Leena Välimaa, KM, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Heli Siirilä, HTM, projektipäällikkö, Vaasan yliopisto
Sanna Vinblad, agrologi (AMK), asiantuntija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu
Martta Ylilauri, MMM, HTL, projektipäällikkö, Vaasan yliopisto
Asiasanat: luonto, nuorisotyö, nuoret, hyvinvointi
Luonto voidaan luontevasti integroida osaksi nuorisotyön menetelmiä, joiden avulla vahvistetaan nuorten jaksamista ja hyvinvointia – ja luonto on sopiva myös nuoren sisäisen maailman rauhoittajana. Kun nuorten pahoinvointi lisääntyy, luontoperustaiset toimintatavat nousevat entistä tärkeämmiksi osaksi nuorisopalveluita ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia tukea nuoria arjen ja palveluiden tasolla. Rovaniemen ja Vaasan nuorisopalvelut tarttuivat LuontoHyte-hankkeen tuella tähän tarpeeseen ja juurruttivat luontotoimintaa nuorisotyöhön monin tavoin, osaksi sisätiloja, yksilö- ja ryhmätoimintaa sekä hyvinvoinnin mittareita.
Luonto nuorten palveluihin
Nuorten hyvinvointi ja mielenterveys ovat nousseet viime vuosina keskeisiksi yhteiskunnallisiksi puheenaiheiksi. Koronapandemian jälkivaikutukset, taloudellinen epävarmuus ja hyvinvointialueiden uudistukset ovat lisänneet nuorten huolta tulevaisuudesta. Samalla sosiaalinen media luo paineita ja lisää vertailua. Myös ilmastoahdistus koskettaa yhä useampia. Lisäksi henkilökohtaiset muutokset ja lähipiirin haasteet voivat horjuttaa elämän tasapainoa. Nuorten hyvinvointi on yhä selkeämmin polarisoitunutta; osa voi hyvin, mutta pahoinvointi on lisääntynyt ja sen ilmenemisenmuodot ovat muuttuneet. Nuorten tavoittamiseksi, auttamiseksi ja tuen monipuolistamiseksi tarvitaan monimuotoisia ja helposti saavutettavia palveluita, jotka nivoutuvat osaksi nuorten arkea.
Kolmivuotisessa (2023–2025) Luonto osana nuorten hyte-palveluita -hankkeessa vastattiin tähän tarpeeseen yhteistyössä Rovaniemen ja Vaasan kaupunkien nuorisopalveluiden kanssa. Hanketta rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö terveyden edistämisen määrärahalla. Tavoitteena oli edistää nuorten hyvinvointia tuomalla luontoperustaisia menetelmiä osaksi nuorten palveluita ja nuorisotyöntekijöiden työotetta, sekä tuottaa tietoa menetelmien vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta päätöksenteon ja johtamisen tueksi.
Luonto vaikuttaa tutkitusti ja puhuttelee ilman sanoja
Tutkimusnäyttöä luontoympäristöjen, luontoyhteyden ja erilaisten luontolähtöisten toimintojen vaikutuksista hyvinvointiin ja mielenterveyteen on tuotettu viime vuosina suhteellisen paljon. (Manninen, Huhtala, Wiens & Pölkki, 2023; Puhakka, Pienimäki & Marttila, 2023; Salonen, Hyvönen, Paakkolanvaara, Lyons, Nieminen, Palmo & Korpela, Tyrväinen, L. & Sinkkonen, A., 2023.) Luotettava tutkimusnäyttö oli keskeisessä roolissa luontotoimintojen suunnittelussa ja LuontoHyte-hankkeen toimenpiteissä.
Luonto tarjoaa monipuolisia terveyttä edistäviä vaikutusmekanismeja, jotka voivat toimia samanaikaisesti ja vaihdella yksilöllisesti. Vaikutusten syntyyn vaikuttavat muun muassa luontotyyppi, koko, luontokontaktin määrä ja useus. Luonnossa altistutaan vähemmälle melulle ja saasteille sekä ärsykkeet ovat pehmeämpiä, fysiologinen ja kognitiivinen stressinhallinta ovat tyypillisiä luonnossa, luonto koetaan aisteilla ja merkittävä osa hyvinvointivaikutuksista on tahdosta riippumattomia. Luonto myös houkuttelee liikkumaan ja tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisten suhteiden vahvistamiseen tai rauhoittumiseen tarpeen mukaan. Lisäksi kontaktit maaperän ja kasvillisuuden mikrobeihin voivat tukea immuunijärjestelmää. (Tyrväinen, L., Halonen, J. I., Pasanen, T., Ojala, A., Täubel, M., Kivelä, S., Leskelä, R.-L., Pennanen, P., Manninen, J., Sinkkonen, A., Haahtela, T., Haveri, H., Grotenfelt-Enegren, M., Lankia, T. & Neuvonen, M., 2024 9–13.)
