Category: pedagoginen

All matters related to methods of teaching online

Categories
eOppimiskeskus eOppimispalvelut pedagoginen

Katsaus virtuaalikampukseen

Lapin ammattikorkeakoulun etä- ja verkko-opetuksen kehittämistyö on koottu Virtuaalikampus-sateenvarjon alle.

Keväällä käytiin kaikkien osaamisalojen ja tukipalveluiden kanssa lävitse verkko-opetuksen nykytila SWOTin kautta ja nimettiin keskeisiä kehittämiskohteita. Tälle kierrokselle osallistui reilut 60 ihmistä. Opiskelijoiden näkökulman kuuleminen tapahtuu nyt syksyllä. Kevään kierroksen pohjalta nousi esille selkeitä kehittämiskohteita, joista muutamista lyhyesti.

Verkko-opintotarjonnan kehittämisessä akuuteimmaksi asiaksi nousi nk. non-stop verkkokurssitarjonnan luominen. Tarjontaan luodaan opintojaksoja, joita opiskelija voi suorittaa milloin vain. Tällä halutaan tarjota joustavuutta opintopolkuihin. Jatkossakin verkko-opintojen pääpaino tulee olemaan toteutuksissa, joissa on vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijoiden välillä. Lisäksi pohditaan mahdollisuutta toteuttaa MOOC eli avoin massakurssi verkossa.

Verkko-opetustarjonnan kehittämisen tiimoilta nousivat esille myös yhteisopettajuus ja yhteistä oppimateriaalituotantoa tukevat ratkaisut. Tämä kulkee työnimellä ”opettajatiimikohtainen materiaalisalkku”. Yksi askel ajattelussa eteenpäin onkin sitten Open Educational Resources ja kyllä sellaisia tämän kokoisessa organisaatiossa pitäisi syntyä.

Yhtenä isona kokonaisuutena on oppimisprosessia tukevien (ryhmätuutorit, opot ja opintotoimistot) ohjauspalveluiden kehittäminen. Toimimme kolmella kampuksella ja esimeriksi opintotoimistojen tarjoamiin tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin tullaan hakemaan aivan uuden tyyppisiä toimintatapoja ja välineitä. Tähän kokonaisuuteen liittyvät myös uudet ratkaisut organisaation ”pukata” ja opiskelijalla tilata opiskeluihin liittyvää informaatiota kännyköihin. Näiden mobiilisovellusten tarvemäärittely on työn alla.

Tarve edelleen kehittää aikuiskoulutuksen koulutuskohtaisia toteutusmalleja ja henkilöstön osaamista on jatkuva. Keskeisin haaste on ehkä lisätä monipuolisuutta menetelmiin ja opiskelijoita aktivoivien työtapojen käyttöä. Henkilöstön osaamisen kehittymisen tueksi tarjotaan koulutusta sekä tarvelähtöisenä ”vieritukena” että perinteisempänä koulutuksena. Koulutussuunnitelmien laatiminen on juuri työn alla.

Tämä oli vain pintaraapaisu kaikesta meneillään olevasta, myöhemmin lisää kuulumisia.

Categories
eOppimiskeskus eOppimispalvelut pedagoginen tekninen

Online-tuulia -EdMedia 2014

Parin viime päivän ajan olen saanut jakaa kokemuksia ja oppia uusia asioita verkko-opetuksesta kansainvälisessä seurassa. Tampereella järjestetyssä EdMedia-konferenssissa oli osallistujia yli 60 maasta. Kaikesta kuullusta, nähdystä ja opitusta muutamia poimintoja tässä. 

Learning analytics on ollut pinnalla muutamia vuosia ja mitä kaikkea se (voi) tarkoittaa alkaa pikku hiljaa hahmottua, ainakin itselleni.  Aiheesta puhui Simon Buckingham Shum otsikolla Learning analytics, future assessment. Jos lyhyesti yrittää sanoa, niin learning analytics on sitä, että kerätään, hyödynnetään ja visualisoidaan sähköisten järjestelmien, esimerkiksi opiskelijoiden käyttämien verkkovälineiden, tuottamaa dataa eri tarkoituksiin. Tällä tavoin voi esimerkiksi kurssilla ennustaa ne opiskelijat aika tarkasti, jotka tarvitsevat erityistä tukea, visualisoida opiskelijoiden etemistä ja osallistumista jne. kertoi Buckingham esimerkkeinä. Mutta, kertovatko nämä mitään oppimisesta, kysyi (myös) luennoitsija.

