Organisaatiot toimivat yhä useammin toimintaympäristöissä, joita kuvaa epävarmuus, monimutkaisuus ja nopea muutos. Päätöksiä joudutaan tekemään tilanteissa, joissa saatavilla olevaa tieto voi olla puutteellista tai ristiriitaista. Tämä artikkeli tarkastelee, miten organisaatiossa voidaan vahvistaa ennakointitietoon perustuvaa johtamista.
Erätauko-keskustelu on dialogiin perustuva keskustelumenetelmä. Sen tavoitteena on edistää tasavertaista ja rakentavaa vuorovaikutusta eri taustoista tulevien ihmisten välillä.
Tässä artikkelissa arvioidaan, miten Erätauko-keskustelu menetelmänä soveltuu yhteisen tiedon ja ymmärryksen luomiseen työyhteisössä ja miten sitä voidaan käyttää työyhteisön kehittämiseen. Tapausesimerkkinä toimii eräs Etelä-Suomen aluehallintovirastoon kuuluva asiantuntijayksikkö.
Urakestävyys on noussut yhdeksi tämän päivän tärkeimmistä työmarkkinatrendeistä.
Tässä artikkelissa kuvataan YAMK- opiskelijoiden näkemyksiä siitä, millaisena urakehityksen mahdollistajana he kokevat opiskelemansa YAMK-tutkinnon. Analysoimme tutkintoaan suorittavien YAMK-opiskelijoiden ajatuksia opiskelusta keskittyen erityisesti syihin opiskella uusi tutkinto, tutkinnon heille mahdollistamiin urapolkuihin ja uuden osaamisen hyödyntämiseen.
Työskentelen sosiaalialan lehtorina, ja esimerkiksi opintojaksolla Luovat ja luontolähtöiset menetelmät sosiaalialalla tekstejä, kirjallisuutta ja kirjoittamista tarkastellaan hyvinvointia tukevina työskentelymenetelminä.
Ajatukseni tämän kirjaesittelyn myötä on tuoda esiin sitä, miten runous tukee hyvinvointia sanoittaen ja kyeten olemaan metafora kaikelle tärkeälle elämässä.
Haastattelut ovat osa kehittämistyön arkea, ja lähes jokaisessa hankkeessa kerätään tietoa erilaisilta tahoilta. Omassa työssäni tyypillisiä haastateltavia ovat muun muassa matkailun kehittäjät ja matkailuyrittäjät.
Jos haastattelu tutkimusmenetelmänä kiinnostaa, oppia voi hakea Tutkimushaastattelun käsikirjasta, jonka ovat toimittaneet Matti Hyvärinen, Pirjo Nikander ja Johanna Ruusuvuori.
Vastuullinen toiminta niin yritys- kuin yksilötasollakin on korostunut ja herättänyt vaatimuksia luonnonvarojen käyttöön liittyvien hankkeiden ympäristövaikutuksista. Ymmärrämme, että hyödyntämisen vaikutuksia täytyy tarkastella erilaiset luonnon käytön intressit huomioiden. Ammattikorkeakouluna pyrimme edistämään alueen luonnonvarojen vastuullista käyttöä.
Lumen-lehden 10-vuotisjuhlanumeron teemana on Luonto kaikessa. Tervetuloa lukijaksi!
Editorial in English
Lapin pinta-ala kattaa lähes kolmanneksen koko Suomesta, ja siitä noin 98 prosenttia on metsätalousmaata. Metsät ovat Lapin sydän – ne tarjoavat raaka-aineita, työpaikkoja ja elämyksiä. Samalla ne ovat myös monimuotoisuuden kehtoja, joiden arvoa ei voi mitata pelkästään rahassa tai kuutiometreissä.
Luonto ei ole siis vain resurssi – se on kokemus, tunne ja tarina. Meille lappilaisille se on myös koti. Lapin ammattikorkeakoulun rooli luonnonvarojen vastuullisessa hyödyntämisessä on keskeinen maakunnassamme.
Column in English
Matkailualalla etsitään laadukkaita, resurssiviisaita ja operaatioita sujuvoittavia tekoälyratkaisuja, jotka helpottaisivat yrittäjien arkea. Samalla ratkaisujen tulisi tukea entistä kitkattomammin matkailijoiden kokemuksia palvelupolun jokaisessa kosketuspisteessä. Luonto ja lappilaisuus kaikkine erityispiirteineen asettavat tärkeän vastapainon tekoälylle ja sen verhon takaiselle toiminnalle. Luonto vastuuttaa meidät alueen toimijoina eettiseen, osin kriittiseenkin tarkasteluun etsiessämme tekoälyratkaisuja tulevaisuuteen.
Artikkelissa tarkastellaan digitalisaatiota, erityisesti tekoälyä matkailun myynnissä ja markkinoinnissa.
Koska lappilainen matkailu nojautuu pitkälti luontoon, keskeinen osa lappilaisen matkailuyrityksen vastuullisuutta on ympäristöriskien hallinta. Matkailua kehittäessä syntyy vain ja ainoastaan riskejä, mahdollisuuksien sijaan, mikäli luonto ja ympäristö jätetään näkökulmana toisarvoiselle sijalle.
Riskienhallinta jää kuitenkin helposti tuntumatasolle ilman systemaattisuutta ja etenkin työkaluja riskien tunnistamiseen ja analysointiin, sekä toisaalta ilman suunnitelmaa riskien ennaltaehkäisyyn tai niiden vaikutusten minimoimiseen.
