Uusia ajatuksia koulutuksista ja työpajoista

Hankkeen toimijat ovat helmikuussa osallistuneet ahkerasti moniin eri seminaareihin, työpajoihin ja koulutuksiin. Mukaan on tarttunut runsaasti uusia ajatuksia ja inspiraatiota!

Käyttäjät arjen innovaattoreina 9.2.2011 oli Ammattikorkeakoulujen Neloskierre –hankkeen järjestämä käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan seminaari. Aamupäivän pääpuhuja oli ENoLL:n (European Network of Living Labs) Álvaro Oliveira. Hän puhui eurooppalaisesta käyttäjälähtöisestä innovaatiotoiminnasta. Lounastauolla seminaarin osallistujat kiersivät posterinäyttelyssä, jossa myös Rajalla Living Lab esittäytyi omalla posterillaan. Iltapäivällä työskenneltiin työpajoissa, joissa pohdittiin mm. Living Labin suhdetta TKI-toimintaan, opetukseen, metodiikkaan ja etiikkaan sekä Living Lab -toiminnan onnistumisen edellytyksiä.

Hankkeen toimijat kokoontuivat Rovaniemelle 10-11.2.2011 hankkeen kaksipäiväiseen Kick off –työpajaan. Työpajassa kuultiin alustuksia monista hankkeen tavoitteisiin liittyvistä aiheista kuten esimerkiksi yleisesti Living Lab –näkökulmasta, pilotti Living Labien toiminnasta ja tavoitteista sekä nettialustoista ja sosiaalisen median mahdollisuuksista hankkeissa ja Living Lab –toiminnassa. Työpaja selkeytti hankkeen tavoitteita ja eri toimijoiden ja pilottikohteiden rooleja.

Kick Off jälkitunnelmat

Perjantaina 18.2.2011 Rajalla Living Labin toimijat osallistuivat Palvelumuotoilun työkalupakki –hankkeen järjestämään Asiakasymmärryksen työpajaan. Kouluttajana toimi palvelumuotoilija Reima Rönnholm Palmu Inc –toimistosta. Hän kertoi, mitä asiakaskokemuksella ja asiakasymmärryksellä tarkoitetaan, millaisilla tutkimusmenetelmillä sitä kasvatetaan ja miten sitä hyödynnetään palvelu- ja tuotekehityksessä. Asiakasymmäryksen työpajaa seuraa tutkimusvaihe, jolloin pieni opiskelijaryhmä lähtee tutkimaan Meri-Lapin alueen matkailijoita ja hahmottaa erilaisia matkailijaprofiileja.

Asiakasymmärryksen työpaja

Joulukuussa Rajalla Living Labin toimijat osallistuivat Ammattikorkeakoulujen Neloskierre –hankkeen järjestämään Living Lab –kehittäjävalmennukseen ja jatkoa seuraa huhtikuussa, kun vuoden kestävä Living Lab –operaattorivalmennus käynnistyy. Lisätietoa valmennuksista ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan seminaarista löytyy Neloskierre-hankkeen nettisivuilta www.neloskierre.fi.

Posted in Elävä Lappi, Living Lab, Työpajat | Tagged , | Comments Off on Uusia ajatuksia koulutuksista ja työpajoista

Ounasvaara Living Lab pureutuu hyvinvointimatkailuun

Elävä Lappi – hanke on jakaantunut kahteen erilaiseen Living lab pilottiin, jotka ovat Torniossa Rajalla På Gränsen – kauppakeskuksessa ja Rovaniemellä Ounasvaaralla. Ounasvaara Living lab on innovaatioympäristö, jonka keskeistä teema kuvaa tunnuslause ”Ounasvaara opastaa hyvään elämään”.

Matka 2011 tutkimuksen mukaan suomalaiset uskovat, että 2020 tulevaisuuden matkailutrendejä ovat ekologisuus, terveys- ja hyvinvointi sekä extreme-matkat. Lisäksi  vuonna 2008 Rovaniemen kaupungin kehitysyhtiön Rovaniemen Kehityksen toimesta julkaistun Arctic Wellbeing Park toimintasuunnitelman mukaan elämysteollisuuden asiantuntijat ovat jo pitkään ennustaneet matkailun seuraavaa kehitysvaihetta ns. transformaatiotaloutta. Sen mukaan elämykset eivät enää riitä. Matkailualan asiakas haluaa oppia, muuttua, kehittyä ja kokea oivalluksia. Hyvinvoinnin ja itsensä kehittämisen merkitys kasvaa samalla kun materialististen arvojen merkitys vähenee.

