Tag: hyvinvointi

Teema-artikkelin tunnus jossa kirjoittajien nimet ja puinen keropää.

Metsähallituksen johdolla kohti luontoperustaisia yhteistyömalleja – miten se tehtiin Rovaniemellä ja Sodankylässä?

Luontoa toimintaan -hankkeessa rakennettiin uudenlaisia yhteistyön muotoja. Niiden myötä luonnon tarjoamat mahdollisuudet on tuotu kattavasti esille ja toisaalta tietoisuus luonnon hyvinvointivaikutuksista niin kuntoutujille kuin alan työntekijöillekin on lisääntynyt.

Kestävän tuotannon haasteesta uusi mahdollisuus parempaan huomiseen

Kestävä tuotanto tarkoittaa sitä, että tuotamme vähemmällä enemmän ja että tuotannon aiheuttamia haitallisia vaikutuksia minimoidaan. YK:n Kestävän kehityksen tavoiteohjelma (Agenda2030) tähtää kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Lumen-verkkolehtemme teemana on tällä kertaa Kestävä tuotanto. Tervetuloa lukijaksi!
In English

Resurssiviisaus ja kestävän työn kehittäminen työhyvinvoinnin edistäjinä

Ekologisen ja taloudellisen ulottuvuuden rinnalla on tärkeää tarkastella myös eri yhteisöjen yhteistoimintaa ja pyrkiä hyödyntämään inhimillisiä resursseja ja voimavaroja kestävällä tavalla. Miten työntekijöiden osaaminen, kokemus ja myös ajankäyttö saadaan resurssiviisaaseen käyttöön?

Digin takana oikeat tarpeet – Yhteisöllisyyttä tukevaa sovellussuunnittelua.

Rovaniemen Rantavitikalle on hiljattain kohonnut puurakenteinen opiskelija-asuntola DAS Kelo. Vaikka rakennus itsessään tuottaa paljon tietoa, ei kiinteistön käyttäjäpalvelualustan suunnittelun lähtökohtana toiminut data tai digitaaliset sovellukset, vaan asukas ja hänen tarpeensa.

Welfare mix -hyvinvointipalveluiden tuottamismalli sosiaalialan korkeakoulututkintojen kompetenssien haastajana

Welfare mix tarkoittaa hyvinvointipalvelujen monituottajuutta. Palveluja tuottavat julkinen, yksityinen ja järjestösektori (3. sektori) sekä uusimpana epävirallinen, 4. sektori. Se edellyttää kokonaisvaltaista osaamista hyvinvointipalvelujärjestelmistä ja kustannusvaikuttavuudesta.

Tulevaisuuden teknologiaorientoitunut kotihoito

Kotihoidossa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat tukea uusien teknologisten ratkaisujen ja tietojärjestelmien hallintaan. Henkilöstön teknologiaosaaminen kuitenkin kehittyy ajan kanssa täydennyskoulutuksen ja uuden sukupolven myötä.

Ikääntyneiden hoitotyöhön liittyvään tulevaisuuden osaamistarpeeseen valmistautuminen Lapin ammattikorkeakoulussa

Ikääntyneille suunnattujen palveluiden lähtökohtana on mahdollistaa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, itsenäinen ja mielekäs elämä, oma aktiivisuus ja toimijuus sekä osallisuus ja voimavarat. Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksessa osaamishaasteisiin vastataan koulutuksella ja kehittämishankkeilla. 

Turvallisuus osana kehittyviä hyvinvointipalveluja

Hyvinvointia ja turvallisuutta tuottavat instituutiot muodostavat keskeisen reunaehdon kansalaisten turvallisuustunteelle ja -luottamukselle. Lapin maakuntaa luonnehtivat harvaan asuttu maaseutu, pitkät asiointimatkat, väestön keskittyminen kasvukeskuksiin, demografisesti valikoiva muuttoliike sekä kolmen valtakunnan raja.

Työvoimapalveluiden toimivuus ja kehittäminen

Juuri nyt vaikuttaa siltä, että työllisyyspalvelujen käytännön toteuttamisessa on mahdollisesti liikaa luotettu asiakkaan itseohjautuvuuteen sekä mahdollisuuksiin, halukkuuteen hyödyntää tietoteknisiä sovelluksia. Työnhakijat edustavat hyvin monenlaisia ihmisiä, joten tarvitaan myös monenlaisia palveluja työnhakuprosessien tehostamiseksi.

NIH-ilmiö, osaamisen johtaminen ja työhyvinvointi

NIH-ilmiö voi vallita, vaikka sitä ei havaita tai haluta havaita. Ilmiöltä ei kannattane sulkea silmiään. Osaamisen hyödyntämättä jättäminen voi aiheuttaa taloudellisia menetyksiä, heikentää organisaation kilpailukykyä ja johtaa resurssien tuhlaamiseen. Se voi syödä myös työmotivaatiota ja heikentää työhyvinvointia.

Rakennettu ympäristö tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen keskiössä      

Rakennushankkeiden suunnittelussa painavat yleensä tilankäytön tehokkuus ja taloudellisuus. Jos huomio kiinnitetään ainoastaan rakentamisvaiheen kustannuksiin, vie edullisin toteutusvaihtoehto voiton. Kalliimpi vaihtoehto voi silti muodostua kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi investoinniksi, joka maksaa itsensä takaisin muun muassa hyvinvointihyötyjen kautta.