Nuoruus on persoonallisuuden kehityksen kannalta tärkein kehitysvaihe ensimmäinen kolmen ikävuoden ohella. Nuoruuden ikävaiheeseen sisältyy useita kehitystehtäviä, joita jokainen nuori kulkee oman sisäisen kompassin, läheisten ja ympäristön tukemana ja ohjaamana. Kuitenkaan kaikilla nuorilla oma sisäinen kompassi ei aina ole toimintakunnossa tai läheisten tuki voi puuttua jopa kokonaan. Nuori voi olla monella tavalla hukassa oman elämänsä ja tulevaisuutensa suhteen. Uuden suunnan ja tasapainoisemman elämän perustan luomisessa luonto voi tarjota uudenlaisen mahdollisuuden ja toimia merkityksellisenä ympäristönä sinällään tai yhdistettynä tavoitteelliseen ja ammatilliseen nuorisotyöhön.
Luonto puhuttelee, mutta se ei vaadi välttämättä sanoja. Se kohtaa hiljaisemmankin nuoren yhtä tasavertaisesti kuin kenet tahansa. Luonnossa voi tulla kuulluksi, nähdyksi, kohdatuksi ja ymmärretyksi myös ilman sanoja, se voi mahdollistaa hyvin terapeuttisen kohtaamisen puitteet.
Luonto rauhoittaa kehoa aktivoimalla vagushermoa
Luonto- ja eläinkontaktit, luonnossa oleminen ja liikkuminen voivat tukea ja edistää nuorten mielen hyvinvointia monin eri tavoin. Autonominen hermosto on vahvasti kytköksissä mielenterveyteen (Leikola, A. 2016, 18–21). Luonnon vaikutukset perustuvat pitkälti autonomiseen hermostoon, erityisesti parasympaattisen hermoston aktivoitumiseen, mikä vaikuttaa verenpaineen ja sykkeen laskuun edistäen kehon rauhoittumista ja palautumista. Parasympaattisessa osassa on kehon pisin aivohermo, vagushermo, joka vastaa erityisesti kehon rauhoittumisesta ja elintoimintojen palauttamisesta. Vagushermon aktivoituessa hengitys syvenee, sydämensyke hidastuu, verenpaine laskee sekä ahdistus ja stressi vähenevät. (Sydänliitto, 2025.)
Rauhallinen, syvään hengitys ja erityisesti pitkä uloshengitys on tehokkain tapa vagushermon aktivoimiseen. Ohjatussa meditaatioissa hengitysharjoitteet ovat keskiössä mielen ja kehon rauhoittamisessa. Luontoympäristössä tai vaikkapa koiraa silittäessä hengitys usein rauhoittuu ja syvenee itsestään, ikään kuin huomaamatta, ilman ulkopuolista ohjausta. Luonto mahdollistaa luontevasti syvähengityksen. Luonnon äänet, kuten tuulen humina, laineiden lempeä liplatus, linnun viserrys tai pakkaslumen narskunta rauhoittavat mieltä. Luontomaisemien katselu ja luonnon tuoksut laskevat sympaattisen hermoston ylivireyttä ja aktivoivat parasympaattista hermostoa sekä vagushermoa.
Polyvagaalisen teorian mukaan sosiaalinen yhteys ja rauhallinen ympäristö ovat sidoksissa vagushermon toimintaan. Kyseisen teorian mukaan sosiaalisuus on keskeinen tekijä mielenterveyden edistäjänä. Kun ihminen kokee olevansa turvassa, niin ihminen tulee avoimemmaksi kohdata muita ihmisiä ilman uhkan tai pelon tunnetta. (Porges, S.W., 2022.) Luontoympäristöissä ulkoisten ärsykkeiden ja rakennetun ympäristön äänet ovat vähäisiä ja ympäristö yleensä rauhallinen. Luonto voi siis lisätä turvallisuuden ja yhteyden kokemusta ja siten edistää mielen tasapainoa ja hyvinvointia. Voidaan siis todeta, että luonto toimii luonnollisena vagushermon stimuloijana.
