Tag: koulutus

Kirjoittajan tiedot ja kasvokuva.

Mikä on jaksamisen hinta?

Valmistuttuaan opiskelijan voidaan olettaa olevan kaikin puolin valmis työelämään ja sen vaatimuksiin. Entä jos näin ei kuitenkaan ole? Entä jos opiskeluaika on niin kuormittavaa, että yhä useampi valmistuu mielenterveyden ongelmien ja jaksamisen haasteiden kanssa?

Yhteiskunnalle ei voi olla kannattavaa kouluttaa opiskelijoita valmistumaan sairaslomalle burnoutin vuoksi. Pahoinvoinnin hintalappu oli jo ennen koronapandemiaa valtava, 11 miljardia euroa vuodessa.

Kirjoittajan tiedot ja kasvokuva.

Sivistyksen valoa

Etenkin ammattikorkeakoulujen kohdalla paine vastata työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin on kova. Esimerkiksi tekoälyn ymmärtäminen ja kyky hyödyntää eri alojen uusia työvälineitä ovat opiskelijan kannalta tärkeitä tavoitteita. Niiden rinnalla pitää kehittää sivistykseen kuuluvia perustaitoja, kuten erilaiset lukutaidot ja ajattelun taidot.

Kirjoittajan tiedot ja SDG-kuvake.

Vastuullisuus opinto-ohjauksessa – Green guidance

Green guidance on ohjausteoria, joka tukee ohjattavaa tekemään koulutukseen, harjoitteluihin ja urasuunnitelmiin liittyviä päätöksiä ilmastonmuutoksen ilmiöt ja ympäristökysymykset huomioiden.

Tärkeintä on löytää ne ilmiöt, jotka koskettavat vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä ohjattavan uraan liittyen.

Kirjoittajan tiedot ja SDG-kuvake.

Actions to strengthen innovation and entrepreneurship in Lapland through the international HEI4S3-RM project

The unique economic structure of Lapland, characterized by its sparse population, needs targeted development efforts.

The objectives of the HEI4S3-RM project were: internal process and capability assessment, project participant and stakeholder activation and knowledge transfer as well as securing entrepreneurial aspect for future innovators with selected actions based on the project results.

Kirjoittajan tiedot ja SDG-kuvake.

Engineers need communication and collaboration skills in green transition 

Engineers of the future will increasingly work with and in green transition. As the world is changing, they need more and more communication and collaboration skills, as well as language skills. The aim of the ECO-GT project is to react and respond to the above mentioned challenges by improving not only engineers´ practical work life skills but adapting local educators´ curricula to meet the needs.

Solving grassroots climate change problems – finding profitable business opportunities

The most significant risk facing businesses is the failure to adapt to climate change.

Can a small start-up business really tackle big challenges such as climate change?The answers to this question were found during theNordplus Intensive Summer School organized in August 2024 in Riga, Latvia.

Kirjoittajan tiedot ja kirjaa kannattelevat kädet.

Luontoyhteyttä etsimässä

Mikä saa ihmisen lähtemään vuodeksi Pohjolan erämaihin?

Kirjaa lukiessani aloinkin kerralta, millaisia valmisteluja onnistunut retki edes lähiluontoon ryhmän kanssa vaatii. Kynnystä lähteä ei pidä nostaa korkealle. Keskeistä mielestäni on luontolähtöisessä toiminnassa ennakointi ja valmistautuminen, jotta luontoelämys on mahdollista ottaa osaksi hyvinvointityötä.

Kirjoittajan tiedot ja kuvituskuva.

Kieli- ja kulttuuritietoisia kokeiluja Lapin ammattikorkeakoulussa

Kielen ja kulttuurin merkitys identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan kuulumisessa on suuri. Lapin AMKissa opiskelee monikielisiä ja -kulttuurisia tulevaisuuden osaajia, joiden viihtymiseen on kehitetty yhteisöllisiä ja innovatiivisia tapoja kotoutua paikkakunnalle ja oppia kieltä.

Tässä artikkelissa kerromme seuraavista Lapin AMKissa viime vuosina pilotoiduista kieli- ja kulttuuritietoisuuden kokeiluista: kielikummitoiminta, Finnish Club, Culture Bump sekä pelipohjainen kielenoppiminen.

