Tässä kirjoituksessa perehdymme todellisten kehityskulkujen pohjalta syntyneeseen vastakkainasetteluun harvaan asuttujen alueiden ja kaupunkien verkkoyhteyksien toimivuuden ja kehityksen välillä.
Polarisaatiota voidaan purkaa, kun ilmiö on tunnistettu.
Parantamalla yhteyksiä ja edistämällä digitaalista tasa-arvoa voidaan luoda yhteiskunnallista resilienssiä ja varmistaa, että kaikki, riippumatta asuinpaikasta, voivat hyötyä uusista teknologisista ratkaisuista.
EU:n kestävyysraportointistandardi CSRD asettaa selkeät reunaehdot suuryrityksille, mutta sen vaikutukset ulottuvat myös pienempiin yrityksiin ja niiden toimintaverkostoihin. Muutos on saanut aikaan sekä positiivisia että kriittisiä reaktioita, mikä tekee kestävyysraportoinnista potentiaalisen polarisaation aiheuttajan yrityskentässä. Jännitteet suurten ja pienten yritysten välillä syntyvät usein eroista niiden resursseissa ja näkökulmissa.
EVECSA-hankkeessa kehitetään ilmastoviisasta maatalousopetusta kuudessa eri Euroopan maassa. Isona tavoitteena on tukea kestävää ruokatuotantoa.
Syksyn 2024 aikana toteutettiin kysely jokaisessa osallistujamaassa. Tässä artikkelissa kuvataan kyselyn tulokset Suomen osalta.
Lapin korkeakoulukonsernilla on oma vastuunsa vihreän siirtymän vastuullisessa jouduttamisessa. Sen tulee tuottaa päteviä osaajia vihreän siirtymän vaatimiin toimiin. Tarvitaan myös arktisen muutoksen ja politiikan syvällisiä ymmärtäjiä ja tulkitsijoita. Lapissa tarvitaan kiireesti myös osaajia sopeutumisen edistämiseen. Ja vielä, Saamenmaan erityishaasteet muodostavat kokonaisuuden, jonka merkitystä ei voi korostaa liikaa.
In English
Maailma ja Lappi tarvitsevat ammattilaisia, jotka osaavat soveltaa kestävän kehityksen periaatteita työssään ja johtaa muutosta. Tarvitsemme myös innovatiivisia uusia ratkaisuja kestävyyshaasteiden voittamiseksi.
Kukaan meistä ei tee muutosta yksin. Onneksi yhteistyö on Lapissa vahvuutemme, olemme tottuneet tekemään asiat yhdessä.
Green guidance on ohjausteoria, joka tukee ohjattavaa tekemään koulutukseen, harjoitteluihin ja urasuunnitelmiin liittyviä päätöksiä ilmastonmuutoksen ilmiöt ja ympäristökysymykset huomioiden.
Tärkeintä on löytää ne ilmiöt, jotka koskettavat vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä ohjattavan uraan liittyen.
Kestävän matkailun periaatteet eivät ole itsestäänselvyyksiä kaikille toimijoille. Matkailualan yritykset ja työntekijät tarvitsevat tukea ja tietoa, jotta he voivat soveltaa näitä periaatteita käytännön tasolla ja esimerkiksi kertoa kestävyystoimista syyllistymättä viherpesuun.
Lapin AMK on sitoutunut edistämään vastuullisuutta ja kestävää kehitystä kaikessa toiminnassaan.
Artikkeli tarjoaa katsauksen sosiaalisen kädenjäljen kasvattamisen merkityksestä aluekehitykselle ja yrityksille. Avaamme myös niitä konkreettisia toimia, joilla Lapin AMK edistää sosiaalista vastuullisuutta. Tarkoituksenamme on myös haastaa lukijoita pohtimaan, miten kukin omilla valinnoillaan voi kasvattaa sosiaalista kädenjälkeä.
Vastuullisuus muuttuu kestäväksi kehitykseksi siinä vaiheessa, kun toiminnalle asetetaan tavoitteita ja niiden toteutumista seurataan.
Ensimmäiset yritykset julkaisevat tämän uuden EU-direktiivin mukaisen kestävyysraportin vuoden 2025 tilinpäätöksen yhteydessä. Velvoittava raportointi on siis alkutaipaleella, eikä ongelmiltakaan ole vältytty.
