Rehuanalyysit auttavat optimoimaan ruokinnan eri eläinryhmille sopiviksi ja samalla niistä saadaan tärkeää tietoa nurmentuotannon kehittämisen tueksi.
NIR-analyysimittarit tarjoavat tilallisille nopean ja kustannustehokkaan tavan seurata rehujen ravintoarvoja tilatasolla. Vertaistekno-hankkeessa päästiin kokeilemaan NIR-mittareita viljelijöiden omissa työympäristöissä keväällä 2025.
Vanhastaan poronhoito on nojannut vahvasti luontoon ja luottanut sen tarjoavan ravintoa porokarjalleen. Ravinnon riittävyys ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Energiansaanti on turvattava, mutta liian korkea väkirehupitoisuus ruokinnassa aiheuttaa porojen terveydelle monia haittoja. Porotilojen sopeutuminen ilmastonmuutokseen – Ratkaisuja ruokintaongelmiin -hankkeessa porojen ravinnonhyödyntämiskykyä tullaan seuraamaan märehtimisantureiden avulla.
Etä- ja verkko-opetus muodostavat merkittävän osan korkeakoulujen opetuksesta. Pedagogiset käytänteet ja digitaalinen toimintaympäristö muovaavat jatkuvasti toisiaan, mikä synnyttää myös opetushenkilöstölle uusia digitaalisia osaamisvaatimuksia.
Lapin AMKin ja Lapin yliopiston yhteiset Digipedatunnit syntyivät korona-ajan alussa opetushenkilöstön ensiapukanavaksi. Nykyisin Digipedatunnit ovat vakiinnuttaneet paikkansa yhtenä opettajien keskinäisen vuorovaikutuksen kanavana sekä opettajien ja tukipalveluiden välisen yhteiskehittämisen foorumina.
Brittiläiseen innovaatioon perustuva hyvinvointilähete-malli on levinnyt jo 31 maahan. Lapin ammattikorkeakoulussa kehitettiin suomalaiseen harvaan asuttuun ekosysteemiin soveltuva malli ja linkkihenkilöiden koulutus. Koulutuksessa painotetaan linkkihenkilön roolia ja tehtävää rinnallakulkijana tuettaessa lähetteen saajaa hänelle mielekkääseen toiminnan piiriin.
Innovation of social and sustainable businesses can be best done in multidisplinary and multicultural collaborative work. This was proven when students and teachers gathered in Riga, Latvia, for the Nordplus summer course “Sustainable Mindset in Entrepreneurship” in August 2025.
Hosted by Turiba University, the program offered participants a chance to explore climate-conscious business ideas through expert-led sessions, company visits, and intercultural teamwork.
Artikkelissa avataan hyvinvointialueiden ja sosiaalihuollon yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä Kanta-palveluihin liittymisessä. Liittymisen takaraja, syyskuu 2026, on sama sekä julkisille että yksityisille organisaatioille, mutta yksityiset palveluntuottajat ovat riippuvaisia hyvinvointialueista sekä liittymismalleihin että rekisterinkäyttöoikeuksiin liittyen. Hyvinvointialueiden erilaiset ohjeet ja eritahtisuus omassa Kanta-palveluihin liittymisessä vaikeuttaa tilannetta yksityisten osalta entisestään.
Alaikäisiin kohdistuva väkivalta on vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka vaatii viranomaisten välistä yhteistyötä ja strategista lähestymistapaa. Osaamisen kehittäminen, strateginen ennakointi ja johtaminen ovat keskeisiä tekijöitä alaikäisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyssä. Barnahus-malli tarjoaa tehokkaan ja lapsiystävällisen lähestymistavan, mutta sen onnistunut toteuttaminen edellyttää jatkuvaa kehittämistä, yhteistyötä ja sitoutumista kaikilta osapuolilta.
Maailman muuttuessa nopeasti ja pitkään voimassa olleiden rakenteiden ja toimintamallien murtuessa, on entistä tärkeämpää, että korkeakoulut kykenevät tuottamaan uutta osaamista, ymmärrystä ja ratkaisuja. Vaikka meillä korkeakouluissa, ja varmasti myös muualla yhteiskunnassa, on tunne, että täytyy juosta kovempaa, jotta pysyy paikallaan, löytyy meiltä myös keinoja vastata nopean muutoksen haasteisiin.
Tässä Lumen-lehden numerossa saat makupaloja Lapin AMKin osaamiskärjissä tehdystä työstä paremman tulevaisuuden eteen. Tervetuloa lukijaksi!
Editorial in English
Jännitteiset ja levottomat maailmanpolitiikan ajat korostavat omavaraisuuden merkitystä. Me suomalaiset olemme tienneet toki oman ruokatuotannon ja luonnonvarojen kestävän käytön merkityksen pitkään. Erityisesti ruoan ja energian osalta tuotanto on turvattava pahimmissakin tilanteissa.
Uudessa roolissani Euroopan parlamentin ja sen ympäristövaliokunnan (ENVI) jäsenenä korostuvat juuri samat teemat kuin Lapin korkeakoulujen globaalia arktista vastuuta koskevat painopisteet ja osaamiskärjet: kestävä rakennettu ympäristö ja energia, digitaalinen ja vihreä teollisuus sekä kestävä metsätalous ja ruoantuotanto.
