Kehittyvä pohjoinen toimintaympäristö

Esa Jauhola, FT, yliopettaja, Kaupan ja kulttuurin osaamisala, Lapin Lataa pdfammattikorkeakoulu

Tämän artikkelin tavoitteena on nostaa esille ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (YAMK) opiskelevien ajatuksia siitä, miten Lapin AMK:n tulisi vahvistaa osaamistaan ja rooliaan Lapin ja arktisen alueen kehittäjänä.

The future is in the North

Digitalisaatio, ilmaston lämpeneminen, liikakansoitus, väestön ikääntyminen ja globalisaatio ovat megatrendejä, joista tutkimuksissa ja mediassa keskustellaan mietittäessä maapallon tulevaisuutta. Myös UCLA:n professori Lawrence Smith pohtii teemaa kirjassaan The New North – the World in 2015. Hänen mukaansa pohjoinen toimintaympäristö hyötyy näistä kehitystrendeistä, kun mukaan luetaan vielä arktisen alueen mineraalivarat, puhdas vesi, muuttoliike ja maailmankauppa.

Myös YAMK-koulutuksissa näitä asioita on pohdittu laajasti kaikille opiskelijoille yhteisellä opintojaksolla Muuttuva pohjoinen toimintaympäristö. Vierailevien luennoitsijoiden, kuten professorit Mika Aaltonen ja Atte Korhola ja toimitusjohtaja Timo Rautajoki, oppimateriaalien, kirjallisuuden ja tutkimusten pohjalta 150 opiskelijan tehtävänä oli miettiä monialaisissa ryhmissä, miltä Lappi ja muu pohjoinen toimintaympäristö näyttää vuonna 2050. Aluksi opiskelijoiden piti kuitenkin Samuli Paulaharjun teosten pohjalta yksilötehtävänä miettiä, miten Lappi on muuttunut Paulaharjun ajoista noin sadassa vuodessa.

Palautteen mukaan Paulaharju -tehtävä hämmensi aluksi useimpia opiskelijoita, mutta löydettyään itselleen sopivan teoksen laajasta tuotannosta ja omien mietintöjen jälkeen opiskelijat kirjoittivat esseen, jossa he heijastelivat omia pohdintojaan Paulaharjun teoksiin. Moni sanoi nyt katsovansa omaa lapsuudenympäristöään ja koko Pohjois-Suomea aivan eri silmin kuin aiemmin. Osa opiskelijoista oli haastatellut omia isovanhempiaan ja kuullut heiltä lisää tarinoita vanhoista ajoista.

Ryhmätehtävässä piti miettiä Lapin ja arktisen alueen tulevaisuutta Lapin AMK:n strategian painopisteiden näkökulmasta. Ryhmien monialaisuus aiheutti aluksi omat haasteensa; insinööri näkee asiat aivan eri tavalla kuin sairaanhoitaja, sosionomi tai tradenomi. Keskustelun edetessä yhteinen sävel kuitenkin löytyi ja lukuisten keskustelujen sekä GAFE-työskentelyn lopputuloksena syntyi yli kaksikymmentä raporttia, joiden tulokset esiteltiin opintojakson loppuseminaarissa. Kukin opiskelija kirjoitti vielä itsearvioinnin. Opiskelijat olivat tyytyväisiä ryhmiensä oman osaamisensa lisääntymiseen sekä ryhmiensä tuotoksiin ja toivoivat, että heidän ehdotuksiaan käsiteltäisiin Lapin AMK:n johdossa, koska ryhmät nostivat esille lukuisia ideoita, miten Lapin AMK:n kannattaisi ottaa vahva rooli niin Lapin kuin Barentsin ja koko arktisen alueen kehittäjänä.

Lapin AMK ja arktisen yhteistyön kehittäminen

Keskeinen kysymys Lapin AMK:n kannalta on, että vastaako sen tarjoama koulutus työmarkkinoiden vaatimuksiin?

Yleisellä tasolla opiskelijat näkevät Lapin tulevaisuuden toiveikkaana aiemmin mainituista syistä. Huolenaiheitakin toki on johtuen monenlaisista epävarmuustekijöistä. Poliittinen epävarmuus ei saisi tyrehdyttää arktista yhteistyötä, koska meillä on yhteisiä haasteita ratkottavana. Herkästi haavoittuva ympäristö vaatii rajoista riippumattomia ponnisteluita, joissa ei voida odottaa poliittisten ristiriitojen selviämistä. Käytännön esimerkkinä mainitaan kaivokset, jotka nähdään ympäristön kannalta ongelmallisina, koska niissä on usein vanhenevaa teknologiaa. Kaivosala vaatii monialaista osaamista ja rajat ylittävää TKI-yhteistyötä, jossa Lapin AMK:lla voisi olla keskeinen asema.