Sykevälivaihtelu (HRV) on hyvä ja tarkka mittari, jonka avulla esimerkiksi älykellot todentavat autonomisen hermoston toimintaa, sen stressitilaa ja palautumista. Korkea sykevälivaihtelu kertoo hyvästä palautumiskyvystä, kun taasen matala HRV kertoo elimistön olevan stressitilassa. (Firstbeat, 2025; Huikuri, Junttila & Tulppo, 2025.) Luontoympäristö vaikuttaa jo hyvin lyhyessä ajassa (noin 5 minuuttia) stressihormoni kortisolin määrän madaltumiseen veressä (Mieli, 2025).
Polkuja hyvinvointiin – miten luontoa tuotiin osaksi arjen kohtaamisia
Nuoret toivovat matalankynnyksen peruspalveluja, jotka ovat helposti saavutettavissa ja vastaavat heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa. Nuorille tärkeää ovat erityisesti osallisuuden kokemus, turvallisuuden tunne ja ympäristön tarjoama tuki. Palveluiden kehittämisessä onkin tärkeää kuunnella nuoria itseään ja huomioida heidän kokemuksensa ja toiveensa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2022.)
Luontoperustaisilla menetelmillä haluttiin tuoda käyttökelpoisia ja innovatiivisiakin ratkaisuja nykyisten nuorisotyön käyttämien menetelmien rinnalle. Hankkeen alkuvaiheessa tehtyjen haastatteluiden perusteella molempien kaupunkien, sekä Rovaniemen että Vaasan nuorisopalveluissa luontotoimintaa oli jo keinovalikoimassa. Luontotoiminta oli kuitenkin osittain satunnaista tai riippuvaista yksittäisten työntekijöiden kiinnostuksesta. Osalla työntekijöistä osaaminen perustui omaan harrastuneisuuteen tai vapaa-ajalla hankittuun koulutukseen. Erityisosaamista löytyi esimerkiksi melonnasta, retkeilystä, vaeltamisesta, sienestämisestä sekä eläinavusteisesta työskentelystä.
Hankkeen kautta nuorisotyöntekijöiden osaamista vahvistettiin lisää neljässä eri teemassa. Teemat olivat lähiluonto, eläinavusteisuus, digitaalinen ja virtuaalinen luonto sekä sisätiloihin tuotava luonto. Menetelminä käytettiin työpajoja ja luentoja, toimintakokeiluja sekä kirjallisen materiaalin tuottamista. Lisäksi molempiin kuntiin hankittiin retkeilyvarusteita ja muita tarvikkeita tukemaan nuorisopalveluiden luontotoiminnan kokeiluja ja jatkuvuutta.
Rovaniemellä luontotoimintoja kohdistettiin erityisesti ROTI- ja ROKKA-tiloihin, joissa on etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa. Luontotoiminnan monipuolisia mahdollisuuksia havainnollistettiin tutustumalla muun muassa taide-, aisti-, käsityö-, sekä digitaalisuuden ja teemoihin, joihin luonto yhdistettiin. Samalla löydettiin useampia yhteistyötahoja tulevia kokeiluja silmällä pitäen. Nuorisotyöntekijöitä rohkaistiin ja opastettiin käytännön taitojen osalta, kuten nuotion sytyttämisessä, nuotioruokailun valmistamisessa ja luontoensiaputaitojen kertaamisessa.
Nuorten kanssa työntekijät kokeilivat erilaisia luontolähtöisiä toimintoja, kuten lumiveistosten tekoa (kuva 1), hyötykasvien kasvatusta sekä luontoretkiä. Lisäksi he perehtyivät koira-avusteiseen työskentelyyn muun muassa koulukoira Tiukun sekä nuorisotilan ohjaajien omien koirien avulla. Tavoitteena oli edistää turvallisten ja koulutettujen koirien tavoitteellista hyödyntämistä nuorten toiminnassa sekä laajentaa työntekijöiden näkökulmaa eläinavusteisuuden tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Luontoa tuotiin osaksi toimintaa myös sisätiloissa. Molemmille nuorisotiloille laadittiin luontoistamissuunnitelmat, joissa huomioitiin luonnon hyvinvointivaikutusten lisäksi nuorten osallistaminen, toiminnan tavoitteet, kestävyys ja käytännöllisyys. Luonto oli näin läsnä niin toiminnan sisällöissä kuin ympäristöissäkin.
Kuva 1. Lumiveistostyöpajassa nuoret ja Redun opiskelijat käsittelivät ympäristön roskaamista ja eläinten hyvinvointia luovan toiminnan kautta. Kuva: Sanna Vinblad.