Digitalisoitunut yhteiskuntamme ja digitaaliset työkalut voivat antaa nykyajan taiteilijan ilmaisulle uusia lähtökohtia tai mahdollisuuksia näkyä taiteen tekijänä. Digitaalisella maailmalla on kuitenkin omat materiaaliset ominaisuutensa, jotka vaikuttavat digitaalisten elämysten tuottamiseen ja kokemiseen. Digitaaliseen mediaan tuotettujen sisältöjen kuvataan usein olevan virtuaalisia ja aineettomia tuotoksia. Muiden aistien mukaan tuominen voi kuitenkin antaa digitaalisen sisällön kokemukselle syvyyttä.
Uudistava eli regeneratiivinen kehitys on kestävää kehitystä laajempi käsite ja kokonaisvaltaisempi lähestymistapa. Se voidaan käsittää kestävyyden seuraavaksi vaiheeksi, joka ei ole ainoastaan ihmiskeskeistä vahingon rajoittamista ja välttämistä tai nykytilanteen säilyttämistä. Uudistavassa taloudessa talous, ihmiset ja luonto ovat toisiinsa kietoutuneita ja talous tukee koko yhteiskunnan hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Uudistavan talouden keskiössä on systeemiajattelu, mikä erottaa sen korjaavasta taloudesta.
Ennakoinnista puhutaan paljon. Voiko sen avulla todella varautua tulevaan?
Ennakointi on tulevaisuutta koskevaa työtä, joka tuottaa ymmärrystä vaihtoehtoisista tulevaisuuksista päätöksenteon tarpeisiin. Monimutkaisessa toimintaympäristössä ennakoinnin merkitys on kasvanut. Strategisen suunnittelun yhteydessä on yleistä, että tulevaisuuden mahdollisuuksia tarkastellaan liian kapeasti.
Matkailuyritysten riskienhallintaa kehitetään Matrix 2 -hankkeessa.
Lapin ammattikorkeakoulun ja Peräpohjolan Opiston yhteisessä ReStart-hankkeessa parannetaan vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta kulttuurihistoriallisessa kiinteistössä. Miten kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen 1900-luvun alussa rakennettuun hirsirakenteiseen Niilontaloon sopii sisä- ja ulkoilmapaineen tasauksella rakennusvaipan yli säätyvä, koneellinen lämmön talteen ottava ilmanvaihto?
Ilmastonmuutoksen kiihtyessä ja energiakriisien heijastuessa arkeemme, on entistä tärkeämpää tarkastella, miten energiaa käytetään – ja ennen kaikkea, miten sitä hukataan. Yksi suurimmista, mutta usein alihyödynnetyistä mahdollisuuksista piilee hukkalämmössä. Siinä, missä perinteisesti hukkalämpö on nähty energian käytön väistämättömänä sivutuotteena, nyt se nousee keskiöön, kun rakennamme resurssiviisaampaa huomista.
Pienet ja keskisuuret yritykset ovat keskeisiä toimijoita suomalaisessa elinkeinoelämässä. Ne muodostavat yli 90 % yrityksistä ja työllistävät merkittävän osan työvoimasta. Siksi niiden roolia vihreässä siirtymässä ei voi aliarvioida. Siirtymä energiatehokkaampiin toimintatapoihin ja uusiutuvan energian käyttöön ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys – pk-yritysten resurssit, osaaminen ja kyky reagoida muutoksiin vaihtelevat huomattavasti.
Modernit valmistusmenetelmät ja fossiilivapaat materiaalit ovat keskeisiä tulevaisuuden teollisuuden kehittämisessä. Teknologisten innovaatioiden ja kestävän kehityksen periaatteiden yhdistäminen mahdollistaa tehokkaamman, joustavamman ja ympäristöystävällisemmän tuotannon.
Tällä hetkellä Lapin AMKissa on käynnissä noin 140 hanketta, joista noin puolet liittyy jollain tavalla kiertotalouteen.
Lapin AMKissa kiertotalous ei ole erillinen projekti eikä yksittäinen toimenpide. Kiertotalous on osa organisaation strategiaa sekä päivittäisiä toimenpiteitä, koska teema on valittu yhdeksi poikkileikkaavaksi vahvuudeksi. Tämän valinnan vuoksi kiertotalouden periaatteet eivät rajoitu vain yhden osaamisryhmän tai tiimin sisälle, vaan kiertotalous läpi leikkaa kaikkia toimintoja – oli kyseessä sitten opetus, tutkimus, palveluliiketoiminta tai hallinto.
Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa kotimaisen kalan kulutusta. Valtaosa sivusaaliista ja perkuujätteestä jää Lapissa hyödyntämättä. Lapin kaupallisen kalastuksen tuottama ihmisravinnoksi hyödynnettävissä oleva kalamäärä voitaisiin ainakin kaksinkertaistaa nykyisestä käytöstä. Lapin kalavarojen kestävä käyttö tärkeä osa Lapin ruokaturvaa ja alueen ruokaturvan resilienssiä.
Lapland’s Smart Specialisation Strategy is based on region’s unique strengths, developed in collaboration with local stakeholders.
International RDI activities are essential in creating solutions that protect sustainable development and strengthen connections to working life. One of the newest networks is Vanguard Initiative, which emphasizes the importance of interregional collaboration linked to smart specialization across Europe.