Kansainväliset tutkinto-opiskelijat eivät kuulu virallisen kotouttamistoiminnan piiriin. Esimerkiksi suomen kielen opiskelu on jäänyt opiskelijan itsensä huoleksi. KulttuuriOsaaja-hankkeessa tehtiin VR-kielenoppimisympäristö.
Author: helilohi
Julkisilla varoilla mittaamattomia vaikutuksia
Yhä useampi yritys ja organisaatio sisällyttää toimintaansa kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita. Ympäristön ja kulttuurinkin näkökulmasta kestävyyttä on totuttu jo tarkastelemaan. Viime aikoina on keskusteluun noussut myös sosiaalinen kestävyys. Yksi merkittävä tekijä kaikenlaisen vastuullisuuden edistämisessä julkisella sektorilla ovat hankinnat.
Kestävää kehitystä nuorten palveluihin
Kestävä yhteiskunta tarkoittaa hyvinvoinnin takaamista kaikille ihmisille. Huono-osaisuus ja siihen liittyvät ilmiöt periytyvät sukupolvelta toiselle. Kestävän kehityksen kannalta onkin oleellista saada muutos tähän. OPPIVE-hanke pyrkii puuttumaan ja vaikuttamaan nuorten hyvinvointiin ja ehkäisemään syrjäytymistä.
Yrittäjyysvalmennusta on syytä kehittää työttömien nuorten ja vammaisten tarpeisiin
Tässä artikkelissa kuvaamme, millaisia kokemuksia ja tuloksia Suomessa on saatu työttömille nuorille kohdistetuista yrittäjyystyöpajoista sekä uusista avauksista vammaisyrittäjyyden edistämiseen liittyen. Näitä kokemuksia voi hyödyntää pohdittaessa millaista yrityshautomotoimintaa nuorille työttömille ja vammaisille voisi tarjota.
Kohti sivistyneempää tulevaisuutta
Kestämätöntä elämäntapaamme voi pitää sivistysvajeen ilmentymänä. Olennaista olisi saada aikaan yhteiskuntapoliittisen eetoksen muutos. Tarvitaan sivistysloikka.
Arjen vastuulliset toimet
Jotta vastuullisuutta ja kestävää kehitystä saadaan konkretisoitua jokapäiväiseksi tekemiseksi, on tärkeää määritellä siihen liittyvät tavoitteet, toimenpiteet, toteuttamisaikataulut sekä miten tavoitteiden saavuttamista mitataan ja seurataan.
Pk-yritysten mahdollisuudet ja haasteet kansainvälistymisessä
Jotta saataisiin selville ruotsalaisten ja suomalaisten pk-yritysten ekosysteemiyhteistyön mahdollisuuksia ja haasteita kansainvälistymisessä, DigiProcess-hankkeessa haastateltiin 47 pk-yrityksen edustajaa Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa.
Kumppanuudella kohti vastuullista tulevaisuutta
Sopimuskumppanuuden avulla Lapin AMK ja Outokumpu voivat osaltaan vahvistaa vastuullisuuden identiteettiä, yhteistä arvopohjaa ja johtamista. Vastuullisuus on lopulta arkipäivän työtä; tekoja, joita yhteisesti sovitut periaatteet ohjaavat.
Vähän parempia uutisia
Kestävän kulttuurin luominen on vaikeaa, kun henkinen sietokyky on jatkuvasti koetuksella. Maailmassa tapahtuu kuitenkin edelleen hyviäkin asioita. Tehty työ kestävämmän tulevaisuuden puolesta ansaitsee myös huomiota.
Pedagogisilla ratkaisuilla kyvykkyyttä kestävään kehitykseen ja kasvuun
Korkeakoulutettu asiantuntija työskentelee tulevaisuudessa yhä useammin kestävään kehitykseen ja kasvuun liittyvien ilmiöiden ja ongelmien parissa. Miten korkeakouluina tuemme kestävän kehityksen kyvykkyyksien kehittymistä opintojen aikana?