Vaasan kaupungin nuorisotyöstä hankkeeseen osallistuivat kaikki palveluyksiköt (etsivä nuorisotyö, työpajatoiminta, nuorisotilat, liikkuva nuorisotyö, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut) ja nuorisopalveluiden johto. Hankkeen järjestämiin työpajoihin ja luentoihin saivat osallistua kaikki kiinnostuneet nuorisotyöntekijät. Lisäksi nuorisotyöntekijät saivat pilotoida omassa toiminnassaan haluamaansa menetelmää hankkeen tukemana.
Vaasassa kasvotusten järjestetyissä työpajoissa nuorisotyöntekijät muun muassa tutustuivat digitaaliseen ja virtuaaliseen luontoon, nuotion sytyttämiseen, nuotioruoan tekoon, luontoensiapuun (kuva 2), pilkkimiseen, nuorisotyöhön soveltuviin ulkoleikkeihin sekä saivat valmistaa oman kalastusvieheen. Vaasassa pilotoitiin muun muassa luontomenetelmiä hyödyntävää etsivän nuorisotyön ryhmätoimintaa; Sateenkaariryhmän vierailua kodalla, jossa grillailua ja tutustumista eläimiin; työpajaryhmän kevätvierailua eläintilalla alpakkatalutuksineen sekä avoimen nuorisotyön syksyisiä veneretkiä läheiseen saareen, jossa tutustuttiin paikalliseen luontoon ja tehtiin yhdessä ruokaa avotulella.
Kuva 2. Ensiaputaitojen harjoittelua Vaasan kaupungin nuorisotyöntekijöiden luontotoimintatyöpajassa. Kuva: Martta Ylilauri.
Kirjallisena päätuotoksena valmistui “Mikä on sinun luontosi nuorisotyössä?”-työkalupakki. Se on nuorisotyöntekijöille osoitettu 40-sivuinen kooste siitä, miten omassa tai tiimin työssä voi käyttää itselleen mieluisia luontomenetelmiä. Visuaalisesti houkutteleva työkalupakki sisältää käytännön työkaluja luontotoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin sekä tietoa johtamisen ja päätöksenteon tueksi. Työkalupakki on avoimesti ladattavissa hankkeen verkkosivuilla sekä lisäksi sitä jaettiin painettuna yhteistyökaupungeille.
Hankkeessa tuotettiin myös Luontohetki-korttipakka. Se sisältää 28 korttia, seitsemän korttia jokaiselle vuodenajalle. Jokaisen kortin etupuolella on luontokuva ja toisella puolella tehtävä. Tehtävät tukevat esimerkiksi näkökulman vaihtamista, rohkeuden kehittämistä ja itsetuntemuksen vahvistamista. Kortit on suunniteltu käytettäväksi nuorten kanssa keskustelun virittämiseen ja ajatusten herättämiseen. Kortit ovat avoimesti ladattavissa hankkeen verkkosivuilta. Hankkeessa kannustettiin tulostamaan kortit kaksipuolisena ja laminoimaan ne. Siten kortit saa edullisesti käyttöön joka puolella Suomea. Yhteistyökaupungit saivat korttipakkoja valmiina painotuotteina hankkeen toimesta.
Kokemuksia, kohtaamisia ja kasvua
Luontotoiminnan kokeilujen, työpajojen ja keskustelujen myötä useat nuorisotyöntekijät olivat oppineet, että luontomenetelmissä pienimuotoinenkin tekeminen voi olla riittävää. Lisäksi henkilöstön vaihtuvuuden vuoksi on hyvä säännöllisesti jakaa kollegoiden kesken sitä tietoa, mitä menetelmiä itse osaa käyttää ja mikä voisi olla kiinnostavaa itselle tai ohjattaville nuorille. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea.
Luontomenetelmien käyttö nopeutuu nuorisotyöntekijöillä, kun siitä muodostuu rutiinia niin työntekijälle itselleen kuin nuorille. Kun on saanut haltuun yhden menetelmän, voi myöhemmin kokeilla jotain uutta. Varusteet vaikuttavat osaltaan luontomenetelmien hyödyntämismahdollisuuksiin. Nuorisotyön yksikköjen budjetit ovat tiukkenevia, ja niistä on vaihtelevasti mahdollista tehdä tavarahankintoja. Samoin nuorten perusvarusteissa, kuten vaatetuksessa ja kengissä, voi olla puutteita mieluisan luontotoiminnan tekemisen näkökulmasta. Lisäksi matkoihin kuluva aika ja kuljetusmahdollisuudet vaihtelevat. Siten lähiluontokohteisiin (puistot, rannat, metsät) tutustuminen on sopivaa arkipäivän toimintaa.