Ilmaston lämpenemisen vuoksi muuttoliike pohjoiseen lisääntyy ja miljoonat ihmiset muuttavat kohti pohjoista. Lapin AMK:lle tämä tarjoaa oivan tilaisuuden kouluttaa maahanmuuttajia korkean tason ammattilaisiksi pohjoisen alueen yrityksiin ja maatiloille. Myös henkisen ja fyysisen tuen samoin kuin suomen kielen koulutuksen merkitys on suuri, kun ulkomailta tulevia otetaan vastaan ja kotoutetaan pohjoisen oloihin. Koska maahanmuuttajat usein ovat yritteliäitä ja haluavat työllistää itse itsensä, yrittäjyyskoulutus olisi ensisijaista. Koulutus voisi myös sisältää esimerkiksi pienten yritysten rajat ylittävää yhteistyötä, tuulienergiaa ja puurakentamista.

Nuorten poismuutto on yksi ongelmista. Väestörakenteen muutos ja eliniän piteneminen pakottavat kehittämään paitsi työllistymistä, myös koulutusta ja terveydenhoitoa ottamalla huomioon rajalliset resurssit. Lapin AMK voisi tehdä tutkimus- ja kehittämistyötä digitaalisen teknologian ja terveydenhuollon alueilla.

Turvallisuuskoulutuksen pitäisi koskea kaikkia ja ymmärtää se laajasti. Tietoturva, matkailun turvallisuus, terveyden ja sosiaalihuollon turvallisuus tarvitsevat tutkimusta ja koulutusta yhteistyössä alueen yritysten ja muiden organisaatioiden, mutta myös kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Etäisyyksien hallinnassa Lapin AMK:lla on pitkäaikainen kokemus ja osaaminen yhteisöllisestä verkkotyöskentelystä. Tätä osaamista tulee tarjota myös työelämälle, koska digitalisaatio muuttaa koko arktisen alueen integroiduksi palveluverkoksi, jossa tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Suomen arktisessa strategiassa Lappi nähdään logistisena solmukohtana. Tähän asiaan tulisi panostaa viimeistään, kun Suomi saa Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden vuonna 2017. Lapin AMK:n tulisi tarjota alan koulutusta ja edistää logistiikan TKI-yhteistyötä arktisten ja kansallisten kumppaneiden kanssa.

Rajat ylittävässä yhteistyössä koulutus on keskeisellä sijalla. Opiskelijat ehdottavat yhteisten englanninkielisten koulutuskokonaisuuksien ja -ohjelmien suunnittelua ja toteutusta sekä yhteistä arktista tutkimusta erityisesti liiketalouden, luonnonvarojen, matkailun ja tekniikan alalle. Myös liikunta- sosiaali- ja terveysalan koulutusyhteistyö koetaan tärkeäksi.

Lapin AMK:n edeltäjillä on yli kahdenkymmenen vuoden ajan ollut toimivaa yhteistyötä norjalaisten, venäläisten ja ruotsalaisten kanssa. Hankkeista mainittakoon Barents Specialists, Young and Innovative Entrepreneurs ja Practice Future, koska näissä kaikissa on ollut mukana opettajia, yrityksiä ja opiskelijoita. Esimerkiksi Practice Future –projektiin osallistui 250 opiskelijaa viidestä Barentsin korkeakoulusta ja 15 eri maasta ja rahoitusta haetaan uuteen Bridge-hankkeeseen toiminnan kehittämiseksi ja laajentamiseksi Itämeren alueelle. Travel and Tourism Management on 60 op:n koulutuspaketti, johon osallistuu opiskelijoita Lapin AMK:n lisäksi Norjan Arktisesta yliopistosta ja Arkangelin NArFU-yliopistosta. Verkossa ja viikon mittaisina työpajoina toteutettava koulutus käynnistyy jo viidennen kerran vuonna 2016.

Tähän mennessä Lapin AMK:n arktinen yhteistyö on ollut yksittäisten toimijoiden aktiivisuuden ansiota. YAMK-opiskelijat esittävät, että toimintaa pitäisi ohjata ja koordinoida johdon taholta nimeämällä johdosta henkilö, joka vastaa pohjoisen toiminta-alueen yhteistyöstä. Lapin AMK:n tulisi ottaa keskeisen roolin koulutuksen ja tutkimuksen kehittäjänä arktisen alueen korkeakouluverkostossa ja yritysyhteistyön edistämisessä. Yhteiseltä korkeakoulujen tarjottimelta opiskelijat voisivat kerätä omaa osaamistaan laajentavia tai täydentäviä opintokokonaisuuksia. Yhteisen koulutusohjelman nimeksi ehdotetaan Arctic Studies Programme. Monialaisissa ja –kansallisissa ryhmissä syntyisi koko pohjoista aluetta palvelevia opinnäytetöitä ja muita kehittämishankkeita.