Kirjoittajan tiedot ja kuvituskuva.

Rohkeasti heittäytyen – eHospitality-hanke kokeilukulttuurin alustana

Lapin ammattikorkeakoulun eHospitality-hankkeessa lähdettiin rohkeasti kokeilukulttuurin tielle. Vuosina 2021–2023 hanke toimi alustana kokeilukehittämiselle, jossa oli mukana Lapin ammattikorkeakoulun opettajia, kehittäjiä, opiskelijoita ja matkailualan yrittäjiä ja toimijoita.

Tässä artikkelissa esittelemme hankkeemme neljä eri kokeilua: podcast, yhteinen blogi, Hotjar ja eye tracking.

Kirjoittajan tiedot ja kuvituskuva.

Kokeilu sosiaalisen median hyödyntämisestä opintojen ohjauksessa

Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin. Some-ohjaus ei missään nimessä saa korvata virallisia ohjauksen tapoja, mutta ainakin omaan ohjaukseeni se on tuonut mukavan lisän.

Eräs opiskelija kommentoi, että opoa on kiva nähdä, vaikkei koululla paikan päällä pyöri. Saankin säännöllisesti palautetta opiskelijoilta siitä, että on hyvä, että olen myös somessa.

Kirjoittajan tiedot ja kuvituskuva.

Kokeilukulttuuria tämäkin: MOOCin tekoa kantapään kautta

Tehdäänkö hankkeessasi MOOCia? Niin tehdään myös Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden  palvelukeskuksen rahoittamassa Kestävän matkailun osaamismerkit -hankkeessa. Haluankin esitellä meidän tapamme toteuttaa MOOC sellaisilla työkaluilla, joihin kokeilumme mukaan normiopettajan digitaidot riittävät.

Toivottavasti näistä muistiinpanoista on sinulle hyötyä myös Moodlen työtilaa opintojaksolle rakentaessasi ja innostut kokeilemaan, mihin kaikkeen työkalut taipuvat!

Kirjoittajien tiedot ja kasvokuvat.

Opettaja, suunnittelija ja opiskelija paremman opiskelijakokemuksen jäljillä

Saimme mahdollisuuden kehittää englanninkielisen restonomikoulutuksen opintojaksoa Collaborative Experience Design tiimissä, johon kuului opettaja, suunnittelija ja opiskelija. Opintojakso toteutettiin tänä vuonna yhdessä kahden kansainvälisen partnerin kanssa.

Kerromme tässä kirjoituksessa yhteiskehittämisen kokemuksia kukin omasta näkökulmastamme.

Kirjoittajien tiedot tekstinä ja kuvituskuva.

Hoitotyön opiskelijat innovaattoreina etäpalveluiden kehittämisessä

Tässä artikkelissa tarkastelemme Lapin ammattikorkeakoulun Rovaniemen kampuksen hoitotyön opiskelijoiden osallistumista digitaalisten palveluiden kehittämistyöhön Lapin hyvinvointialueen (Laphan) kotihoidon etäviriketoiminnan tuottamisessa.

Kehittämiseen osallistuminen on mahdollistanut opiskelijoille aivan uudenlaista innovatiivista toimintaa ja erityisesti etäohjaukseen liittyvien ammatillisten kompetenssien kehittämistä.

Kirjoittajien tiedot tekstinä ja kuvituskuva.

Kokemuksia hoitotyön opintojakson verkkototeutuksesta

Hoitotyön monimuotokoulutuksessa verkko-opintoja on kehitetty ja toteutettu pitkään, mutta ensimmäistä opintojaksoa ei ole kuitenkaan ollut aiemmin mahdollista opiskella kokonaan verkossa.

Lähihoitajataustaiset opiskelijat ovat antaneet jonkin verran palautetta, että heidän osaamistaan voitaisiin tunnistaa peremmin ja tarjota opintojaksolle erilainen suoritustapa. Niimpä Kemin kampuksella tarjottiin vaihtoehtoinen suoritustapa verkko-opintoina.

Kirjoittajien tiedot tekstinä.