Hyvinvointiteema tulee näkymään Ounasvaara Living lab:ssa monin keinoin esimerkiksi. liikunta- ja luontopalveluiden kehittäminen tulee pohjautumaan asiakkaan, yrittäjien ja asiantuntijoiden näkemykseen hyvästä elämästä. Onhan Rovaniemen Ounasvaaran alue hyvinvoinnin keskittymä. Siellä on monipuoliset liikuntamahdollisuudet, se tarjoaa terveyteen liittyviä hoitoja, hyvää ruokaa sekä siellä sijaitsee Rovaniemen ammattikorkeakoulun terveys- ja liikunta-ala ja Lapin Urheiluopisto.

Hankkeen edetessä tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, millaisilla menetelmillä kehittäjäasiakkaat saadaan osallistumaan. Ja kuinka kehitämme avoimessa innovaation ekosysteemissä liikunta- ja luontopalveluita, jotka ovat osa asiakkaan kokonaisvaltaista kokemusta kohti parempaa elämää. 

Pia Yliräisänen-Seppänen –kirjoittaja toimii Elävä Lappi hankkeessa Ounasvaara Living Labin kehittäjänä ja koordinaattorina

Posted in Elävä Lappi, Living Lab, Matkailu, Ounasvaara, Yhteiskehittäminen | Tagged , | Comments Off on Ounasvaara Living Lab pureutuu hyvinvointimatkailuun

Palvelumuotoilu ja Living Lab yhteen soppii

Living Lab -toimintaa ja palvelumuotoilua yhdistää sama näkökulma, käyttäjälähtöisyys. Palvelumuotoilun menetelmät tukevat Living Labin pyrkimystä ottaa tuotteen tai palvelun loppukäyttäjät mukaan kehitystyöhön. Living Lab -toiminnalle tyypillisesti ihmisiä kannustetaan itse kehittämään mahdollisia ratkaisuja sekä arvioimaan niitä valmiiden ratkaisujen tarjoamisen sijaan.

Palvelukokemusten muotoilua

Palvelumuotoilu on näkökulmana kokonaisvaltainen, koska palvelut ovat prosesseja ja palvelukokemus syntyy monien eri asioiden vuorovaikutuksesta. Palvelumuotoilun innovatiiviset ja luovat menetelmät auttavat suunnittelemaan palvelukokonaisuutta käyttäjälähtöisesti. Niille tyypillistä on visualisoiva ja osallistuva luonne. Asiakkaan tarpeiden ja toiveiden ymmärtämisessä auttavat kuvitteelliset käyttäjäpersoonat, joiden palvelun käyttämistä voidaan hahmottaa palvelupoluksi. Palvelupolku kuvaa askel askeleelta asiakkaan reitin palvelua käyttäessä keskittyen koko ajan loppukäyttäjän kokemukseen ja huomioiden kaikki palvelun kontaktipisteet ja vuorovaikutustilanteet, jotka voivat vaikuttaa palvelukokemukseen.

Asiakaspalautteesta asiakaskehitteeseen

Living Labissa muotoilija ei ole varsinaisen tuotteen tai palvelun kehittäjä. Muotoilijan innovatiivisuutta ja asiantuntijuutta tarvitaan käyttäjien osallistamisessa ja osallistamistavoissa. Tavoitteena on tehdä kehitystyötä aidossa käyttöympäristössä niin, että käyttäjät ovat yhtenä tasavertaisena toimijana suunnittelijoiden ja palveluntarjoajien kanssa. Palvelumuotoilun menetelmät mahdollistavat Living Labissa tavoiteltavan yhdessä luomisen (co-creation) antaen käyttäjälle mahdollisuuden luoda hänelle sopiva kokemus oikeanlaisessa kontekstissa.

Rajalla Living Lab haastaa asiakkaat kehittämään kauppakeskusta!

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Rajalla Living Lab keskittyy raja-alueen kaupunkikulttuurin elämysten, palveluiden ja tuotteiden liiketoiminnalliseen kehittämiseen yhdessä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Elävä Lappi -hankkeen puitteissa tavoitteena on lisätä pilottikohde  Rajalla På Gränsen Kauppakeskuksen eri toimijoiden vuorovaikutusta ja siten johdattaa heidät keskustelemaan kauppakeskuksen palveluista ja visioimaan tulevaisuutta.

Marjo Pohjanen – kirjoittaja toimii Elävä Lappi -hankkeen palvelumuotoilijana ja Rajalla Living Labin kehittäjänä

Posted in Living Lab, Palvelumuotoilu, Yhteiskehittäminen | Tagged , , | Comments Off on Palvelumuotoilu ja Living Lab yhteen soppii

Alusta-alustus some sometus

Elävä Lappi -hankkeessa on tarkoitus  hyödyntää sosiaaliseen mediaan perustuvaa alustaa tai alustoja monessakin tarkoituksessa.  Yksi sosiaalisen median palvelu tai alusta ei taivu kaikkeen. Miellän sanan ”alusta” enemmän yhteisönä, heimona, luottamuksena kuin vain teknologisena käsitteenä.