Vaasan kaupungin nuorisotyössä koettiin, että asioita jää paljon elämään nuorisopalveluiden käytäntöihin. Loppukeskustelun ja -haastattelujen perusteella nuorisotyöntekijät kokivat sekä luonnon että luontotoiminnan vaikutukset hyvin positiivisina sekä omakohtaisesti että nuorten kannalta. Luontotoiminta on nähty yhtenä nuorta syrjäytymiseltä suojaavana tekijänä, joita nuorisopalvelut eri toiminnoissaan pyrkii vahvistamaan. Luontotoiminta antaa myös nuorisotyöntekijöille mahdollisuuden muokata omaa työotettaan itselle mielekkäiden menetelmien hyödyntämiselle ja kehittelylle yhdessä nuorten kanssa.
Nuorisotyöntekijöiden lähtötilanteet vaihtelevat luonto-osaamisen ja -mielenkiinnon suhteen. Myös heidän toimenkuvissaan on eroavaisuuksia sen suhteen, kuinka paljon voi hyödyntää luontomenetelmiä. Tämä on hyvä tunnistaa ja tunnustaa, jotta jokaiselle työntekijälle löytyy sopiva oma tyyli luontomenetelmien käyttöön. Tässä yhteydessä tulee konkreettiseksi apuvälineeksi hankkeen edistämät neljä teemaa: luonto voi olla ulkona, sisällä, eläinten kanssa tehtyä tai digi- ja virtuaaliluontoa. Luontomenetelmiä voi hyödyntää kuin huomaamatta, kuten tuomalla kukka toimistohuoneeseen, tai näkyvästi, kuten tekemällä retken lähimetsään, -puistoon tai -saareen.
Luonto osaksi palvelurakenteita
Yksi osa luontotoiminnan roolin kasvua ja sen muotoutumista osaksi palvelurakenteita on luontotoiminnan sisältyminen seurantaindikaattoreihin ja raportointeihin. Eri luontomenetelmien käyttöä voi jatkossa dokumentoida tarkemmin nuorisotyön dokumentointijärjestelmä nuoDossa (ruotsiksi ungDo). LuontoHyte-hankkeen työntekijät muotoilivat nuoDon mittareihin eri luontotoimintoja ja toimintaympäristöjä tunnistavia kirjausvaihtoehtoja. NuoDo on yksi Suomessa käytössä olevista nuorisotyön dokumentointijärjestelmistä. Sitä hallinnoi vuoden 2025 loppuun saakka Aluehallintovirasto, ja vuoden 2026 alusta lähtien Lupa- ja valvontavirasto. Syksyllä 2025 nuoDoa käytti lähes 200 kuntaa, muun muassa Vaasa.
Luontolähtöiset menetelmät ovat vaikuttavia ja edullisia, osittain jopa maksuttomia. Hankkeen kokemukset osoittavat, että luontolähtöinen toiminta tukee nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja jaksamista sekä vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden työhyvinvointiin. LuontoHyte-hankkeessa laadittiin kahdeksan suositusta nuorisotyön johdolle, kuinka luontotoiminta voisi vakiintua luonnolliseksi osaksi nuorisotyötä. Suositukset ovat:
1. Strateginen tuki ja sitoutuminen
Luontotoiminta sisällytetään yhdeksi nuorisotyön hyvinvointia vahvistavaksi painopisteeksi ja organisaation toimintamalliksi. Tuetaan luontomenetelmien käyttöä ja kannustetaan nuorisotyöntekijöitä dokumentoimaan luontotoiminta seurantajärjestelmiin.
2. Resurssien varmistaminen
Varmistetaan työntekijöille riittävät työaika, välineet ja taloudelliset resurssit luontotoiminnan toteuttamiseen.
3. Osaamisen kehittäminen
Innostetaan henkilöstöä kehittämään omaa luontotoiminnan osaamistaan mahdollistamalla koulutusta ja antamalla tukea luontomenetelmien käytössä.
4. Toiminnan juurruttaminen ja integrointi arkeen
Tuodaan luontotoiminta konkreettiseksi osaksi arjen nuorisotyön sisältöjä ja osallistetaan nuoria mukaan luontotoiminnan suunnitteluun sekä toteutukseen. Hyödynnetään luontomenetelmiä säännöllisesti ja tavoitteellisesti.
