Vastuullinen toiminta niin yritys- kuin yksilötasollakin on korostunut ja herättänyt vaatimuksia luonnonvarojen käyttöön liittyvien hankkeiden ympäristövaikutuksista. Ymmärrämme, että hyödyntämisen vaikutuksia täytyy tarkastella erilaiset luonnon käytön intressit huomioiden. Ammattikorkeakouluna pyrimme edistämään alueen luonnonvarojen vastuullista käyttöä.
Lumen-lehden 10-vuotisjuhlanumeron teemana on Luonto kaikessa. Tervetuloa lukijaksi!
Editorial in English
Lapin pinta-ala kattaa lähes kolmanneksen koko Suomesta, ja siitä noin 98 prosenttia on metsätalousmaata. Metsät ovat Lapin sydän – ne tarjoavat raaka-aineita, työpaikkoja ja elämyksiä. Samalla ne ovat myös monimuotoisuuden kehtoja, joiden arvoa ei voi mitata pelkästään rahassa tai kuutiometreissä.
Luonto ei ole siis vain resurssi – se on kokemus, tunne ja tarina. Meille lappilaisille se on myös koti. Lapin ammattikorkeakoulun rooli luonnonvarojen vastuullisessa hyödyntämisessä on keskeinen maakunnassamme.
Column in English
Uudistavan matkailun lähtökohtana on kokonaisvaltainen näkemys, jossa talous, luonto ja ihmiset ymmärretään toisiinsa kytkeytyneiksi. Sen kehittäminen on paikkaperustaista eli matkailua kehitetään aina lähtien itse paikasta ja sen ainutlaatuisista erityispiirteistä, ei ulkopuolelta tuotujen ja kontekstista irrallisten mallien avulla. Arktisen matkailun lukutaito ei ole vain teoreettinen käsite, vaan konkreettinen työkalu, joka voi ohjata Lapin matkailua kohti paikkaperustaista ja yhteisölähtöisempää tulevaisuutta.
Karhunpalvelus syntyy, kun hyvää tarkoittavasta asiasta tai auttamisesta tuleekin vahinkoa. Liiketoiminnassa karhunpalvelus voisi tarkoittaa sitä, että toimitaan vain ja ainoastaan maksimaalinen taloudellinen tulos mielessä ja ummistetaan silmät toiminnasta syntyviltä negatiivisilta vaikutuksilta. Matkailualalla tällaisella toiminnalla voi olla kauaskantoisia ja peruuttamattomia vaikutuksia.
Miten matkailuala pystyisi tuottamaan parempaa tulevaisuutta matkailukohteissa luonnon ehdoilla, sitä kunnioittaen ja palvellen?
Puurakentaminen ja sen kehittäminen ovat enemmän kuin trendi. Lapin ammattikorkeakoululla kartoitamme Pohjois-Suomen puuta prosessoivan arvoketjun tilannetta tunnistaaksemme alueen osaamis- ja kehittämistarpeita.
Yritysten viesti on selvä: vaikka markkinatilanne on ollut vaikea, usko puurakentamisen kasvuun on vahva.
Innovation of social and sustainable businesses can be best done in multidisplinary and multicultural collaborative work. This was proven when students and teachers gathered in Riga, Latvia, for the Nordplus summer course “Sustainable Mindset in Entrepreneurship” in August 2025.
Hosted by Turiba University, the program offered participants a chance to explore climate-conscious business ideas through expert-led sessions, company visits, and intercultural teamwork.
Uudistava eli regeneratiivinen kehitys on kestävää kehitystä laajempi käsite ja kokonaisvaltaisempi lähestymistapa. Se voidaan käsittää kestävyyden seuraavaksi vaiheeksi, joka ei ole ainoastaan ihmiskeskeistä vahingon rajoittamista ja välttämistä tai nykytilanteen säilyttämistä. Uudistavassa taloudessa talous, ihmiset ja luonto ovat toisiinsa kietoutuneita ja talous tukee koko yhteiskunnan hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Uudistavan talouden keskiössä on systeemiajattelu, mikä erottaa sen korjaavasta taloudesta.
Lapin ammattikorkeakoulun ja Peräpohjolan Opiston yhteisessä ReStart-hankkeessa parannetaan vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta kulttuurihistoriallisessa kiinteistössä. Miten kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen 1900-luvun alussa rakennettuun hirsirakenteiseen Niilontaloon sopii sisä- ja ulkoilmapaineen tasauksella rakennusvaipan yli säätyvä, koneellinen lämmön talteen ottava ilmanvaihto?
Ilmastonmuutoksen kiihtyessä ja energiakriisien heijastuessa arkeemme, on entistä tärkeämpää tarkastella, miten energiaa käytetään – ja ennen kaikkea, miten sitä hukataan. Yksi suurimmista, mutta usein alihyödynnetyistä mahdollisuuksista piilee hukkalämmössä. Siinä, missä perinteisesti hukkalämpö on nähty energian käytön väistämättömänä sivutuotteena, nyt se nousee keskiöön, kun rakennamme resurssiviisaampaa huomista.
Pienet ja keskisuuret yritykset ovat keskeisiä toimijoita suomalaisessa elinkeinoelämässä. Ne muodostavat yli 90 % yrityksistä ja työllistävät merkittävän osan työvoimasta. Siksi niiden roolia vihreässä siirtymässä ei voi aliarvioida. Siirtymä energiatehokkaampiin toimintatapoihin ja uusiutuvan energian käyttöön ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys – pk-yritysten resurssit, osaaminen ja kyky reagoida muutoksiin vaihtelevat huomattavasti.