On olemassa jo työkaluja siihen, että voidaan automaattisesti analysoida online-luennon aikana käydyn chättikeskustelun sisältö sisällön analyysimenetelmillä, jolloin siinä on laadullinen näkökulma mukana. On myös jo kokeiluja ja tuloksia siitä, että koneen tekemä analyysi ja kokeneen asiantuntija tekemä analyysi vastaavat hyvin lähelle toisiaan. Näiden tekniikoiden yleistyessä voidaan varmasti puhua jo oppimisen analysoinnista. Sovelluskohteita löytyy runsaasti verkko-opetuksen saralla ja hienoa on se, että tällä tavoin voidaan tuottaa nimenomaan tietoa prosessinaikaisesta tekemisestä ja oppimisesta arvioinnin pohjaksi.

Muutama twiitti grasshoppereihin liittyen.
Muutama twiitti grasshoppereihin liittyen.
Mobiilien käyttö opetuksessa ja oppimisessa oli arvatenkin myös yksi esillä ollut teema. Jos haluatte nähdä esimerkin siitä, kuinka mobiileja voi käyttää äärimmäisen monipuolisesti hyödyksi kansainvälisessä tiimityöskentelyssä/-opettajuudessa ja opiskelussa, niin katsokaa tämä kooste käytetyistä työkaluista ja toteutuksesta,  (joka on myös esimerkki siitä, että Evernotea voi käyttää myös tiedon koostamiseen ja jakamiseen). Keissin esitteli Thomas Chochrane Uudesta Seelannista.

Kotimaisena keynote-puhujana oli akatemiaprofessori Erno Lehtinen, joka puhui diginatiiveista, joiden joukossa on grasshoppereita. Negatiivisen tulkinnan mukaan Grasshopperit hyppivät netissä pintapuolisesti lähteestä toiseen, positiivisen  tulkinnan mukaan on olemassa myös ihmisiä, jotka kykenevät ilman laajaa aikaisempaa tietoa hyppäämään asiasta tai ilmiöstä toiseen. Pääpointtina tässä kai se, että pinnallinen google-hakujen varassa oleva tiedon käsittely ei riitä. Pohdinnan arvoinen asia, kun ohjaamme opiskelijoita verkko-opinnoissa ja muutenkin etsimään ja käsittelemään tietoa. Twiittasin aiheesta myös. Ja olihan mukana myös kotimaista design ja oppimisen tutkimuksen osaamista Aalto yliopistosta. Alla oikealla olevassa kuvassa Aallon tutkimusryhmän kehittelemä yhteisöllisen työskentelyn mahdollistava ohjelmisto. Pakkohan näitä oli käydä näpelöimässä, kun esille laittamisessa oli hyvä design.

Lopuksi voisi sanoa, että MOOC siellä ja MOOC täällä. Yksi selkeästi kuumimmista aiheista olivat siis MOOCit eli avoimet, massoille suunnatut verkkokurssit. Vaikea sanoa niistä mitään lyhyesti. Esitykset käsittelivät niiden tekemisestä saatuja kokemuksia ja olipa mukana tutkimuksia pedagogisista lähestymistavoista myös. Yhdessä tutkimuksessa oli vertailtu 17 erilaista MOOC-kurssia (mm. Courseran ja  Udacityn tarjoamia) pedagogisella arviointikriteeristöllä. Alustavien tutkimustulosten mukaan toteutustavoista löytyi kaksi pedagogista päälinjaa, acquisition ja participation. Näistä ensimmäinen viittaa oppimiseen tiedon hankkimisena oppijan ulkopuolelta ja toinen toinen yhteisölliseen tiedonrakentamiseen. Ilmiö on vielä nuori ja lisää tutkimustietoa tulee koko ajan lisää.