Living lab

Alustaa voidaan käyttää palautteen ja tiedonkeruun välineenä osana Living lab –toimintaa, eli asiakaslähtöistä liiketoimintamallien kehittämistä. Palautteen kerääminen ja uusien palveluiden muotoileminen voi tapahtua virtuaalimaailmassa sosiaalisen median periaatteilla. Näitä ovat parhaimmillaan yhteistyö, luottamus, lisäarvon luominen, ”parviäly”, serenpiditeetti (sattumanvarainen kohtaaminen) ja kombinatorisuus (yhdisteleminen).  Täytyy kuitenkin tietää tavoitteet, osallistujat, välineet ja fasilitaattorit, jotka vievät viestintää oikeaan suuntaan sekä luovat kasvualustaa innovatiiviselle toiminnalle.  Käyttäjien ja asiakkaiden saaminen mukaan kehittämistyöhön ja siihen motivoiminen ei ole sen helpompaa sosiaalisessa mediassa kuin reaalimaailmassa. Palkitseminen ja osallistaminen ovat haasteita.

Sisäinen viestintä – sekaannuksista serenpiditeettiin

Sosiaalista mediaa voi käyttää myös hanketoimijoiden sisäiseen viestintään, työpajojen ja tapahtumien valmisteluun, yhteistyön ylläpitämiseen ja kommunikaatioon.  Monen organisaation yhteishankkeissa merkittävä osa työajasta menee usein yhteistyön moniin muotoihin, matkoihin ja liikkumiseen, järjestelyihin, byrokratiaan, odotteluun, selvittelyyn, sekaannuksiin.

Sosiaalinen media sisäisessä käytössä, Elgg, suljettu Facebook-ryhmä, wikit,  Yammer tai vanha kunnon Moodlekin  voi auttaa tässä. Kyse on tehokkuudesta ja tuottavuudesta,  sekaannuksiin menevän ajan vähentämisestä ja serenpiditeetin lisäämisestä.

Ulkoinen markkinointiviestintä

Some voi toimia myös hankkeen ulkoisena markkinointi- ja viestintävälineenä kohderyhmän suuntaan, kuten Facebook-sivu ja blogi. Hankkeen tekemisistä, sisällöstä, tapahtumista ja tuloksista on tärkeää viestiä kohdeyrityksille ja ihmisille. Ulkoinen on samalla myös sisäinen, kuten tämäkin blogi. Tätä voivat lukea sekä hankkeen toimijat että aivan ulkopuoliset yleisestä mielenkiinnosta. Täytyy vain olla tietoinen siitä, että nyt kirjoittaa avoimeen verkkoon.

Hankkeen piloteilla, Rajalla living labilla ja Ounasvaara Living labilla,  voi olla myös omaa viestintää sosiaalisessa mediassa sekä omia Internet-sivuja tai portaaleja, jotka taas voivat käsittää hyvin monia erilaisia toteutusmalleja. Yhtäkaikki, on tärkeää hahmottaa hankkeen monisyinen luonne sekä sosiaalisen median monet ulottuvuudet työvälineenä, eri tarkoituksissa.

Mikko Manninen –kirjoittaja toimii Elävä Lappi hankkeessa SoMe-asiantuntijana ja Rajalla living labin kehittäjänä

Posted in Living Lab, Sosiaalinen Media, Yhteiskehittäminen | Tagged | 2 Comments

Mikä ihmeen Living Lab?

Kirjoittaja: Marika Saranne/Elävä Lappi hankkeen projektipäällikkö

…Sitä minäkin mietin kun ensimmäisen kerran käsitteen kohtasin. Tietenkin, sitä alkoi miettiä englanninkielisten sanojen suomalaista merkitystä ja pääsi jo aika pitkälle. Elävä laboratorio.  Elollinen labbis. Niinpä, kertoo tosi paljon. Ei muuta kuin pöllyttämään netin arkistoja ja etsimään lisää tietoa aiheesta. Ja löytyihän sitä tietoa ja paljon. Näyttää Living lab olevan aika ”kuumaa kamaa” tai ”hottia topiccia” alan hemmojen keskuudessa.  Löysinkin mielenkiintoisen linkin liittyen ”Terveelliseen kaupunginosaan” (http://sosa.invideo.fi/index.php?cat=10013&vid=1216), jonka taustalla on juuri tämä elävän laboratorion ajatus. Eihän se olekaan outojen labbishemmojen hommaa, vaan aivan järkeenkäypää ja vieläpä innostavaa kehittämistyötä monien toimijoiden kanssa yhdessä!