Tärkeää on, että arktisten alueiden korkeakoulujen opiskelijat pääsevät jo opiskeluaikanaan verkostoitumaan ja tutustumaan naapurimaiden kulttuuriin.

Opiskelijat ehdottavatkin, että Lapin AMK voisi perustaa informaatiokeskuksen tietokantoineen ja kotisivuineen, jossa yritykset, kouluttajat ja opiskelijat voisivat kohdata. Tämä kohtaamispaikka edesauttaisi rekrytointia ja urasuunnittelua ja rajat ylittävää verkostoitumista sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Koulutuksen ohella konkreettisia yhteistyöalueita ovat esimerkiksi taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö, elinympäristön kestävä kehitys, alkuperäiskansat, logistiikka ja infrastruktuuri, kulttuuriosaaminen, tietoverkot, uusiutuva energia, henkisen pääoma ja osaamisen vahvistaminen sekä verkostoituminen. Julkisen sektorin yhteistyöllä on pitkät perinteet, mutta siltäkin puuttuu pitkäjännitteisyys. Lapin AMK voisi omilla osaamisaloillaan edistää myös terveys- ja sosiaalialan, liikunnan ja kulttuurin yhteistyötä.

Pohjoisen olosuhdeosaamisen edistäminen

Yhteenvetona haluaisin mainita muutamia konkreettisia opiskelijaryhmien esityksiä.

Suomi saa Arktisen Neuvoston puheenjohtajuuden vuonna 2017. Lapin AMK:n tulisi nostaa omaa profiiliaan luultavasti Lapissa järjestettävässä avauskonferenssissa yhdessä muiden arktisten korkeakoulujen kanssa.

Lapin AMK voisi myös nostaa profiiliaan järjestämällä Lapin kauppakamarin ja muiden kumppaneiden kanssa vuotuisia kansainvälisiä seminaareja. Ensimmäisen seminaarin teema voisi olla vaikkapa Safety in the Arctic.

Pohjoisen alueen korkeakoulut voisivat hakea Lapin AMK:n koordinoimana EU-rahoitusta monimuotoiseen koulutushankkeeseen, johon osallistuisivat halukkaat arktisen alueen opiskelijat, kouluttajat sekä yritysten ja muiden organisaatioiden edustajat. Koulutus voisi koostua 20, 30 tai 60 opintopisteen paketeista, jotka sisältäisivät eri alojen yhteisöllistä verkkotyöskentelyä, työpajoja ja seminaareja sekä 60 op:n suorittajille tutkimus- ja kehittämistehtävän. Opinnot luettaisiin hyväksi ainakin Bachelor- ja Master-opintoihin.

Arktisen alueen korkeakoulut voisivat laatia yhteisen tarjottimen, jolta opiskelijat ympäri maailman voisivat ottaa opintoja laajentaakseen ja syventääkseen arktista osaamistaan.

Lisäksi voitaisiin suunnitella ja toteuttaa Barentsin alueen yhteinen Master-koulutusohjelma Arctic Studies. Tämä sopisi erinomaisesti myös vientikoulutustuotteeksi.

Digitalisaation myötä palvelut integroituvat yli kansallisten rajojen niin yritysten, julkisten toimijoiden kuin yksittäisten ihmistenkin kesken. Pienten yritysten monialainen ja –kansallinen verkostoituminen on yksi uuden ajan kriittisistä menestystekijöistä. Lapin AMK:n kannattaa olla edelläkävijä tämän toiminnan koordinoijana sekä yhteisöllisten verkkotyöskentely-ympäristöjen kehittäjänä.

Lähteet

Muuttuva pohjoinen toimintaympäristö (2015). Opiskelijaryhmien raportit, 24 kpl
Smith L.C. (2012). “The World in 2050: Four Forces Shaping Northern Future” Profile books.
Aaltonen M & Loescher M. (2013). “Arctic Storm, changes in global logistics and the emergence of Finland on the world scene.” Aalto University.
Jensen R & Aaltonen M. (2013). The Renaissance Society. McGraw Hill Education.

Asiasanat: tulevaisuus, kansainvälisyys, pohjoinen ulottuvuus, arktinen alue, verkostoituminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *