Lapin korkeakoulukonsernilla on oma vastuunsa vihreän siirtymän vastuullisessa jouduttamisessa. Sen tulee tuottaa päteviä osaajia vihreän siirtymän vaatimiin toimiin. Tarvitaan myös arktisen muutoksen ja politiikan syvällisiä ymmärtäjiä ja tulkitsijoita. Lapissa tarvitaan kiireesti myös osaajia sopeutumisen edistämiseen. Ja vielä, Saamenmaan erityishaasteet muodostavat kokonaisuuden, jonka merkitystä ei voi korostaa liikaa.
In English
Maailma ja Lappi tarvitsevat ammattilaisia, jotka osaavat soveltaa kestävän kehityksen periaatteita työssään ja johtaa muutosta. Tarvitsemme myös innovatiivisia uusia ratkaisuja kestävyyshaasteiden voittamiseksi.
Kukaan meistä ei tee muutosta yksin. Onneksi yhteistyö on Lapissa vahvuutemme, olemme tottuneet tekemään asiat yhdessä.
Green guidance on ohjausteoria, joka tukee ohjattavaa tekemään koulutukseen, harjoitteluihin ja urasuunnitelmiin liittyviä päätöksiä ilmastonmuutoksen ilmiöt ja ympäristökysymykset huomioiden.
Tärkeintä on löytää ne ilmiöt, jotka koskettavat vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä ohjattavan uraan liittyen.
Kestävän matkailun periaatteet eivät ole itsestäänselvyyksiä kaikille toimijoille. Matkailualan yritykset ja työntekijät tarvitsevat tukea ja tietoa, jotta he voivat soveltaa näitä periaatteita käytännön tasolla ja esimerkiksi kertoa kestävyystoimista syyllistymättä viherpesuun.
Lapin AMK on sitoutunut edistämään vastuullisuutta ja kestävää kehitystä kaikessa toiminnassaan.
Artikkeli tarjoaa katsauksen sosiaalisen kädenjäljen kasvattamisen merkityksestä aluekehitykselle ja yrityksille. Avaamme myös niitä konkreettisia toimia, joilla Lapin AMK edistää sosiaalista vastuullisuutta. Tarkoituksenamme on myös haastaa lukijoita pohtimaan, miten kukin omilla valinnoillaan voi kasvattaa sosiaalista kädenjälkeä.
Vastuullisuus muuttuu kestäväksi kehitykseksi siinä vaiheessa, kun toiminnalle asetetaan tavoitteita ja niiden toteutumista seurataan.
Ensimmäiset yritykset julkaisevat tämän uuden EU-direktiivin mukaisen kestävyysraportin vuoden 2025 tilinpäätöksen yhteydessä. Velvoittava raportointi on siis alkutaipaleella, eikä ongelmiltakaan ole vältytty.
CSRD-direktiivin mukaisen raportoinnin perusta on kaksoisolennaisuusanalyysissa. Analyysi auttaa tunnistamaan yrityksen toiminnalle olennaiset kestävyysteemat. Siinä yritys tarkastelee vaikutuksiaan taloudellisen olennaisuuden ja vaikutusten olennaisuuden näkökulmista.
Porotalous on voimakkaasti säädelty elinkeino, jossa poromäärät määritetään asetuksilla, ja lihantuotantoa ohjaa vahvasti lainsäädäntö. On todettu, että vastuullisuus alkaa siitä, mihin lainsäädäntö loppuu. Yksittäisillä poroteurastamoilla onkin tehty kestävyyttä edistäviä kokeiluita.
Porossa on monenlaisia hyödyntämismahdollisuuksia, esimerkiksi elintarvike-, käsityö- tai eläinrehutuotteissa.
Porontalja on merkittävä teurastuksen sivutuote. Vaikka käyttötapoja on monia, on porontaljojen myynti ollut viime vuosina haasteellista. Pahimmillaan taljoja on päätynyt jopa teurasjätteeksi. Porontaljat on saatava nykyistä paremmin hyötykäyttöön.
Moni pienyrittäjä miettii, miten päästä alkuun kestävän kehityksen polulla. Kiertotaloustoimet eivät kuitenkaan välttämättä vaadi suuria investointeja tai radikaaleja muutoksia. Päinvastoin. Pienillä arjen teoilla ja konkreettisilla päätöksillä yritys voi aloittaa oman kiertotalousmatkansa.