Modernit valmistusmenetelmät ja fossiilivapaat materiaalit ovat keskeisiä tulevaisuuden teollisuuden kehittämisessä. Teknologisten innovaatioiden ja kestävän kehityksen periaatteiden yhdistäminen mahdollistaa tehokkaamman, joustavamman ja ympäristöystävällisemmän tuotannon.
Tällä hetkellä Lapin AMKissa on käynnissä noin 140 hanketta, joista noin puolet liittyy jollain tavalla kiertotalouteen.
Tässä kirjoituksessa perehdymme todellisten kehityskulkujen pohjalta syntyneeseen vastakkainasetteluun harvaan asuttujen alueiden ja kaupunkien verkkoyhteyksien toimivuuden ja kehityksen välillä.
Polarisaatiota voidaan purkaa, kun ilmiö on tunnistettu.
Parantamalla yhteyksiä ja edistämällä digitaalista tasa-arvoa voidaan luoda yhteiskunnallista resilienssiä ja varmistaa, että kaikki, riippumatta asuinpaikasta, voivat hyötyä uusista teknologisista ratkaisuista.
EU:n kestävyysraportointistandardi CSRD asettaa selkeät reunaehdot suuryrityksille, mutta sen vaikutukset ulottuvat myös pienempiin yrityksiin ja niiden toimintaverkostoihin. Muutos on saanut aikaan sekä positiivisia että kriittisiä reaktioita, mikä tekee kestävyysraportoinnista potentiaalisen polarisaation aiheuttajan yrityskentässä. Jännitteet suurten ja pienten yritysten välillä syntyvät usein eroista niiden resursseissa ja näkökulmissa.
EVECSA-hankkeessa kehitetään ilmastoviisasta maatalousopetusta kuudessa eri Euroopan maassa. Isona tavoitteena on tukea kestävää ruokatuotantoa.
Syksyn 2024 aikana toteutettiin kysely jokaisessa osallistujamaassa. Tässä artikkelissa kuvataan kyselyn tulokset Suomen osalta.
Lapin korkeakoulukonsernilla on oma vastuunsa vihreän siirtymän vastuullisessa jouduttamisessa. Sen tulee tuottaa päteviä osaajia vihreän siirtymän vaatimiin toimiin. Tarvitaan myös arktisen muutoksen ja politiikan syvällisiä ymmärtäjiä ja tulkitsijoita. Lapissa tarvitaan kiireesti myös osaajia sopeutumisen edistämiseen. Ja vielä, Saamenmaan erityishaasteet muodostavat kokonaisuuden, jonka merkitystä ei voi korostaa liikaa.
In English
Maailma ja Lappi tarvitsevat ammattilaisia, jotka osaavat soveltaa kestävän kehityksen periaatteita työssään ja johtaa muutosta. Tarvitsemme myös innovatiivisia uusia ratkaisuja kestävyyshaasteiden voittamiseksi.
Kukaan meistä ei tee muutosta yksin. Onneksi yhteistyö on Lapissa vahvuutemme, olemme tottuneet tekemään asiat yhdessä.
Green guidance on ohjausteoria, joka tukee ohjattavaa tekemään koulutukseen, harjoitteluihin ja urasuunnitelmiin liittyviä päätöksiä ilmastonmuutoksen ilmiöt ja ympäristökysymykset huomioiden.
Tärkeintä on löytää ne ilmiöt, jotka koskettavat vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä ohjattavan uraan liittyen.
Kestävän matkailun periaatteet eivät ole itsestäänselvyyksiä kaikille toimijoille. Matkailualan yritykset ja työntekijät tarvitsevat tukea ja tietoa, jotta he voivat soveltaa näitä periaatteita käytännön tasolla ja esimerkiksi kertoa kestävyystoimista syyllistymättä viherpesuun.
Lapin AMK on sitoutunut edistämään vastuullisuutta ja kestävää kehitystä kaikessa toiminnassaan.
Artikkeli tarjoaa katsauksen sosiaalisen kädenjäljen kasvattamisen merkityksestä aluekehitykselle ja yrityksille. Avaamme myös niitä konkreettisia toimia, joilla Lapin AMK edistää sosiaalista vastuullisuutta. Tarkoituksenamme on myös haastaa lukijoita pohtimaan, miten kukin omilla valinnoillaan voi kasvattaa sosiaalista kädenjälkeä.
Vastuullisuus muuttuu kestäväksi kehitykseksi siinä vaiheessa, kun toiminnalle asetetaan tavoitteita ja niiden toteutumista seurataan.
Ensimmäiset yritykset julkaisevat tämän uuden EU-direktiivin mukaisen kestävyysraportin vuoden 2025 tilinpäätöksen yhteydessä. Velvoittava raportointi on siis alkutaipaleella, eikä ongelmiltakaan ole vältytty.
CSRD-direktiivin mukaisen raportoinnin perusta on kaksoisolennaisuusanalyysissa. Analyysi auttaa tunnistamaan yrityksen toiminnalle olennaiset kestävyysteemat. Siinä yritys tarkastelee vaikutuksiaan taloudellisen olennaisuuden ja vaikutusten olennaisuuden näkökulmista.