Yhteinen visio ohjaamassa Hyvinvointipysäkki-tiimin toimintaa

Tulevaisuudessa tarvitaan tiivistä moniammatillista yhteistyötä, jotta kyetään vastaamaan asiakkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin tarpeeseen.

Opiskelijat saavat kuvan moniammatillisen yhteistyön tärkeydestä asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden tukemisen kannalta. Asiakkaiden tarpeet voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisesti eikä vain yhden ammattiryhmän näkökulmasta, koska ammattilaiset tuovat mukanaan erilaisia näkökulmia ja asiantuntemusta.

Kirjoittajan tiedot ja jäävuorikuvajainen.

Miten johdetaan oppimista ja kestävyysmurrosta?

Ongelmiin ei voi vastata samanlaisella ajattelulla kuin millä ne synnytettiin. Siksi ongelmien jäsentämisen tapaa pitäisi ravistella ja opetella pois toimimattomista malleista. Uusia johtamisen välineitä haetaan systeemi- ja kompleksisuusajattelusta, jotka ohjaavat kohden asioiden holistista hahmottamista, ennakkoluulottomuutta, rohkeutta ja epävarmuuden sietokykyä.

Kuinka opitaan ajattelemaan ja toimimaan systeemisesti?

Kirjoittajan kuva ja nimitiedot sekä teksti pääkirjoitus.

Tekoäly ja robotiikka – arjen voimatekijät

Lapin AMK tukee alueen elinkeinoelämää tekoälyn ja robotiikan mahdollisuuksien hyödyntämisessä ja haasteiden ratkaisemisessa. Tekoäly muuttaa myös opetusta ja työelämää laajemmin.

Lumen-verkkolehden numeron 3/2023 teemana on Uusi maailma? – tekoälyn ja robotiikan mahdollisuudet ja vaikutukset.
Tervetuloa lukijaksi!

In English

Kirjoittajan tiedot ja kasvokuva.

Joko käytät tekoälyä työssäsi? Aloita näillä vinkeillä

Tässä kirjoituksessa annan ensin muutamia vinkkejä erityisesti ChatGPT:n ilmaisversion käyttämiseen. Maksullinen 4.0-versio sisältää ominaisuuksia, joita toivottavasti tulee myös ilmaiskäyttäjien ulottuville, kuten suulliset tai kuvakehotteet, pääsy nettiin ja kuvien generointi. Esittelen lopuksi muutaman muunkin tekoälysovelluksen, jotka ovat kaikkien ulottuvilla ja hyödynnettävissä ilmaiseksi.

Kirjoittajien perustiedot ja manipuloitu kuva, jossa opettajan pään tilalla on kasa kirjoja.

Tekoäly opettajana: Miten tekoäly voidaan kouluttaa opettamaan korkeakouluopiskelijaa?

Opettajan roolissa saatat jo käyttää oppimisanalytiikkaa, virtuaaliassistenttia tai chatbotteja. Tekoälystä voidaan jopa koulia tietyn aiheen opettaja, mikäli onnistutaan rakentamaan opetusta tukeva algoritmi.

Tekoälyn takia opettaja ei kuitenkaan menetä työtään, vaan saa uutta asiantuntemusta. Mutta miten tekoäly valjastetaan opettajaksi?

A vision for AI and deep tech enabled sustainable entrepreneurship training development

This article highlights the emerging need to develop educational programs to train professionals capable of designing sustainable business models and create sustainable entrepreneurship by taking advantage of new technologies. SECA project partners have undertaken a new initiative to foster AI and VR enabled innovative sustainable entrepreneurship education development.

Kirjoittajien tiedot ja naisen kasvot.

Palvelukseen halutaan: globaaleilla työmarkkinoilla menestyvä tunnelmanluoja

Korkeakoulujen tulee toiminnassaan jatkuvasti pyrkiä ennakoimaan tulevaa. Mitä taitoja tulevaisuuden työelämässä sitten vaaditaan, ja miten korkeakoulut voivat näitä opintoihin sisällyttää? Ajattelumme tukena toimii DigiUra-hankkeessa tehtyjen työelämäedustajien haastatteluiden lisäksi ’Lapin tulevaisuuskuvat 2040-luvulla’ raportin työuria koskevat skenaariot.