Juuri kehitetty ja pilotoitu, lappilaisille pienyrittäjille suunnattu kiertotalouskatselmus tarjoaa selkeän ja helpon tavan tunnistaa, missä yritys voi tehdä pieniä mutta vaikuttavia muutoksia. Katselmus on kuin matka, joka tuo hyötyä sekä ympäristölle, ihmiselle että liiketoiminnalle.
Terästeollisuus on yksi maailman suurimmista teollisuudenaloista. Kasvavat ympäristövaatimukset, kiristyvät kilpailuolosuhteet ja teknologian melkoinen kehitys ovat johtaneet tilanteeseen, jossa perinteisiä tuotantomenetelmiä on tarkasteltava uudelleen.
Tässä artikkelissa tarkastellaan terästeollisuuden tuotantomenetelmien toimivuutta, haasteita ja vahvuuksia sekä analysoidaan uusien teknologioiden, kuten digitalisaation, tekoälyn ja automaation mahdollisuuksia parantaa alan kilpailukykyä ja kestävyyttä.
Lapin AMKin Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmässä Kemissä tehdään teräsmateriaalien tutkimusta.
FormFuture-hankekokonaisuudessa luodaan uutta muovausteknologian tietoa ja osaamista, joka edesauttaa hiilineutraaliutta konepajavalmistuksessa.
Re-Archtive North -hankkeessa on tavoitteena kehittää työkaluja ja menetelmiä historiallisten rakennusten kestävään uudelleenkäyttöön.
Kun hylätyt ja alikäytössä olevat rakennukset koetaan usein rasitteiksi, haluamme hankkeessamme kääntää haasteet mahdollisuuksiksi.
Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin, ja myös liikunnan ja urheilun kentällä joudutaan sopeutumaan sen vaikutuksiin.
Kestävyys vaatii ymmärrystä ja mahdollisesti aluksi myös investointeja, jotka voivat olla seuratoimijoille taloudellisesti haastavia. Tiedon ja osaamisen puute on merkittävä este vastuullisuuden toteutumiselle. Kyselyn mukaan lappilaisista urheiluseuroista vain yksi oli laskenut hiilijalanjälkensä.
Moni saattaa ajatella, että kiertotalous koskee vain tiettyjä teollisuuden aloja tai suuria yrityksiä. Kuitenkin myös pienemmät yritykset eri toimialoilla voivat osallistua kiertotalouteen ja hyötyä siitä. Osallistuminen olis tärkeää myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Onneksi niistä löytyy jo oivallisia esimerkkejä.
Lapin ammattikorkeakoulu on panostanut paljon viime vuosina kiertotalouden ja vastuullisuuden osa-alueisiin. Teemat ovat mukana strategiassa, toimintasuunnitelmissa, raportoinnissa, vastuullisuusohjelmassa, poikkileikkaavissa teemoissa, osaamiskärjissä sekä päivittäisessä arjessa.
Kokemukseni kiertotalouden kehitystyöstä sekä vastuullisuustyön koordinoinnista kertovat samaa tarinaa.
Engineers of the future will increasingly work with and in green transition. As the world is changing, they need more and more communication and collaboration skills, as well as language skills. The aim of the ECO-GT project is to react and respond to the above mentioned challenges by improving not only engineers´ practical work life skills but adapting local educators´ curricula to meet the needs.
The most significant risk facing businesses is the failure to adapt to climate change.
Can a small start-up business really tackle big challenges such as climate change?The answers to this question were found during theNordplus Intensive Summer School organized in August 2024 in Riga, Latvia.
The aim of this article is to assess the impact of newly developed method for teaching sustainable entrepreneurship at higher education (HE) institutions that aims to encourage climate action by young people and aspiring entrepreneurs.
Lapin alueella kiertotalousosaaminen on kehittynyt isoin harppauksin. Erityisesti teollinen kiertotalous on nostettu keskiöön, koska vaikuttavuustekijät ovat selkeät. Lappi ja erityisesti Meri-Lappi ovat profiloituneet teollisuuteen, joten on luonnollista tarkastella erityisen tarkasti teollisen kiertotalouden kehitystyötä.
