Tekoälyn käyttöönotto organisaatiossa ei ole teknologinen projekti. Tiedämme aiemmasta tutkimuksesta, että digitalisaatiohankkeet epäonnistuvat, jos toteutusta johdetaan teknologia edellä. Sama pätee tekoälyyn. Kyse on mitä suurimmassa määrin inhimillisten tekijöiden ja organisatoristen tekijöiden vaikutuksen yhtäaikaisesta huomioimisesta.
Lumen-lehden numeron 1/2026 teemana on Tekoäly. Nyt.
Tervetuloa lukijaksi!
Monet organisaatiot, myös sosiaali- ja terveysalalla, ovat kompastuneet digitalisaation aikana samaan kiveen: uutta teknologiaa on tarkasteltu lähinnä irrallisena ratkaisuna tai lisäosana, joka on ”tipautettu” osaksi arkea ja jääty odottelemaan tuottavuushyötyjä. Myöhemmin on havahduttu siihen, että teknologia ei muuttanutkaan juuri mitään, koska rakenteet, prosessit ja vastuiden jakoon liittyvät seikat jäivät huomioimatta ja digitalisaation johtaminen ontui.
Column in English
Tekoälyalalla vuodet ovat koiran vuosia. Reilussa kahdessa vuodessa teknologia on mennyt valtavasti eteenpäin, paljon nopeammin kuin yhteinen kielemme tai kulttuurimme pystyy muutosta omaksumaan. Ajan tasalla pysyminen olisi kuitenkin tärkeää. Kun ymmärrämme isoja kehityskulkuja, saamme ainakin yhden selityksen sille, miksi nuori ei löydä ensimmäistä työpaikkaansa tai miksi naapuriin aletaan rakentamaan Googlen datakeskusta.
On kaksi keskeistä syytä sille, miksi tekoälystä on hankalaa saada järkevää kokonaiskuvaa muodostettua.
Lyhyessä ajassa tekoäly on vakiintunut osaksi monen työntekoa ja tuonut monipuolisia mahdollisuuksia esimerkiksi markkinointiin ja sisällöntuotantoon. Kuluttajien mielipiteitä ja näkemyksiä tekoälyllä generoituun sisältöön on alettukin tutkia.
Tarkastelen tässä artikkelissa GenAI:n käyttöä ja vastuuta erityisesti kuluttajan ja työntekijän käsissä: Mitä merkitystä on visuaalisen sisällön laadulla, kuka on siitä vastuussa, ja mitä vaikutuksia sillä voi olla uskottavuuteen ja luottamukseen?
Keskustelu tekoälystä työelämässä keskittyy usein tehokkuuteen, tuottavuuteen ja kustannussäästöihin. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin se, miten tekoäly muuttaa työntekijän suhdetta omaan työhönsä, osaamiseensa ja ammatti-identiteettiinsä.
Kyse ei ole vain uusista välineistä, vaan hiljaisesta muutoksesta siinä, mitä pidämme asiantuntijuutena ja mikä koetaan arvokkaaksi työssä.
Tutkimustieto digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuudesta on osin ristiriitaista. Digitaalisten ratkaisujen lisääntyminen siirtää hoitotyön vastuun painopistettä entistä vaativampaan näyttöön perustuvaan päätöksentekoon, hoidon koordinointiin sekä potilasturvallisuuden ja yhdenvertaisuuden varmistamiseen, muodostaen näin keskeisen perustan saavutettavalle ja vaikuttavalle hoitotyölle pitkien etäisyyksien alueilla.
Keskustelevaan tekoälyyn pohjautuvissa chatbot-palveluissa keskusteluaiheet ovat yleensä arkaluontoisia ja vaativat sensitiivisyyttä, laajaa tietoperustaa ja kykyä tehdä yksilöllisiä tilannearvioita. Palvelun loppukäyttäjä on yleensä tavalla tai toisella haavoittuvassa elämäntilanteessa.
Tämän artikkelin tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta eettisistä lähtökohdista kehitettäessä keskustelevaan tekoälyyn pohjautuvia palveluita.
Sosiaalialalla ei ole perinteisesti kerätty vaikuttavuustietoa, mutta eri hyvinvointialueilla on parhaillaan käynnissä kehittämistoimia vaikuttavuustiedon saatavuuden parantamiseksi.
Artikkelissa avataan vaikuttavuuden ja sen arvioinnin monitasoisuutta sekä analytiikan mahdollisuuksia tukea sosiaalihuollon vaikuttavuuden arviointia ja tiedon hyödyntämistä.