Kun aihetta kaivaa lisää, niin huomaa että Living labbiin liitetään tiettyjä käsitteitä, jotka ovat olennaisia kyseiselle toiminnalle. Avoin innovaatio on yksi käsitteistä, joka aivan varmasti tulee vastaan Living lab toiminnassa. No, mitä tämä ”avoin innovaatio tarkoittaa”? Se on ajatusmalli, jossa ideoita ja ajatuksia annetaan hyödynnettäväksi Living lab verkoston käyttöön. Tavoitteena on, että verkostossa eri toimijoiden avulla, nämä avoimet innovaatiot johtaisivat ja kehittäisivät tuotteita ja palveluita uuden tyyppisiksi kokonaisuuksiksi. Living Lab verkosto ei ole suljettu ja yksipuolinen kehittämisympäristö, vaan se on avoin ja eläväinen arkiympäristö, jossa on mukana erilaisia toimijoita.

Seuraavaksi tietenkin herää kysymys, että keitä ne toimijat ovat? Ne ovat meitä kaikkia, joita asia kiinnostaa. Verkostossa on mukana karkeasti jaotellen neljäntyyppisiä toimijoita, on kehittäjiä (korkeakouluja, tutkimuslaitoksia tai yrityksiä), mahdollistajia (esim. julkisia toimijoita, jotka eivät osallistu varsinaiseen toimintaan, mutta mahdollistavat muiden toimintaedellytyksiä), käyttäjiä (eli arjen ympäristön testikäyttäjiä) ja hyödyntäjiä (vaikkapa yritykset tai palvelun tarjoajat, jotka kykenevät toteuttamaan uudet innovaatiot käytäntöön).

Missä se elävä laboratorio sitten sijaitsee? Sanotaan että se on kehittämisympäristössä. Eipä paljoa kerro asiaan vihkiytymättömälle. Living labbeja voi olla kaikkialla arkiympäristössä, jossa käyttäjät käyttävät tuotteita tai palveluita osana omaa aitoa arkeaan. Tästä hyvänä esimerkkinä oli ”Terveellisen kaupunginosan Living lab”, jossa ”normikäyttäjät” elävät arkeaan ja testikäyttäjän ominaisuudessa käyttävät kehitettäviä tuotteita tai palveluita osana omaa aitoa arkeaan. Testikäyttäjät tai kehittäjäasiakkaat, joina heitä voidaan myös kutsua, antavat kehittämisideoita ja testaavat palveluita tai tuotteita. Voisi sanoa, että tämä ryhmä on koko kehitystoiminnan moottori!

Living lab toiminta on jalkautunut nyt meidänkin alueelle ja oppilaitokseemme. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu koordinoi Elävä Lappi-hanketta, joka perustuu täysin Living lab ideologiaan. Elävä Lappi-hankkeessa pääajatuksena on asiakaslähtöinen toimintamalli, jossa asiakkaat/matkailijat/alueen asukkaat ovat tiiviisti mukana kehitystyössä. Hankkeen yleinen kehitysteema on ostos-, liikunta- ja luontomatkailu sekä elämystuotanto.

Elävä Lappi-hankekokonaisuudessa toimivat siis K-T amk, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto, kahden Living lab- pilottien kautta. Rajalla Living lab –pilotti on Torniossa Rajalla På Gränsen- kauppakeskuksessa ja Ounasvaara Living lab- pilotti on Rovaniemellä. Näiden pilottien avulla pyritään luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueen yrityksille sekä synnyttää uusia liiketoimintaa tukevia elämys/-matkailuinnovaatioita alueelle. Uusia innovaatiota syntyy aidoissa tosielämän ympäristöissä aitojen käyttäjien keskuudessa, siksi meillä on nämä kaksi edellä mainittua Living lab pilottia.

Living lab pilotit ovat oleellisia, kun tarvitaan tunnistaa uusia innovaatioita, pohtia käytännön ratkaisuja ja luoda uusia toimintatapoja. Living lab menetelmä pohjautuu käyttäjäkeskeisyyteen ja siinä tavoitteena on kehittää palveluja/tuotteita vastaamaan paremmin kuluttajien toiveita. Jos sinä haluat mukaan kehittäjäksi Living labbiin, niin tervetuloa! Yhdessä voimme luoda kehittämismahdollisuuksia ja olla siirtämässä hyviä kokemuksia paikasta toiseen, avoimen innovaatioympäristön mukaisesti.

Posted in Elävä Lappi, Living Lab, Palvelumuotoilu, Sosiaalinen Media, Yhteiskehittäminen | Tagged , , , , , , | 2 Comments