MOOCit ovat osa isompaa kehityskulkua ja murrosta, tässä ajassa muuttuvat useat asiat samanaikaisesti. Sen lisäksi että oppiminen tapahtuu yhä useammin netissä, Curtis J. Bonkin mukaan:
Learning is more video-based,  from wikipedia to videopedia
Learning is more collaborative
learning is more social
learning is more personal
learning is more modifiable
learning is more instantaneous
learning is more global
learning is more massive
jne.

Kyseisen herran hengästyttävä esitys löytyy kokonaisuudessaan täältä. Ja juuri julkaistun kirjan Tec variety, jossa käsitellään mm. motivaation ylläpitämistä online-opetusessa, voit ladata täältä.

Löytyipä maailmana ”kollegoita” meille eOppimispalveluiden väellekin valtameren takaa. Täältä esimerkiksi vasta perustettu online-opetuksen tukiyksikkö ja heidän tekemistää lisää tästä blogista.

Niin, ja olihan allekirjoittaneellakin esitys konferenssissa.

Edmedia_badge

 

Categories
eOppimispalvelut Moodle pedagoginen tekninen

Tiedätkö? Tenttikysymyksen lisääminen Moodlessa

What with the move from Optima to Moodle that teachers in Rovaniemi are or will be experiencing, it is good to know that there are various ways to import material into Moodle that may make this process smoother.

The Moodle quiz module, for instance, is a powerful tool with many options and many question types. This implies that it may be something of a challenge to novice users to create a quiz and create questions in Moodle. The eLearning services are there to assit, of course, but you can make things a lot easier and faster.

Quizzes occur generally in two main types: the formative quiz, which usually has a variety of question types, and the summative quiz, which is usually made up of a large number of multiple choice questions. For the former the majority of the questions must be made manually, but for the latter there are ways to format the questions, so as to allow bulk upload of the questions to the question bank in Moodle.

Simple text

The very simplest format (Aiken) is made in plain text (e.g. Notepad) and it looks literally like this:

Here goes the text of the first question on one line?
A. Correct answer goes here
B. Wrong answer
C. Wrong answer
D. Wrong answer
ANSWER: A
Here goes the text of the second question on one line?
A. Correct answer goes here
B. Wrong answer
C. Wrong answer
D. Wrong answer
ANSWER: A

In this question format there can be only one correct answer and it can be always in the first place, because Moodle can automatically shuffle the answers. In this format all questions have the same point weight  (1). If needed, the relative weight of the questions can be set when the questions are added to a quiz. If teachers deliver questions to the eLearning Services in the Aiken format (with the essential information about the quiz, like instructions, opening and closing dates and times, timer, etc), the quiz can be created in a jiffy, even if there are 100 questions!

With regard to the latter, if you create a summative quiz, it is advisable to create a large pool of questions (perhaps divided over several topic categories), from which the quiz in Moodle can draw at random. In combination with the automatic shuffling of questions and answers, this will ensure that the chance that any two students see a similar quiz is very small indeed. Note that a summative quiz can also contain other auto-graded questions, like true-false or short answer (gap fill) types. There are other question formats (like GIFT) that will allow the creation of those question types.

Hot Potatoes

Perhaps the teacher’s need is a bit more complex than what the above Aiken format can provide. In that case there is another option. If the teacher is familiar with the Hot Potatoes software for creating self-test exercises, he or she can use Hot Potatoes to create the questions and they can include the Multiple Choice, Short Answer, Cloze and Match question types. With the Hot Potatoes XML files the eLearning Services can import these questions into Moodle and then make a quiz with them according to the teacher’s wishes. Note that this is not the same as using a Hot Potatoes XML file in the hotpot module in Moodle, which is quite easy to do, but not as secure or versatile as using the quiz module.

Categories
eOppimispalvelut pedagoginen

Lisää verkkoa nuorten koulutukseen?

