Eija Kehus, TtM, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Kaisa Tarkiainen, TtM, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Mira Oinas-Mäenalanen, Sairaanhoitaja (YAMK), lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Kokeilun taustaa
Korkeakouluopetuksen keskiössä on opiskelija. Yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvat jatkuvat muutokset ja kehitys, kuten digitalisaatio, työvoimapula, työelämän osaamisvaatimusten muuttuminen, haastavat opettajia luomaan opiskelijoille joustavia ja opiskelija- ja osaamislähtöisiä mahdollisuuksia oppimiseen. On tärkeä muistaa, että pedagogiikan avulla, hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella, voidaan varmistaa oppimista ja edistää opiskelijoiden hyvinvointia (Honkanen, Nikander, Postareff & Isacsson 2022).
Hoitotyön monimuotokoulutuksessa verkko-opintoja on kehitetty ja toteutettu pitkään, mutta ensimmäistä oman ammattialan opintojaksoa ei ole kuitenkaan ollut aiemmin mahdollista opiskella kokonaan verkossa. Hoitotyön koulutukseen kuuluu olennaisena osana erilaiset harjoitukset, jotka edellyttävät kampusopetukseen osallistumista. Tammikuussa 2024 aloittaneiden sairaanhoitajaopiskelijoiden uudistetussa opetussuunnitelmassa opintojakson Näyttöön perustuva osaamisperusta hoitotyössä tavoitteet ja sisällöt mahdollistivat opintojakson opiskelun myös kokonaan verkossa. Kemin kampuksella tarjottiin monimuoto-opetukseen osallistumisen rinnalle vaihtoehtoinen suoritustapa verkko-opintoina.
Näyttöön perustuva osaamisperusta hoitotyössä on viiden opintopisteen laajuinen opintojakso, jonka sisältöjä ovat hoitotyön keskeiset käsitteet, arvot ja periaatteet, sairaanhoitajan monimuotoiset toimintaympäristöt ja työnkuvat, näyttöön perustuva hoitotyö, hoitotyön prosessi sekä eettisyys hoitotyössä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneille (lähihoitajille) ja hoitotyötä jo tekeville opiskelijoille opintojakson sisällöt ovat jossain määrin tuttuja, mutta ylioppilaspohjaisille tai toiselta alalta siirtyneille opiskelijoille aihepiiri on uusi. Lähihoitajataustaiset opiskelijat ovat aikaisemmin antaneet jonkin verran palautetta vastaavalla opintojaksolla, että heidän osaamistaan voitaisiin tunnistaa peremmin ja tarjota opintojaksolle erilainen suoritustapa. Useat heistä opiskelevat työn ohella, joten esimerkiksi itsenäinen verkossa opiskelu helpottaisi huomattavasti opiskelun, työn ja muun elämän yhteensovittamista. Hoitotyön koulutuksessa on ollut myös tarve järjestää verkko-opintoja väyläopiskelijoille ja vaihtoehtoisella suoritustavalla haluttiin vastata myös tähän tarpeeseen. Väyläopiskelijoilla tarkoitetaan toisella asteella lähihoitajatutkintoa opiskelevia opiskelijoita tai vastavalmistuneita lähihoitajia. Väyläopintojen kautta heillä on mahdollisuus hakea tutkinto-opiskelijoiksi sairaanhoitajakoulutukseen.
Opintojakson toteutus verkko-opintoina
Näyttöön perustuva osaamisperusta hoitotyössä -opintojaksolle suunniteltiin vaihtoehtoinen suoritustapa ajatellen erityisesti sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneita. Väyläopiskelijoille tarjottiin ensisijaisesti vaihtoehtoista suoritustapaa, koska väyläopintojen tarjoamisen edellytyksenä on, että opinnot voi suorittaa kokonaan verkko-opintoina. Kaikki opiskelijat taustakoulutuksesta riippumatta saivat kuitenkin itse valita suoritustapansa kahdesta vaihtoehdosta. Vaihtoehtoinen suoritustapa mahdollisti myös kampusopetuksen valinneiden opiskelijoiden opintojen etenemisen siinä tapauksessa, että he eivät pystyneet osallistumaan kampuspäivien opetukseen. Vaihtoehtoisen suoritustavan valitsi 26 opiskelijaa ja kampusopetukseen osallistumisen valitsi 38 opiskelijaa. Lähihoitajista 12 valitsi vaihtoehtoisen suoritustavan ja 20 opiskelijaa valitsi kampusopetuksen.
Vaihtoehtoinen suoritustapa tarkoitti käytännössä opiskelijan itsenäistä työskentelyä, mikä edellyttää muun muassa itseohjautuvuutta sekä valmiuksia itsenäiseen opiskeluun. Opiskelijoita ohjattiin pohtimaan omaa osaamistaan ja opiskelutaitojaan suoritustavan valintaa tehdessään. Himangan (2018, 23) mukaan korkeakouluopiskelijalta edellytetään itsenäistä toimintaa, mutta samalla häntä myös ohjataan itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen. Vastuun antaminen oppimisesta opiskelijalle itselleen on tärkeä keino edistää opiskelijan itsenäisyyttä.
Jokaisesta opintojakson aiheesta annettiin itsenäisesti suoritettava tehtävä, johon kuului aiheen opiskelu sekä Moodleen palautettava kirjallinen tehtävä. Opiskelijoilla oli käytettävissään opintojakson työtila ja siellä olevat opiskelumateriaalit sekä opintojakson infossa esitelty tenttimateriaali. Opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua opintojakson etäluentoihin Zoomissa. Halutessaan opiskelijat saivat osallistua myös kampusopetukseen, jolloin heidän ei tarvinnut tehdä kyseisestä aihealueesta itsenäistä tehtävää. Opiskelijoille tarjottiin myös mahdollisuus saada opettajilta ohjausta sähköpostitse.