Uudistavan matkailun lähtökohtana on kokonaisvaltainen näkemys, jossa talous, luonto ja ihmiset ymmärretään toisiinsa kytkeytyneiksi. Sen kehittäminen on paikkaperustaista eli matkailua kehitetään aina lähtien itse paikasta ja sen ainutlaatuisista erityispiirteistä, ei ulkopuolelta tuotujen ja kontekstista irrallisten mallien avulla. Arktisen matkailun lukutaito ei ole vain teoreettinen käsite, vaan konkreettinen työkalu, joka voi ohjata Lapin matkailua kohti paikkaperustaista ja yhteisölähtöisempää tulevaisuutta.
Luonto, riskit ja organisaation riskienhallinta kytkeytyvät selkeästi toisiinsa. Luonnossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat organisaatioon ja toisaalta organisaation oma toiminta vaikuttaa luontoon. Kyse on toimijariippumattomasta ennakoivasta, resilientistä ja prospektiivisesta ajattelusta. Toisin sanoen kyse on kyvystä sopeutua, selviytyä ja palautua sekä tahtotilasta toimia ja katsoa eteenpäin avoimesti ja ratkaisukeskeisesti.
Tässä artikkelissa tarkastellaan luontoa ja organisaatioiden riskienhallintaa tuomalla esille muutamia riskienhallinnasta tuotettuja raportteja, riskien hallintaa tukevia viitekehyksiä sekä riskienhallinnan asiantuntijuuden edellytyksiä.
Karhunpalvelus syntyy, kun hyvää tarkoittavasta asiasta tai auttamisesta tuleekin vahinkoa. Liiketoiminnassa karhunpalvelus voisi tarkoittaa sitä, että toimitaan vain ja ainoastaan maksimaalinen taloudellinen tulos mielessä ja ummistetaan silmät toiminnasta syntyviltä negatiivisilta vaikutuksilta. Matkailualalla tällaisella toiminnalla voi olla kauaskantoisia ja peruuttamattomia vaikutuksia.
Miten matkailuala pystyisi tuottamaan parempaa tulevaisuutta matkailukohteissa luonnon ehdoilla, sitä kunnioittaen ja palvellen?
Lääketieteellinen hoito nojaa diagnooseihin ja käypä hoito -suosituksiin, jotka ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia hoito-ohjeita. Tällaisen lääketieteellisen osaamisen rinnalla tarvitaan myös kokonaisvaltaisempaa ja asiakaslähtöisempää työskentelyä, jossa asiakkaan oma tahtotila, toimijuus ja valinnat ovat keskeisesti hoidon tuloksellisuuteen vaikuttava osatekijä. On syntynyt tarve puhua ihmislajille arvokkaan ja hyvän elämän edellytyksiä sekä tunnistaa nykyisten terveyspalvelujen kapeikkoja. Tässä artikkelissa tarkastellaan luonnon roolia kokonaisvaltaisessa terveysajattelussa.
Kun nuorten pahoinvointi lisääntyy, luontoperustaiset toimintatavat nousevat entistä tärkeämmiksi osaksi nuorisopalveluita ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia tukea nuoria arjen ja palveluiden tasolla.
Rovaniemen ja Vaasan nuorisopalvelut tarttuivat LuontoHyte-hankkeen tuella tähän tarpeeseen ja juurruttivat luontotoimintaa nuorisotyöhön monin tavoin, osaksi sisätiloja, yksilö- ja ryhmätoimintaa sekä hyvinvoinnin mittareita.
Luonto on yksi perhetyön menetelmistä. Luonnon elvyttävät ja rauhoittavat hyvinvointivaikutukset vahvistavat perhesuhteita ja parhaimmillaan vuorovaikutusta.
Tätä artikkelia varten pyydettiin Lapin hyvinvointialueen perhesosiaalityön sekä lastensuojelun perhetyöntekijöiltä käytännön esimerkkejä luontolähtöisyyden hyödyntämisestä perheiden hyvinvoinnin tukena.
Lapin luonto ei ole vain paikallinen, vaan kansallinen ja globaali aarre. Ilmastonmuutos näkyy pohjoisessa nopeasti. Ilmasto lämpenee, lajit siirtyvät pohjoisemmaksi ja lumipeitekin vähenee.
Luonto on rikas ja kaunis, mutta samalla herkkä. Lapin luonto on muuttuva ja haavoittuva ympäristö, jonka tulevaisuus on sidoksissa ihmiskunnan valintoihin. Luonto kuitenkin saattaa herättää huomaamaan, että yksilöinäkin voimme vaikuttaa ympäristöömme kulutusvalinnoillamme.
Viherrakentamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta, sillä kasvit sitovat hiiltä ja vettä itseensä. Kaupunkiympäristössä viherrakentaminen lisää myös viihtyisyyttä.
ACTIVE-hankkeessa tehtiin protyyppejä automaattisista kastelujärjestelmistä.
Puurakentaminen ja sen kehittäminen ovat enemmän kuin trendi. Lapin ammattikorkeakoululla kartoitamme Pohjois-Suomen puuta prosessoivan arvoketjun tilannetta tunnistaaksemme alueen osaamis- ja kehittämistarpeita.
Yritysten viesti on selvä: vaikka markkinatilanne on ollut vaikea, usko puurakentamisen kasvuun on vahva.
CLT Metsä -yhteishankkeessa tutkitaan levyjen soveltuvuutta ajoväylärakenteiksi puunkorjuussa vaativissa olosuhteissa. Tavoitteena on puunkorjuun mahdollistaminen kelirikon aikaan.
Koneyrittäjät ovat käyttäneet hankkeessa kehitettyjä levyjä ja palaute niiden käytettävyydestä erilaisiin tehtäviin on ollut varsin positiivista. Tämä voi avata mahdollisuuksia ympärivuotiseen puunkorjuuseen.