-hankkeen kokonaisbudjetista suunnataan 520 000 euroa suoraan matkailualan pk-yrityksille erillisen rahoitusmekanismin kautta.
LovelyLife® in Lapland -hyvinvointivalmennus on tarkoitettu matkailu- ja palvelualan esihenkilönä tai yrittäjänä työskenteleville. Valmennukseen sisältyy myös kaikille avoin väli- ja loppuseminaari.
Tornionlaakson kulttuuri-identiteetti ja luonto ovat osin Struven ketjun perintöä. 1800-luvulla tehty merkittävä tieteellinen työ on jättänyt jälkensä historian kirjoihin, arkistoihin sekä myöhempään tutkimukseen. Struve North -hanke yhdistää Lapin ammattikorkeakoulua ja sen strategisia kumppaneita, Maanmittauslaitosta ja Tornion kaupunkia jo kolmatta vuotta.
Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteisen Digiura-hankkeen työntekijät haastattelevat Lapin ammattikorkeakoulun kumppaneita osaamisen kehittymisestä kumppanuussuhteessa. Haastateltavina ovat Lapin yliopiston alumni ja Lappset Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo sekä Marjetas Academy Oy:n toimitusjohtaja Jari Marjeta.
Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi päästöjä tulee vähentää niin, että päästöt ovat yhtä suuret kuin niitä sitovat hiilinielut. Ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden HINKU-verkostoon kuuluva hiilineutraali kunta on sitoutunut tavoittelemaan 80 %:n päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä.
Kiertotaloussiirtymä voi parhaimmillaan tuoda Suomelle niin taloudellista, ekologista kuin sosiaalistakin hyötyä. Siksikin se tarvitsee toimivia kumppanuuksia, jotka mahdollistavat siirtymisen ja liiketoimintamallien kehittämisen.
Kemin Digipoliksen ja alueellisten koulutusorganisaatioiden yhteisen esiselvityshankkeen tavoitteena oli tukea alueen pk-yritysten kasvua osana äkillisen rakennemuutoksen (ÄRM) aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. Hankkeessa saatujen tulosten perusteella tehdään jatkosuunnitelmia pk-yritysten kasvun edistämiseksi alueella.
Työelämälähtöisyys tarkoitta kohtauttamista. Työelämästä kumpuaa erilaisia kehitysideoita, joita ei välttämättä tulisi huomioitua, mikäli vastavuoroista keskustelua ei käytäisi aktiivisesti.
Kumppanuudet TKI-toiminnassa, opetuksessa ja palveluliiketoiminnassa tarjoavat monenlaisia oppimisympäristöjä myös ammattikorkeakoulun omalle henkilöstölle ja ammattikorkeakoulun opiskelijoille.
Yhteinen ymmärrys ei synny itsestään. Sen syntyminen ja ylläpito vaati toimia myös 10 ammattikorkeakoulun yhteisessä Jatkumo-hankkeessa.
Huolimatta siitä, että Lapissa matkailuyritykset ovat panostaneet vastuullisuuteen moniulotteisesti, on ymmärrys viestinnän roolista jäänyt kapeaksi. VALUE-hankkeen ja Visit Levin yhteistyö on hyvä esimerkki Lapin AMKissa olevan osaamisen ja alueen tarpeiden ja tietämyksen yhdistämisestä.
Ainutlaatuinen kulttuuriperintö monimuotoisen teollisuuden ohella ovat keskeisessä roolissa Meri-Lapin historiassa. Tämä mahdollistaa Meri-Lapin teollisuusmatkailun kehittämisen yhteistyössä alueen yritysten, yhdistysten ja alueen kehittäjien kanssa.
Luontomatkailun kestävyyden turvaaminen on sekä Lapin AMKin että Metsähallituksen kehittämistyön painopisteitä. PAN-hankkeen tapahtumat ja työpajat mahdollistavat parhaiden käytäntöjen jakamisen, verkostoitumisen ja ammattitaidon kasvattamisen.
Kestävästi kasvua kesään Itä-Lapissa -hankkeessa kehitetään yhteisiä matkailutuotteita ja – palveluita ja vahvistetaan alueen imagoa kesämatkailukohteena.