Olemme toteuttaneet koulutusala-/koulutusohjelmakierroksen LapinAMKin virtuaalikampuksen kehittämistyön pohjaksi. Kierroksella on analysoitu verkko-opetuksen nykytilaa ja nimetty kehittämiskohteita.  Lapin ammattikorkeakoulussa aikuiskoulutuksessa on lähes jokaisella alalla systemaattinen verkko-opetuksen malli, mikä on iso vahvuus. Toki näissäkin löytyy kehitettävää. Mutta, miten on tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja opiskelukäyttö nuorten koulutuksessa? Vaihtelevaa. Osassa koulutusohjelmia hyödynnetään suhteellisen laajasti verkon mahdollisuuksia, osassa ei juuri ollenkaan. Pitäisikö sitten hyödyntää? Kyllä pitäisi, monestakin syystä.

Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyötykäyttö on kansalaistaito. Ja tässä on oppilaitoksilla selkeä tehtävä, kouluttaa nuoria entistä paremmiksi TVT:n hyödyntäjiksi, niin opiskelussa kuin myös ammattialallaan. Vuonna 2030 koulutus on modulaarista ja oppimisympäristöt yhä monimuotoisempia (ks. esim. Yleissivistys ja osaaminen työelämässä 2030). Aika todennäköinen skenaario on, että tuolloin opiskelija valitsee opintomodulinsa verkon välityksellä mistä vain, omalta kotisohvalta tai bussin penkiltä. Eikö meidän pitäisi valmistautua tähän ja tehdä uusia avauksia myös nuorten koulutuksessa verkko-opintojen tarjoamiseen? Osa koulutusohjelmista onkin tuonut tämän suuntaisia kehittämisituja esille.

Tässä kohden korvissani kaikuu argumentit siitä, että opiskelukaverit ja  oma opiskeluryhmä ovat nuorille tärkeä sosiaalinen viiteryhmä, jonka kanssa halutaan olla kasvokkain tekemissä.  Näin varmasti onkin, mutta eihän tilanne ole joko –tai vaan sekä-että. Tälläkin hetkellä esimerkiksi lapset, jotka opiskelevat aika perinteisellä tavalla peruskoulun alaluokilla ovat vapaa-ajallaan tekemisissä niin kasvokkain kuin verkon välityksellä.

Kerronpa esimerkin parin viikon takaa. 10-vuotias tyttäreni oli sairaana ja ruotsin koe oli tulossa. Koulussa oli jaettu ohjeet kokeeseen lukemiseksi, jotka tietysti odottivat tytärtäni pulpetissa. Läksyistä olimme saaneet tiedon Wilman kautta. Harmittelimme lauantaina yhdessä, että hän saa ohjeet pulpetista vasta maanantaina ja koe on jo tiistaina.  Vaan eipä mitään. Tyttäreni lähti omaan huoneeseensa ja tuli takaisin muutaman minuutin kuluttua kännykkä kädessä näyttäen kännykkäänsä ja sanoen, että tässä ne ohjeet nyt ovat. Minä en ihmetykseltäni ehtinyt sanoa mitään, kun hän jo selitti, että oli  lähettänyt koulukaverille WhatsApp:ssa viestin ja pyytänyt ohjeita. Kaveri oli sitten lähettänyt ne kuvina WhatsAppilla. Oivaltavaa! Ei olisi tullut itselläni hetimiten mieleen. Teknologia on jo kiinteä osa alakoululaisten arkea. Tosin valitettavan harvoin tätä potentiaalia hyödynnetään oppimisen välineenä.

Mitä tapahtuu, kun tämä sukupolvi saapuu opiskelemaan vajaan 10 vuoden päästä ja jo aiemmin? Emme kykene opettamaan heitä nykyisillä välineillä ja menetelmillä. Tällä hetkellä käytössä olevat sovellukset ovat tuolloin jo historiaa ja käytössä on laitteita, sovelluksia ja menetelmiä, joista emme kykene nyt edes uneksimaan.  Uudistuminen ja askelten ottaminen TVT:n monipuolisempaan opetuskäyttöön on kuitenkin otettava nyt, myös ammattikorkeakoulujen nuorille suunnatuissa koulutusohjelmissa.