5. Hyvät käytänteet ja hyvinvointivaikutukset
Hyödynnetään LuontoHyte-hankkeessa luotuja malleja ja työkaluja. Tuodaan esiin luontotoiminnan vaikutuksia nuorten ja nuorisotyöntekijöiden hyvinvointiin. Levitetään hyviä käytänteitä oman organisaation sisällä ja yhteistyöverkostoissa.
6. Yhteistyö ja ulkopuolinen tuki
Hyödynnetään yhteistyömahdollisuudet muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Hankitaan tarvittaessa ulkopuolista lisärahoitusta.
7. Saavutettavuus
Huolehditaan, että luontotoiminta on kaikkien nuorten saavutettavissa.
8. Kestävyys
Sitoutetaan henkilöstöä ja kannustetaan nuoria kokonaisvaltaisesti kestävään toimintaan. Yhdistetään luontotoiminta kunnan kestävyyden ja vastuullisuuden strategioihin.
Nuorten kohtaamat haasteet ovat kasvaneet ja toisaalta nuorten palveluihin käytettävien resurssien vähenemässä. Tässä ristipaineessa kannustamme kaikkia nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia ja muita tukihenkilöitä hyödyntämään luonnon monipuolisia hyvinvointivaikutuksia. Se onnistuu kaikkina vuodenaikoina, sisällä ja ulkona, nuorten ehdoilla ja yhdessä inspiroituen. Luonto voi aktivoida passiivista, rauhoittaa vilkasta sekä rohkaista itsensä ylittämiseen ja uuden oppimiseen. Luonto myös hyväksyy jokaisen sellaisena kuin hän on.
Lähteet
Firstbeat 2025. Viitattu 10.10.2025. Mitä sykevälivaihtelu kertoo. Mitä sydämen sykevälivaihtelu kertoo? – Firstbeat
Huikuri, V., Junttila, J. & Tulppo M.P., 2023. Sykevälivaihtelun kliininen merkitys. Aikakausikirja Duodecim. Sykevälivaihtelun kliininen merkitys
Leikola, A. 2016. Autoniminen hermosto ja turvallisuus. Pelastakaa lapset: Pelastakaa lapset ry:n järjestölehti,1, 28–31.
Manninen, Huhtala, Wiens & Pölkki, 2023. Lasten ja perheiden hyvinvointi orastaa luonnosat. Viitattu 10.10.2025. Lasten ja perheiden hyvinvointi orastaa luonnosta – Oamk Journal
Mieli 2025. Luonto elvyttää, rauhoittaa ja lievittää stressiä. Viitattu 10.10.2025. Luonto elvyttää, rauhoittaa ja lievittää stressiä – MIELI ry
Puhakka, R., Pienimäki, M. & Marttila, M., 2023. Luonnossa liikkuminen ja seikkaileminen nuorten hyvinvoinnin, arjessa jaksamisen ja luontoyhteyden tukena. Viitattu 10.10.2025. Luonnossa liikkuminen ja seikkaileminen nuorten hyvinvoinnin, arjessa jaksamisen ja luontoyhteyden tukena | Nuorisotutkimus
Porges, S.W., 2022. Polyvagal Theory: A Science of safety. Viitattu 10.10.2025. Frontiers | Polyvagal Theory: A Science of Safety
Salonen, K., Hyvönen, K., Paakkolanvaara, J-V., Lyons, M., Nieminen, V., Palmo, S. & Korpela, K., 2025. Luontolähtöinen interventio mielenterveyskuntoutukseen. Sosiaali- terveysturvan raportteja 31/2025.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2022. Viitattu 10.10.2025. https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/nuorten-syrjaytymisen-ehkaisy
Tyrväinen, L. & Sinkkonen, A., 2023. Luontoympäristö edistää terveyttä. Lääkärilehti. Luontoympäristö edistää terveyttä – Lääkärilehti
Tyrväinen, L., Halonen, J.I., Pasanen, T., Ojala, A., Täubel, M., Kivelä, S., Leskelä, A.-R., Pennanen, P., Manninen, J., Sinkkonen, A., Haahtela, T., Haveri, H., Grotenfelt-Enegren, M., Lankia, T. & Neuvonen, M. 2024. Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2024. Luonnonvarakeskus. Helsinki. https://jukuri.luke.fi/server/api/core/bitstreams/af146820-6856-43da-a0c7-df6f57521940/content