Kiihdytyskaista-toimintamallin avulla on tarkoitus tunnistaa ja nopeuttaa teollisen kiertotalouden hankkeiden, projektien ja kehitystoimien toteutusta erityisesti pk-sektorilla.
Yk:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 on nyt puolessa välissä. Yritykset ovat lähteneet aktiivisesti viestimään vastuullisuudestaan, mutta vain harvat asettavat toiminnalle tavoitteita tai julkaisevat niiden tuloksia.
Kestävän kehityksen sisäiset muutostaidot (IDG) -viitekehys on avoin yhteiskehittämisprojekti, jossa kartoitetaan kestävään kehitykseen tarvittavaa osaamista ja kyvykkyyksiä.
Ongelmiin ei voi vastata samanlaisella ajattelulla kuin millä ne synnytettiin. Siksi ongelmien jäsentämisen tapaa pitäisi ravistella ja opetella pois toimimattomista malleista. Uusia johtamisen välineitä haetaan systeemi- ja kompleksisuusajattelusta, jotka ohjaavat kohden asioiden holistista hahmottamista, ennakkoluulottomuutta, rohkeutta ja epävarmuuden sietokykyä.
Kuinka opitaan ajattelemaan ja toimimaan systeemisesti?
KÄLY-hanke keskittyy erityisesti innovatiivisten ja kestävien, mutta älytekniikkaa hyödyntävien teollisten ratkaisujen kartoittamiseen.
Älyratkaisut, robotiikka ja tekoälyn hyödyntäminen tulevat todennäköisesti kasvamaan räjähdysmäisesti seuraavien vuosien aikana.
Digital tourism technology has potential to create new opportunities for growth and development and it motivates tourism companies to adopt innovative technologies in their products and services.
The changes in the operating environment challenge the tourism industry. What are the working practices in the world that is volatile, uncertain, complex and ambiguous (VUCA)?
Globaalit kriisit ovat toimineet kauhistuttavina ajureina kohti kestävämpää toimintakulttuuria Suomessa ja Euroopassa. Synkkinäkin aikoina tiede- ja korkeakouluyhteisöjen tulee uskoa koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan uudistavaan vaikutusmahdollisuuteen.
Vuoden 2023 ensimmäinen Lumen-lehti nostaa esille resurssiviisauden monet ulottuvuudet ja erityisesti positiiviset vaikutusmahdollisuudet. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Kestävyyssiirtymässä kyse on taloudesta ja talousmallin muutoksesta – siirtymä pois lineaaritaloudesta kohti kiertotaloutta.
Jos saamme koko talousjärjestelmän toimimaan kiertotaloudessa ja jatkamaan käyttöön otettujen resurssien hyödyntämistä, voimme vähentää myös neitseellisten luonnonvarojen käyttöä.
In English
Joka kokee ympäristön ja ilmaston hyvinvoinnin itselleen tärkeäksi, haluaa todennäköisesti valita matkustusmuotonsa arvojansa tukevalla tavalla.
Ilmastoaktivismistaan tunnetussa Ruotsissa keskustelu matkustamisen ilmastovaikutuksista on tuottanut jo useammankin uuden sanan: flygskamin ja smygflugan lisäksi sanastoon on liittynyt tågskryt.
Living Lab Pruntsi -hankkeessa suunnitellaan ikääntyneiden kotona asumista tukevia teknologisia ratkaisuja kokoavaa toimintaympäristöä. Hankkeessa on pohdittu myös ekologisen kestävyyden ilmenemistä ja vastuullista kuluttamista.
Kestävyysmuutoksen aikaansaamiseen ei riitä pelkkä tieto. Olennaista on saada aikaan muutos ihmisten ajattelussa, käyttäytymisessä ja toiminnassa.
Mitä annettavaa ammattikorkeakoululla on kansalaisen osallisuuden tukemisessa kestävyysmuutoksen voimavarana?
Tulevaisuudessa voi hyvinkin olla, että entistä useammat taloyhtiöt laittavat aurinkopaneelit joko katolle tai seiniin ja tuottavat näin osan kuluttamastaan energiasta itse.
Ammattikorkeakoulujen tulee jatkossa itse määritellä omat kiertotalousprofiilinsa ja sen myötä kehittää omia tuotteita, palveluita ja tarjontaa niin, että yrityksetkin voivat hyötyä niistä.