CSRD-direktiivin mukaisen raportoinnin perusta on kaksoisolennaisuusanalyysissa. Analyysi auttaa tunnistamaan yrityksen toiminnalle olennaiset kestävyysteemat. Siinä yritys tarkastelee vaikutuksiaan taloudellisen olennaisuuden ja vaikutusten olennaisuuden näkökulmista.
Porotalous on voimakkaasti säädelty elinkeino, jossa poromäärät määritetään asetuksilla, ja lihantuotantoa ohjaa vahvasti lainsäädäntö. On todettu, että vastuullisuus alkaa siitä, mihin lainsäädäntö loppuu. Yksittäisillä poroteurastamoilla onkin tehty kestävyyttä edistäviä kokeiluita.
Porossa on monenlaisia hyödyntämismahdollisuuksia, esimerkiksi elintarvike-, käsityö- tai eläinrehutuotteissa.
Porontalja on merkittävä teurastuksen sivutuote. Vaikka käyttötapoja on monia, on porontaljojen myynti ollut viime vuosina haasteellista. Pahimmillaan taljoja on päätynyt jopa teurasjätteeksi. Porontaljat on saatava nykyistä paremmin hyötykäyttöön.
Moni pienyrittäjä miettii, miten päästä alkuun kestävän kehityksen polulla. Kiertotaloustoimet eivät kuitenkaan välttämättä vaadi suuria investointeja tai radikaaleja muutoksia. Päinvastoin. Pienillä arjen teoilla ja konkreettisilla päätöksillä yritys voi aloittaa oman kiertotalousmatkansa.
Juuri kehitetty ja pilotoitu, lappilaisille pienyrittäjille suunnattu kiertotalouskatselmus tarjoaa selkeän ja helpon tavan tunnistaa, missä yritys voi tehdä pieniä mutta vaikuttavia muutoksia. Katselmus on kuin matka, joka tuo hyötyä sekä ympäristölle, ihmiselle että liiketoiminnalle.
Terästeollisuus on yksi maailman suurimmista teollisuudenaloista. Kasvavat ympäristövaatimukset, kiristyvät kilpailuolosuhteet ja teknologian melkoinen kehitys ovat johtaneet tilanteeseen, jossa perinteisiä tuotantomenetelmiä on tarkasteltava uudelleen.
Tässä artikkelissa tarkastellaan terästeollisuuden tuotantomenetelmien toimivuutta, haasteita ja vahvuuksia sekä analysoidaan uusien teknologioiden, kuten digitalisaation, tekoälyn ja automaation mahdollisuuksia parantaa alan kilpailukykyä ja kestävyyttä.
Lapin AMKin Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmässä Kemissä tehdään teräsmateriaalien tutkimusta.
FormFuture-hankekokonaisuudessa luodaan uutta muovausteknologian tietoa ja osaamista, joka edesauttaa hiilineutraaliutta konepajavalmistuksessa.
Re-Archtive North -hankkeessa on tavoitteena kehittää työkaluja ja menetelmiä historiallisten rakennusten kestävään uudelleenkäyttöön.
Kun hylätyt ja alikäytössä olevat rakennukset koetaan usein rasitteiksi, haluamme hankkeessamme kääntää haasteet mahdollisuuksiksi.
Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin, ja myös liikunnan ja urheilun kentällä joudutaan sopeutumaan sen vaikutuksiin.
Kestävyys vaatii ymmärrystä ja mahdollisesti aluksi myös investointeja, jotka voivat olla seuratoimijoille taloudellisesti haastavia. Tiedon ja osaamisen puute on merkittävä este vastuullisuuden toteutumiselle. Kyselyn mukaan lappilaisista urheiluseuroista vain yksi oli laskenut hiilijalanjälkensä.
Moni saattaa ajatella, että kiertotalous koskee vain tiettyjä teollisuuden aloja tai suuria yrityksiä. Kuitenkin myös pienemmät yritykset eri toimialoilla voivat osallistua kiertotalouteen ja hyötyä siitä. Osallistuminen olis tärkeää myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Onneksi niistä löytyy jo oivallisia esimerkkejä.