Tässä artikkelissa esitellään tekoälyn hyödyntämistä matkailuyrityksiä palvelevassa ennakoinnissa. Aluksi käydään läpi ennakoinnin periaatteita, ennakointitiedon tuottamista tekoälyn avulla ja myöhemmin kokemuksia pilottikokeilusta.
Tekoäly vaikuttaa kokeilujen perusteella olevan hyvä väline matkailuyrityksiä tukevaan ennakointiin. Trendien tai heikkojen signaalien katsaus onnistuu sen avulla nopeasti ja mikä huomattavaa, annettuun asiayhteyteen räätälöidysti.
Tekoäly matkailun myynti- ja markkinointiprosessien tukena hankkeen laadullisen nykytilaselvityksen tavoitteena oli tarkastella tekoälyn (AI) hyödyntämiseen liittyviä myynti- ja markkinointikäytäntöjä Lapin matkailuyrityksissä.
Selvitys pohjautuu kolmeen eri aineistoon, jotka on kerätty huhtikuun 2024 ja tammikuun 2025 välisenä aikana Lapin matkailuyrityksissä.
Yleiset kielimallit kuten ChatGPT, Gemini ja Copilot ovat näppäriä kääntämään tekstiä. Laatu on parantunut huomattavasti alkuajoista. Tekoäly tarjoaa aikaa säästäviä keinoja ylittää kielimuureja sekä opetuksessa että liiketoiminnassa.
Tässä artikkelissa käydään läpi osin tuttujakin sovelluksia, jotka auttavat murtamaan kielimuureja arjessa. Mukana on hyödyllisiä ja helppokäyttöisiä sovelluksia ja ratkaisuja niin korkeakouluyhteisölle kuin yrittäjillekin.
Transformatiivinen oppiminen muuttaa ihmisten ajattelua ja toimintaa kohti tulevaisuuskestävää yhteiskuntaa sekä edistää taitoja toimia kompleksisessa ja epävarmassa ympäristössä. Miten tekoäly voi tukea oppimista, jonka tavoitteena on uudistaa ihmisten perustavia uskomuksia ja maailmasuhdetta sekä edistää heidän kasvuaan ekososiaalisen sivistyksen hengessä?
Tässä artikkelissa kuvaan, kuinka tekoäly voi toimia kumppanina ja osana emansipatorista oppimista, jossa vapaudutaan rajoittavista ajattelumalleista ja kasvetaan kestävää tulevaisuutta rakentaviksi toimijoiksi.
Tekoälyn kanssa jaettu toimijuus tarkoittaa, että opiskelija hyödyntää tekoälyä tavoitteiden saavuttamisessa, arvioi sen tuottamaa sisältöä ja säätää omaa toimintaansa vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa.
Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten tekoälyn kanssa jaettu toimijuus uudistaa korkeakouluopetuksen rakenteita, pedagogiikkaa ja arviointia. Luonnostelemme myös Lapin AMKin omaa opintojaksokohtaista tekoälyn käyttöselvitystä.
Vuonna 2019 pohdimme blogitekstissämme “Hubotti opettajana” mitä tapahtuisi, jos meidän kielten ja viestinnän opettajien käytössä olisi ihmisen kaltainen hubotti, johon olisi ohjelmoitu jo olemassa olevia tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia. Vuonna 2023 teimme ensimmäisiä kokeilujamme ChatGPT:n kanssa artikkelissa Hubotti 2.0. Parissa vuodessa tekoälyn kehitys on ollut niin järisyttävää, että ainakin humanistia jo huimaa. Nyt onkin otollinen hetki tarkastella, miten taannoiset toiveemme ja pelkomme ovat toteutuneet ja miltä nyt tuntuu.
Interaktiivinen neulontaan tarkoitettu selainsovellus digitalisoi perinteistä neulontaprosessia ja mukautuu neulojan nopeuteen ja käsialaan. ACTIVE-hankkeen pilotissa tutkittiin myös, miten NFT-teknologiaa voitaisiin käyttää suojaamaan neulemallien luojan tekijänoikeuksia ja mallien kaupankäyntiä. Lisäksi ideoitiin 3D-tulostustuotteita neulontaan ja tekstiiliteollisuuteen.
Pilottia kehitettiin yhteistyössä Raikas Digitalin, Henna Knits & Lankastudion ja Vanhalan lammastilan kanssa.