Vahvuusosaaja-MOOC kestävää hyvinvointia edistämässä
MOOC on kirjainlyhenne, joka tulee sanoista Massive Open Online Course, siis verkkopohjainen opintojakso, joka tavoittelee suuria oppijamassoja. Vahvuusosaaja-MOOC tehtiin henkilöstön osaamisen kehittämistä varten.
Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden opettajana ammattikorkeakoulussa
Mitä kestävän ja vastuullisen muutoksen aikaansaaminen edellyttää opettajan työssä? Millaista pedagogista osaamista opettajalla tulee olla ja miten sitä on mahdollista kehittää?
Kestävyystekoja poron sivutuotteilla Sallassa
Poroteurastamolla syntyy lihantuotannon ohessa kilomääräisesti lähes yhtä paljon sivutuotteita eli kaikkea muuta kuin syötävänä hyödynnettävää. Sallassa aiemmin jätekustannuksia aiheuttanut materiaali onkin nyt rahanarvoista raaka-ainetta.
Pilottilaitteita poron sivutuotteiden hyöndyntämiseen
Suurin este poron sivutuotteiden hyödyntämiselle on niiden talteenottomenetelmien ja laitteistojen puute. PoSiHIILI -hankkeessa on kehitetty talteenoton vaatimaa teknologiaa.
Ruokamatkailun vastuullisuuden kysymysten äärellä – ja vähän tarinaa sallalaisista kurkuista
Ruoka tai juoma voi olla tärkein motivaatiotekijä matkustamiseen. Ruokamatkailussa vastuullisuus voidaan jakaa ekologiseen, sosio-kulttuuriseen ja taloudelliseen vastuullisuuteen.
Konkreettista tukea matkailualan pk-yrityksille
Ekosysteemimäinen toimintatapa auttaa myös matkailuyrityksiä menestymään. TOURBIT-hankkeen kokonaisbudjetista suunnataan 520 000 euroa suoraan matkailualan pk-yrityksille erillisen rahoitusmekanismin kautta.
LovelyLife® in Lapland -hyvinvointivalmennus kestävän arjen edistämisessä
LovelyLife® in Lapland -hyvinvointivalmennus on tarkoitettu matkailu- ja palvelualan esihenkilönä tai yrittäjänä työskenteleville. Valmennukseen sisältyy myös kaikille avoin väli- ja loppuseminaari.
Pelastusharjoitus Jäämerellä – matkailun turvallisuutta yli rajojen
Lapin hiihtokeskuksia on joskus verrattu erämaassa sijaitseviin Ruotsin laivoihin. Toki vertailu on kaukaa haettu, mutta riskikartasta löytyy yhteneväisiä piirteitä. Jäämeren risteilymatkailussa alus on käytännössä yksin ja oman varautumisen merkitys on elintärkeää.
Opinnäytetyön ohjaus ammattikorkeakouluopiskelijoiden arviomana
Opinnäytetyö on usein opiskelijan ensimmäinen kosketus tutkimus- ja kehittämisprosesseihin. Millaiseksi Lapin AMK:n opiskelijat arvioivat saamansa opinnäytetyön ohjauksen?
Osaamisekosysteemissä ovat kaikki voittajia
Kumppanuus on sitä, että saamme toimia yhdessä ihmisten, organisaatioiden ja alueemme hyväksi. Kuinka kumppanuus toteutuu, ja miten sen ammattikorkeakoulussa koemme? Miten kumppanimme ovat sen kokeneet? Näihin kysymyksiin saamme vastauksia tässä LUMEN-lehden kumppanuusteemaisessa numerossa. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Millainen kumppani sinä olet?
Korkeakoulujen välinen kisa käydään etenevässä määrin myös sillä, kuka on luotettavin kumppani ja kenen kanssa työelämän yhteistyö toimii. Lapissa on aina nähty, että mitä tiiviimpänä rintamana vaikuttamistyötä tehdään, sitä paremmin porukalla pärjäämme.