Opettajat arvioivat opiskelijoiden palauttamat tehtävät ja antoivat niistä kirjallista palautetta. Palautteen antaminen hyvin tehdystä tehtävästä nähtiin opettajatiimissä erittäin tärkeänä, kun opiskelija opiskelee itsenäisesti. Palautteen antamisella pystyttiin tarvittaessa myös ohjaamaan ja kannustamaan opiskelijaa täydentämään osaamistaan. Honkasen ym. (2022) mukaan opiskelija tarvitsee palautetta oppimisensa tueksi. Opettaja kertoo antamassaan palautteessa, mitä ja miten on opittu sekä miten osaaminen vastaa tutkintovaatimuksiin ja työelämässä tarvittaviin taitoihin. Palautteen antaminen auttaa opiskelijaa suuntaamaan oppimista, vahvistaa osaamista ja auttaa jäsentämään opintojen etenemistä, ja samalla opiskelija rakentaa kuvaa osaamisestaan.
Osaamisen arviointi
Osaamisen arviointi tapahtui asteikolla hylätty – K5 lopputentin perusteella. Vaihtoehtoisen suoritustavan valinneet tekivät kirjallisen yksilötentin kampuksella lähipäivänä. Kampusopetuksen valinneilla oli mahdollisuus tehdä tentti kirjallisena ryhmätenttinä, myös yksilötentin tekeminen oli vaihtoehtona. Opintojakson suunnitteluvaiheessa päätettiin, että vaihtoehtoisen suoritustavan valinneille mahdollistetaan vain yksilötenttiin osallistuminen. Tällä haluttiin varmistaa, että jokainen opiskelija valmistautuu tenttiin. Mikäli opiskelija ei osallistunut kampuksella järjestettyyn tenttitilaisuuteen, hän teki tentin Exam-tenttiakvaariossa. Vaihtoehtoisen suoritustavan valinneiden opiskelijoiden tenttien arvosanat vaihtelivat hylätystä kiitettävään (K5).
Kokemuksia opintojaksosta
Vaihtoehtoisen toteutustavan tarjoaminen opintojaksolla Näyttöön perustuva osaamisperusta hoitotyössä sai hyvin myönteistä palautetta opiskelijoilta jo opintojakson infon aikana. Opintojakson jälkeen saadun opiskelijapalautteen perusteella opintojakson toteutus oli onnistunut. Kirjallisessa palautteessa opiskelijat toivat esille tyytyväisyytensä siitä, että lähihoitajataustaiset opiskelijat oli huomioitu opintojakson toteutuksessa. Itsenäisten tehtävien tehtävänantoa pidettiin selkeänä ja tehtäville oli annettu riittävästi palautusaikaa. Myös kampuksella tehtäviin ryhmätöihin ja ryhmätenttiin opiskelijat olivat tyytyväisiä. Kehittävää palautetta ei tullut lainkaan. Opettajien kokemukset vaihtoehtoisen suoritustavan tarjoamisesta olivat myönteisiä. Opiskelijat palauttivat annetut tehtävät pääsääntöisesti ajallaan ja suurin osa opiskelijoista oli paneutunut tehtävän tekemiseen huolellisesti.
Kaikki opintojaksolle ilmoittautuneet opiskelijat eivät kuitenkaan tehneet opintojaksoa hyväksytysti ajallaan. He eivät palauttaneet tehtäviä tai eivät osallistuneet tenttiin. Opettajat yrittivät tavoittaa opiskelijoita sähköpostitse opintojakson aikana, mutta opiskelijoita ei tavoitettu. Väyläopiskelijoiden määrä korostui tässä ryhmässä. Opettajatiimissä herätti pohdintaa joidenkin opiskelijoiden tenttiin valmistautuminen, vastausten perusteella valmistautuminen oli osalla opiskelijoista ollut puutteellista. Opettajat havaitsivat myös, että vaihtoehtoiseen suoritustapaan kuuluneiden itsenäisten tehtävien lukeminen ja palautteen antaminen vaati heiltä enemmän aikaa kuin opintojakson suunnittelussa oli ennakoitu.
Kokeilun tulokset
1) Tämän kokeilun perusteella Näyttöön perustuva osaamisperusta hoitotyössä -opintojaksolla tullaan tarjoamaan myös jatkossa vaihtoehtoista suoritustapaa opiskelijoille.
2) Väyläopiskelijoiden ohjausta ennen korkeakouluopintoja täytyy vahvistaa jatkossa, jotta opintojen aloitus olisi sujuvaa.
3) Opiskelijoita on kannustettava pohtimaan huolellisesti omaa aiempaa osaamistaan ja opiskeluvalmiuksiaan opintojakson suoritustapaa valitessaan.
4) Opintojakson suunnitteluvaiheessa opettajien tulee huomioida, että tehtävien arviointiin ja palautteen antamiseen varataan riittävästi työaikaa.
Lähteet
Himanka, J. (2018). Korkein opetus. Opettamisen lähtökohdat yliopistoissa ja korkeakouluissa. Johdatus opettajille. Vastapaino.
Honkanen E., Nikander L., Postareff L. & Isacsson A. 2022. Pedagogisia ratkaisuja korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin. Teoksessa Mäki K. & Vanhanen-Nuutinen L. (toim.) 2022. Korkeakoulupedagogiikka – Ajat, paikat ja tulkinnat. Haaga-Helian julkaisut 7/2022. Viitattu 19.3.2024 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/756306/HH_korkeakoulupedagogiikka_screen_sis.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Asiasanat: verkko-opetus, verkko-ohjaus, näyttöön perustuva hoitotyö