Kuvassa meidän juniori 1vee isosiskon iPodin kanssa. Voi sitä riemua, kun joskus sattuu saamaan käsiinsä tämän aarteen :). Taitaa vain tämä(kin) teknologia olla jo vanhentunutta hänen aloittaessa koulutiensä.

Juniori iPodin kanssa

 

 

 

Categories
eOppimispalvelut iLinc pedagoginen

Kokouksia, webinaareja, opetusta – laajenna etäosaamistasi

Edellisessä eVinkissä kerrottiin tilastotietoja iLincin käytöstä muun muassa kokouksissa ja webinaareissa. Muistithan että virtuaalisia tiloja voi käyttää muuhunkin kuin opetukseen? Kokouksiin ja webinaareihin kannattaa pyytää myös tukea: lähetä mielellään kahta viikkoa ennen tilaisuutta postia osoitteeseen eoppimispalvelut@lapinamk.fi. Samasta paikasta saa myös apua esimerkiksi webinaarien, kuten myös sujuvien kokousten ja tietenkin monipuolisen verkko-opetuksen suunnitteluun, pyydä vaan rohkeasti apua!

Vinkkejä webinaarien pitoon ja aiheisiin saa tietenkin myös pidetyistä webinaareista. Tästä linkistä pääset kuuntelemaan ja katsomaan syksyllä 2013 olleiden Aktiivi-hankeverkoston webinaarien tallenteita, joissa mukana olevat hankkeet esittelevät puolen tunnin aikana hyviä käytäntöjään.

Mukana on mielenkiintoisia asioita muun muassa pilvipalveluiden käyttämisestä työn apuna, avoimista oppiresursseista, keskustelukurssista verkossa ja työelämä tulevaisuuden oppimisympäristönä. Lisäksi asiaa löytyy kansalaistoiminnan keskuksista ja uusista osallistumistavoista museoissa. Lisätystä todellisuudesta, vertaismentoroinnista ja järjestöistä lähidemoksratian tukena, unohtamatta tietenkään tutkivaa oppimista lähiympäristöissä ja CC-lisensseistä.

Tässä listauksessa oli vain osa webinaarien mielenkiintoisesta sisällöstä, tule siis ja tutustu tarkemmin!

Ja mikäs se semmoinen AKTIIVI onkaan, tietoa löytyy tästä.

kuva webinaarista

 

 

 

 

 

 

 

Kuvassa Marko Mehtälä kertoo Pilvipalveluista Webinaarissa.

Categories
eOppimiskeskus Muut pedagoginen Verkko-oppimateriaalit

Jaan asiantuntijuutta, onko se minulta pois?

Sain juuri sähköpostia. Slideshare ilmoitti minulle, että palveluun lataamiani diaesityksiä oli katseltu n. 7000 kertaa. Se pistää miettimään, että olenko kerrankin osannut tehdä jotakin kiinnostavaa 🙂 Totuus on, että toinen esityksistä liittyy työympäristöni tärkeisiin välineisiin ja on siksi pääasiallisesti minun työtä jakaakin sitä asiantuntijuutta. Tätä esitystä on linkitetty iLincin kirjautumissivun kautta ja esitystä on ladattu reilussa 2 vuodessa n. 4500 kertaa.

Enemmän ihmettelin toisen esityksen kiinnostavuutta, koska emme ole sitä linkittäneet mistään yleisemmältä sivulta. Miten ihmeessä sitä

Continue reading “Jaan asiantuntijuutta, onko se minulta pois?”
Categories
Moodle pedagoginen

Moodle@Lapin amk – matkakertomusta (osa 1)

LapinAMK käyttää oppimisalustana Moodlea. Tämä tarkoittaa uuden opiskelua niin opettajille kuin opiskelijoille Rovaniemen kampusalueella, koska aiemmin käytössä on ollut Optima. Nyt ollaan jo vauhdissa ja Moodle-koulutukset käynnistyivät viime viikolla Rovaniemen kampuksen Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalan opettajille.

Aluksi vanhan kertausta

Siirtymäsuunnitelmasta, joka löytyy Moodle-projektin dokumenttikansiosta http://sdrv.ms/1iqUuwM saa tarkempaa tietoa siirtymä- ja koulutusaikatauluista. Optimasta Moodleen siirrytään kolmessa vaiheessa osaamisaloittaittain. Kulloinkin siirtyvälle osaamisalalle järjestetään opettajien koulutukset ja opiskelijoiden perehdytyksen ennen Moodlen käyttöönottoa opetuksessa.  Nyt kun opettajien koulutukset ovat käynnissä, on seuraava tärkeä etappi helmi-maaliskuun vaihteessa kun opiskelijoiden perehdytykset käynnistyvät. Perehdytystilaisuuden aika ilmoitetaan työjärjestyksissä. Opiskelijaperehdytyksiä toteutetaan joko kampuksella tai etänä ja ne ovat aina saman sisältöisiä. Mikäli siis oman ryhmän mukana osallistuminen ei ole mahdollista, voi mainiosti osallistua esim. saman koulutusohjelman toisen ryhmän perehdytykseen. Ensimmäiset Rovaniemen kampuksen opiskelijaryhmät siirtyvät Moodlen käyttöön maaliskuun alussa. Siirtymä koskee kaikkia vuonna 2011 tai myöhemmin aloittaneita opiskelijoita. Tätä aiemmin aloittaneiden opiskelijoiden tarve Moodlen käyttöönottoon arvioidaan erikseen.

Sitten siihen matkakertomukseen

Hyvältä tuntuu, että matka kohti uutta on nyt alkanut. On ollut mukavaa tutustua opettajien kanssa uuteen järjestelmään ja toisaalta huomata, että yhden oppimisympäristön osaaja oppii kyllä toisenkin. Koulutuksissa on kokeiltu käytännössä miten uuden toiminnot käyttäytyvät ja selvitelty porukalla esiin nousseita kysymyksiä. Moodlen käytössä on Optiman käyttäjille paljon uutta, mutta toisaalta myös tuttua ja samankaltaista. Peruskoulutuksissa on ryhdytty heti toimimaan omissa opintojaksotyötiloissa, ”hiekkalaatikoilla”. Tavoite on, että jokaisella opettajalla on koulutusvaiheen päättyessä vähintään yksi valmis opintojaksotila käyttöön otettavaksi.

Koulutuksissa on keskusteltu Moodlesta avoimen lähdekoodin ohjelmana, mikä on samanaikaisesti sekä mahdollisuus että haaste. Myös ympäristön ulkoasu ja sisältöä täynnä olevat sivut ympäristön pääsivulla ja opintojaksotiloissa nousi esille. Jälkimmäisissä eOppimispalveluiden tiimi oli askeleen edellä: kuluvan viikon keskiviikkona ympäristön ilme päivitettiin ja sivujen toimintolohkojen määrää karsittiin. Optimassa käytössä olevaa materiaalivarastoa vastaavaa toiminnallisuutta kaivattiin, mutta todettiin että pilvipalveluita hyödyntämällä voi välttyä saman materiaalin päivittämiseltä erikseen useissa eri opintojaksotiloissa. Moodlen Viestit –toimintoa käytettiin heti ja siinä nähtiin mahdollisuus vähentää sähköpostin käyttöä. Myös Opiskelijoiden Itserekisteröityminen otettiin vastaan ratkaisuna, joka varmistaa että opiskelijat saavat käyttöönsä juuri tarvitsemansa opintojaksotyötilat. Kyllä, tutusta luopuminen on haikeaa mutta siirtymä uuteen ympäristön on alkanut myönteisessä ja tulevaa odottavassa hengessä.

Kaikki Rovaniemen kampuksen opettajat voivat nyt halutessaan kirjautua Moodleen verkkotunnuksillaan ja tilata opintojaksotyötiloja käyttöönsä sähköpostitse eoppimispalvelut@lapinamk.fi Myös lähitukea ja neuvoja uuden oppimisympäristön käyttöön voi tiedustella samasta osoitteesta.

Lopuksi vinkki

Koska LapinAMK henkilöstöä on vasta valokuvattu henkilö- ja käyntikortteja varten on nyt myös mainio tilaisuus päivittää oma valokuva sekä Moodleen että iLinciin. Valokuvia voi tiedustella amkin viestintätiimistä graafikko Pia Kuhalta (etunimi.sukunimi@lapinamk.fi).

 

Tanja Rautiainen, eOppimispalvelut, Rovaniemi

Categories
pedagoginen

Uusi vuosi – käänteisesti opettaen ja oppien?

Uusi vuosi ja uusi organisaatio, alkanut vuosi tuo mukanaan paljon uutta.  Meillä on sorvattavana lukuisa joukko käytäntöjä, prosesseja ja järjestelmiä yhteisiksi, mutta ottaisiko jokainen meistä vielä yhden haasteen vastaan?  Nimittäin haasteen toteuttaa ainakin yksi verkko-opintojakso soveltaen käänteistä opetusta/oppimista eli flipped classroom –periaatetta.

Käytännössähän tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opettaja jakaa luentonsa etukäteen opiskelijoille Youtuben, Moodlen tai vastaavan kautta. Tällöin jää enemmän aikaa varsinaisella oppitunnilla vuorovaikutukseen oppijoiden kanssa. Ei siis kauheasti mitään uutta, mutta tämähän sopii mainiosti verkko-opintojaksolle, eikö vain?

Tässähän voi hyödyntää jo olemassa olevasta luentotallenteesta pätkää tai tehdä tätä tarkoitusta varten  videonpätkän etukäteen jaeltavaksi ja käyttää arvokas yhteinen aika virtuaaliluokassa  ongelmien ratkaisemiseen, yhteiseen tiedonrakenteluun ja prosessointiin, palautteeseen, ohjaukseen jne. Vuorovaikutuksella on nimittäin iso merkitys. Tutkimusten pohjalta vuorovaikutus on yksi keskeinen opetuksellinen ratkaisu, joka vaikuttaa etäopetuksen opetuksen laatuun ja oppimistuloksiin (ks. lisää täältä).

Käänteisestä opetuksesta voit lukea lisää esimerkiksi täältä. Ja eikun kokeilemaan!

Categories
Moodle pedagoginen tekninen

Moodle vaiheittain käyttöön Lapin ammattikorkeakoulussa

Tammikuussa 2014 toimintansa aloittava Lapin ammattikorkeakoulu tulee käyttämään oppimisalustanaan Moodlea. Tämä tarkoittaa Rovaniemen kampuksella vaiheittaista siirtymistä Optimasta Moodleen. Siirtymäaikataulu on seuraava:

  • Kevät 2014 Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala
  • Syksy 2014 Matkailupalveluiden, Kaupan ja kulttuurin osaamisala
  • Kevät 2015 Hyvinvointipalveluiden osaamisala

Nopeammassa aikataulussa siirtyvät yhteiset täydennyskoulutuskokonaisuudet, kesäopinnot ja valinnaiset opinnot.

Muutos koskee samanaikaisesti sekä uusia että vanhoja opiskelijoita. Osaamisalojen välillä on siirtymässä liukumaa siten, että aloittavien opiskelijoiden ei tarvitse opiskella vanhaa järjestelmää puolen vuoden käyttöajan vuoksi, vaan he ottavat käyttöön suoraan uuden järjestelmän.  Näistä informoidaan opiskelijaryhmiä tapauskohtaisesti. Opiskelijat saavat perehdytyksen Moodleen.

Opettajat koulutukset käynnistyvät ensimmäisenä. Lisäksi osaamisaloilla on siirtymävaiheessa tarjolla tehostettu etä- ja verkko-opintojen tukipalvelu (vierituki), joka auttaa opettajia verkko-oppimateriaalien ja –oppimisprosessin suunnittelussa ja toteuttamisessa uuteen ympäristöön. Otetaan tämä mahdollisuutena uudistaa omia verkko-opintojaksoja ja oppia uutta :).

Luonnollisesti myös Moodlen ulkoasu muuttuu, Moodle Lapin kampuksen suunnittelu on jo täydessä vauhdissa. Käyttäjillä on mahdollista antaa palautetta ja kertoa toiveita Moodlen käytettävyydestä täällä.

 

 

 

 

Categories
Muut pedagoginen tekninen

Interaktiivisuutta ja pelejä opetuksessa

Jokahuhtikuinen Interaktiivinen tietotekniikka koulutuksessa –konferenssi Aulangolla keräsi jälleen yhteen innostunutta koulutuksesta ja opetuksen kehittämisestä kiinnostunutta väkeä. Itse olin AKTIIVI Plus -hankkeen Toripaikalla lähes kaksi päivää enkä juuri ehtinyt osallistua esityksiin mutta sitäkin tarkemmalla korvalla kuuntelin esityksissä käyneitä ihmisiä, vähän silläkin mielin, että mikäs se on se tämän vuoden ”hypetys”. Edellisellä kerralla osallistuessani ITK-päiville kuumin aihe oli ilman muuta täppärit, tabletit.

Tällä kertaa osallistujien puheissa kiersi pelit oppimisen apuna, ja konferenssin teemanakin tänä vuonna oli Tulevaisuus pelissä. Pelien käyttö oppimisessa tuntui tehneen harppauksen eteenpäin, ja pääsin kuulopuheista käsitykseen, että nyt pelejä käytettäisiin luontevasti ihan tavallisena opiskelutapana, viihdetyylisen ”kerran viikossa siihen ainoaan ATK-luokkaan pelaamaan pääsemisen” sijaan. eEemeli-palkinnon vei tänä vuonna Eedu Elements– matematiikkapeli, jossa hiiret alkavatkin pärjätä kissoille älyssä. Käy tutustumassa!

Itse taas vakuutuin siitä, että lisätty todellisuus tulee pelien rinnalla hiljalleen muuttamaan opiskelua ja oppimistapoja, ja vie oppimista edelleen myös luokkien ulkopuolelle. Oikeastaan koko termi oli minulle vieras, ja kävinkin katsomassa yhden esityksen, jossa lisättyä todellisuutta on käytetty autoalan opiskelussa, Sastamalassa. Opettaja Veijo Huju, joka kokemuksistaan kertoi, oli vakuuttava: luki- tai oppimishäiriöisiä on nykyään 7-8 % opiskelijoista, joten vaikkapa auton vaihteensiirron opiskelu voi olla pelkkänä ”kuivana” tekstinä huomattavasti hankalampaa kuin kuvallisena 3D-animaationa, jossa itse pääsee vaikuttamaan näkymään erikoislasien ja hiiren avulla. Opettaja sanoikin opiskelijoiden kokemuksena olleen, että todella hankalat asiat eivät enää olekaan niin hankalia. Opiskelijoita voi myös motivoida ihan erilailla: kun nopeammin oppiva opiskelija etsii ohjelman kanssa käytettävien erikoislasien läpi vian ja korjaa sen, ja kun huomataan ja varmistetaan, että tämä henkilö jo osaa, hänet voi jo päästää vaikka ekaluokalla tekemään yleensä vasta kakkosvuosikurssilla eteen tulevia korjauksia oikeaan autoon.

Opiskelijat olivat pitäneet lisätyn todellisuuden käyttämistä ylivoimaisena oppimismenetelmänä. Mitä mahdollisuuksia se tosiaan antaakaan, muillekin aloille, jossa kaikkea ei pääse purkamaan osiksi? Lueskelin junamatkan ratoksi pätevän oppaan Viisautta virtuaalimaailmoihin ja lisättyyn todellisuuteen, josta perusasiat minullekin selvisivät. Opas löytyy myös verkosta.

Kuvassa näytetään miten autoalan lisätyn todellisuuden ohjelma toimii.

Lisättyä todellisuutta autoalalla.
Lisättyä todellisuutta autoalalla.