In English
Ennakoivalla suunnittelulla parempiin TKI-tuloksiin
Tarvelähtöinen TKI-palvelutuotanto edellyttää ammattikorkeakoululta ennakointia. Siksi myös yritysten tulee kertoa tarpeistaan ja ideoistaan ennakoivalla otteella. Näin AMK pystyy vastaamaan kuhunkin tarpeeseen parhaiten sopivalla instrumentilla.
Ammattikorkeakoulut ja rahoittajat yrityksen jatkuvan oppimisen tukena
Aikuisiällä oppiminen tapahtuu useimmiten työnantajan tarjoamissa koulutuksissa. Kouluttamiseen on myös tarjolla hyvä määrä erilaisia tukia. Kouluttautumismahdollisuudet lisäävät työnantajan vetovoimaa, mutta mistä yrittäjä tietää, onko henkilöstön kouluttamisesta hyötyä?
Laadukas TKI-palvelu vaatii saumatonta yhteistyötä
Mitä tuotteistaminen tarkoittaa ja miten Lapin AMK voi tuotteistaa omia TKI-palveluitaan niin, että ne sopivat yhteen muiden organisaatioiden palveluiden kanssa?
Maailmanperintö Struven ketjulla kulkien
Tornionlaakson kulttuuri-identiteetti ja luonto ovat osin Struven ketjun perintöä. 1800-luvulla tehty merkittävä tieteellinen työ on jättänyt jälkensä historian kirjoihin, arkistoihin sekä myöhempään tutkimukseen. Struve North -hanke yhdistää Lapin ammattikorkeakoulua ja sen strategisia kumppaneita, Maanmittauslaitosta ja Tornion kaupunkia jo kolmatta vuotta.
Kumppanuusyhteistyö korkeakoulun hankkeessa – Kokemuksia kumppanuuden toteutumisesta osaamisen kehittämisen näkökulmasta
Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteisen Digiura-hankkeen työntekijät haastattelevat Lapin ammattikorkeakoulun kumppaneita osaamisen kehittymisestä kumppanuussuhteessa. Haastateltavina ovat Lapin yliopiston alumni ja Lappset Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo sekä Marjetas Academy Oy:n toimitusjohtaja Jari Marjeta.
Standardeista kilpailuetua kestävyysmuutoksen toteutuksessa
27 % suomalaisista pk-yrityksistä on ottanut kestävän kehityksen osaksi liiketoimintastrategiaansa ja toimintansa ydintä. Standardien hyödyistä ja tarpeellisuudesta on yrityksissä hyvä käsitys, mutta juuri omaan toimintaan soveltuvien standardien valinta koetaan vaikeaksi.
HINKU-kuntastatus Meri-Lapin kunnille
Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi päästöjä tulee vähentää niin, että päästöt ovat yhtä suuret kuin niitä sitovat hiilinielut. Ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden HINKU-verkostoon kuuluva hiilineutraali kunta on sitoutunut tavoittelemaan 80 %:n päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä.
Kiertotalouden kiinnostavimmat kumppanuudet
Kiertotaloussiirtymä voi parhaimmillaan tuoda Suomelle niin taloudellista, ekologista kuin sosiaalistakin hyötyä. Siksikin se tarvitsee toimivia kumppanuuksia, jotka mahdollistavat siirtymisen ja liiketoimintamallien kehittämisen.
Teräksistä kumppanuutta
Lapin ammattikorkeakoulu ja SSAB solmivat vuonna 2019 strategisen kumppanuussopimuksen. Sen mukaisesti yhteistyötä tehdään materiaalien testaamisessa, materiaalien ominaisuuksien määrittelyssä, hankkeissa ja koulutuksessa.
Kumppanuuden merkitys äkillisen rakennemuutoksen aikana
Kemin Digipoliksen ja alueellisten koulutusorganisaatioiden yhteisen esiselvityshankkeen tavoitteena oli tukea alueen pk-yritysten kasvua osana äkillisen rakennemuutoksen (ÄRM) aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. Hankkeessa saatujen tulosten perusteella tehdään jatkosuunnitelmia pk-yritysten kasvun edistämiseksi alueella.