Hankesparraaja AI on erinomainen esimerkki onnistuneesta opiskelijaprojektista: se ei ole vain teknologinen kokeilu, vaan konkreettinen työkalu, joka tukee yrityksiä ja organisaatioita hankkeiden suunnittelun alkuvaiheen ideoinnissa. Kun yhä useampi toimija tarvitsee apua rahoitushakujen valmistelussa, uudenlainen, helposti lähestyttävä tekoälysparraaja osuu ajankohtaiseen tarpeeseen.
Tekoälyavusteiseen palveluun kuuluu kaksi osiota: Olen yrittäjä ja Olen hankeammattilainen -osiot.
Tekoälyn kokeileminen kannattaa aloittaa uteliaalla asenteella. Leikkimielisyys ja lupa epäonnistua tekevät oppimisesta nopeampaa.
AImama-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut kokeilla generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä myös hankeviestinnässä mahdollisimman monipuolisesti. Tavoitteena ei ollut automatisoida viestintää, vaan käytännön kokeilujen kautta ymmärtää, millaisia uusia mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa. Lähtökohtana on ollut ajatus siitä, että opit ja työkalut olisivat sovellettavissa myös ilman viestinnän tai visuaalisen suunnittelun koulutusta.
Tekoäly tarjoaa ICT-alalle merkittäviä mahdollisuuksia työn mielekkyyden, tehokkuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Samalla sen hallitsematon tai huonosti johdettu käyttöönotto voi lisätä stressiä ja epävarmuutta.
Projektien loppuarviointeja hyödynnetään yleisesti tulevien projektien suunnittelussa. Harvemmin tuloksia tarkastellaan projektitoimijoiden työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Tapahtui jotakin yllättävää. Ajattelulle alkoi jäädä enemmän tilaa. Tekoäly ei tehnyt minusta tehokkaampaa suorittajaa, vaan rauhallisemman ajattelijan. Se ei lisännyt työn määrää, vaan palautti hallinnan tunteen omaan arkeeni.
Siispä, tekoäly. Kiitos, että kuljet rinnallani kumppanina.
Organisaatiot toimivat yhä useammin toimintaympäristöissä, joita kuvaa epävarmuus, monimutkaisuus ja nopea muutos. Päätöksiä joudutaan tekemään tilanteissa, joissa saatavilla olevaa tieto voi olla puutteellista tai ristiriitaista. Tämä artikkeli tarkastelee, miten organisaatiossa voidaan vahvistaa ennakointitietoon perustuvaa johtamista.
Erätauko-keskustelu on dialogiin perustuva keskustelumenetelmä. Sen tavoitteena on edistää tasavertaista ja rakentavaa vuorovaikutusta eri taustoista tulevien ihmisten välillä.
Tässä artikkelissa arvioidaan, miten Erätauko-keskustelu menetelmänä soveltuu yhteisen tiedon ja ymmärryksen luomiseen työyhteisössä ja miten sitä voidaan käyttää työyhteisön kehittämiseen. Tapausesimerkkinä toimii eräs Etelä-Suomen aluehallintovirastoon kuuluva asiantuntijayksikkö.
Urakestävyys on noussut yhdeksi tämän päivän tärkeimmistä työmarkkinatrendeistä.
Tässä artikkelissa kuvataan YAMK- opiskelijoiden näkemyksiä siitä, millaisena urakehityksen mahdollistajana he kokevat opiskelemansa YAMK-tutkinnon. Analysoimme tutkintoaan suorittavien YAMK-opiskelijoiden ajatuksia opiskelusta keskittyen erityisesti syihin opiskella uusi tutkinto, tutkinnon heille mahdollistamiin urapolkuihin ja uuden osaamisen hyödyntämiseen.
Työskentelen sosiaalialan lehtorina, ja esimerkiksi opintojaksolla Luovat ja luontolähtöiset menetelmät sosiaalialalla tekstejä, kirjallisuutta ja kirjoittamista tarkastellaan hyvinvointia tukevina työskentelymenetelminä.
Ajatukseni tämän kirjaesittelyn myötä on tuoda esiin sitä, miten runous tukee hyvinvointia sanoittaen ja kyeten olemaan metafora kaikelle tärkeälle elämässä.
Haastattelut ovat osa kehittämistyön arkea, ja lähes jokaisessa hankkeessa kerätään tietoa erilaisilta tahoilta. Omassa työssäni tyypillisiä haastateltavia ovat muun muassa matkailun kehittäjät ja matkailuyrittäjät.
Jos haastattelu tutkimusmenetelmänä kiinnostaa, oppia voi hakea Tutkimushaastattelun käsikirjasta, jonka ovat toimittaneet Matti Hyvärinen, Pirjo Nikander ja Johanna Ruusuvuori.