Lapin AMK on sitoutunut edistämään vastuullisuutta ja kestävää kehitystä kaikessa toiminnassaan.
Artikkeli tarjoaa katsauksen sosiaalisen kädenjäljen kasvattamisen merkityksestä aluekehitykselle ja yrityksille. Avaamme myös niitä konkreettisia toimia, joilla Lapin AMK edistää sosiaalista vastuullisuutta. Tarkoituksenamme on myös haastaa lukijoita pohtimaan, miten kukin omilla valinnoillaan voi kasvattaa sosiaalista kädenjälkeä.
Vastuullisuus muuttuu kestäväksi kehitykseksi siinä vaiheessa, kun toiminnalle asetetaan tavoitteita ja niiden toteutumista seurataan.
Ensimmäiset yritykset julkaisevat tämän uuden EU-direktiivin mukaisen kestävyysraportin vuoden 2025 tilinpäätöksen yhteydessä. Velvoittava raportointi on siis alkutaipaleella, eikä ongelmiltakaan ole vältytty.
CSRD-direktiivin mukaisen raportoinnin perusta on kaksoisolennaisuusanalyysissa. Analyysi auttaa tunnistamaan yrityksen toiminnalle olennaiset kestävyysteemat. Siinä yritys tarkastelee vaikutuksiaan taloudellisen olennaisuuden ja vaikutusten olennaisuuden näkökulmista.
Porotalous on voimakkaasti säädelty elinkeino, jossa poromäärät määritetään asetuksilla, ja lihantuotantoa ohjaa vahvasti lainsäädäntö. On todettu, että vastuullisuus alkaa siitä, mihin lainsäädäntö loppuu. Yksittäisillä poroteurastamoilla onkin tehty kestävyyttä edistäviä kokeiluita.
Porossa on monenlaisia hyödyntämismahdollisuuksia, esimerkiksi elintarvike-, käsityö- tai eläinrehutuotteissa.
Porontalja on merkittävä teurastuksen sivutuote. Vaikka käyttötapoja on monia, on porontaljojen myynti ollut viime vuosina haasteellista. Pahimmillaan taljoja on päätynyt jopa teurasjätteeksi. Porontaljat on saatava nykyistä paremmin hyötykäyttöön.
Moni pienyrittäjä miettii, miten päästä alkuun kestävän kehityksen polulla. Kiertotaloustoimet eivät kuitenkaan välttämättä vaadi suuria investointeja tai radikaaleja muutoksia. Päinvastoin. Pienillä arjen teoilla ja konkreettisilla päätöksillä yritys voi aloittaa oman kiertotalousmatkansa.
Juuri kehitetty ja pilotoitu, lappilaisille pienyrittäjille suunnattu kiertotalouskatselmus tarjoaa selkeän ja helpon tavan tunnistaa, missä yritys voi tehdä pieniä mutta vaikuttavia muutoksia. Katselmus on kuin matka, joka tuo hyötyä sekä ympäristölle, ihmiselle että liiketoiminnalle.
Kiertotalouden tuominen osaksi yritystoimintaa nähdään helposti ikuisuusprojektina, tulevaisuudessa kurkistavana pakollisena pahana, jossa rahat loppuvat ennen kuin tuloksia on näköpiirissä. Lapin AMKin TEQU on erikoistunut kehittämään nopeita teknologiaprototyyppejä.
ReLog sai alkunsa Vaaran Sahan ideasta hyödyntää sahateollisuudessa syntyvää sivuvirtaa osana pidemmälle jalostetun uudenlaisen rakennustuotteen luomista.
Terästeollisuus on yksi maailman suurimmista teollisuudenaloista. Kasvavat ympäristövaatimukset, kiristyvät kilpailuolosuhteet ja teknologian melkoinen kehitys ovat johtaneet tilanteeseen, jossa perinteisiä tuotantomenetelmiä on tarkasteltava uudelleen.
Tässä artikkelissa tarkastellaan terästeollisuuden tuotantomenetelmien toimivuutta, haasteita ja vahvuuksia sekä analysoidaan uusien teknologioiden, kuten digitalisaation, tekoälyn ja automaation mahdollisuuksia parantaa alan kilpailukykyä ja kestävyyttä.
Lapin AMKin Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmässä Kemissä tehdään teräsmateriaalien tutkimusta.
FormFuture-hankekokonaisuudessa luodaan uutta muovausteknologian tietoa ja osaamista, joka edesauttaa hiilineutraaliutta konepajavalmistuksessa.
Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnista on monenlaista hyötyä työnantajille ja työyhteisöille. Onkin syytä pohtia, kuinka saamme kansainväliset opiskelijat pysymään alueella valmistumisen jälkeen.
Re-Archtive North -hankkeessa on tavoitteena kehittää työkaluja ja menetelmiä historiallisten rakennusten kestävään uudelleenkäyttöön.
Kun hylätyt ja alikäytössä olevat rakennukset koetaan usein rasitteiksi, haluamme hankkeessamme kääntää haasteet mahdollisuuksiksi.
Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin, ja myös liikunnan ja urheilun kentällä joudutaan sopeutumaan sen vaikutuksiin.
Kestävyys vaatii ymmärrystä ja mahdollisesti aluksi myös investointeja, jotka voivat olla seuratoimijoille taloudellisesti haastavia. Tiedon ja osaamisen puute on merkittävä este vastuullisuuden toteutumiselle. Kyselyn mukaan lappilaisista urheiluseuroista vain yksi oli laskenut hiilijalanjälkensä.
Moni saattaa ajatella, että kiertotalous koskee vain tiettyjä teollisuuden aloja tai suuria yrityksiä. Kuitenkin myös pienemmät yritykset eri toimialoilla voivat osallistua kiertotalouteen ja hyötyä siitä. Osallistuminen olis tärkeää myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Onneksi niistä löytyy jo oivallisia esimerkkejä.
Engineers of the future will increasingly work with and in green transition. As the world is changing, they need more and more communication and collaboration skills, as well as language skills. The aim of the ECO-GT project is to react and respond to the above mentioned challenges by improving not only engineers´ practical work life skills but adapting local educators´ curricula to meet the needs.
The most significant risk facing businesses is the failure to adapt to climate change.
Can a small start-up business really tackle big challenges such as climate change?The answers to this question were found during theNordplus Intensive Summer School organized in August 2024 in Riga, Latvia.
Hyvä ja avoin hallinto luo luottamusta ja hyvää vuorovaikutusta yhteiskunnassa, mikä korostuu entisestään poikkeusolojen aikana.
Tässä tekstissä keskityn ymmärrettävyyden ja julkisuuden teemaan. Tarkoituksenani on herättää sinua ajattelemaan, miten voisit osaltasi edistää omassa työssäsi avointa ja hyvää hallintoa.
Monilla aloilla haluttaisiin turvautua ajattelutapaan, joka nojaa suljettuihin systeemeihin. Suljetuissa systeemeissä ihminen toimii ennustettavasti kuin kone ainakin, eikä ulkoiset tapahtuvat vaikuta ihmisen toimintaan.
Organisaatiossa tai työyhteisössä vallitseva kulttuuri voi monin tavoin estää tai edistää kokeiluihin suhtautumista ja niihin ryhtymistä.
Miten virtuaaliteknologiaa voidaan käyttää osana perinteistä teatteriesitystä?
Voiko virtuaalituotantoa käyttämällä luoda immersiivisen ja interaktiivisen teatterikokemuksen?
The urgency of addressing the professional media presence of artists is undeniable. As society becomes increasingly reliant on digital technology for communication, commerce, and culture, artists must equip themselves with the skills and knowledge necessary to thrive in the digital age.
By embracing initiatives like PMP, artists can collaborate effectively, seizing the opportunities afforded by digital media to enrich their artistic practice and expand their reach in an ever-evolving landscape.
Kielen ja kulttuurin merkitys identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan kuulumisessa on suuri. Lapin AMKissa opiskelee monikielisiä ja -kulttuurisia tulevaisuuden osaajia, joiden viihtymiseen on kehitetty yhteisöllisiä ja innovatiivisia tapoja kotoutua paikkakunnalle ja oppia kieltä.
Tässä artikkelissa kerromme seuraavista Lapin AMKissa viime vuosina pilotoiduista kieli- ja kulttuuritietoisuuden kokeiluista: kielikummitoiminta, Finnish Club, Culture Bump sekä pelipohjainen kielenoppiminen.
Lapin ammattikorkeakoulun eHospitality-hankkeessa lähdettiin rohkeasti kokeilukulttuurin tielle. Vuosina 2021–2023 hanke toimi alustana kokeilukehittämiselle, jossa oli mukana Lapin ammattikorkeakoulun opettajia, kehittäjiä, opiskelijoita ja matkailualan yrittäjiä ja toimijoita.
Tässä artikkelissa esittelemme hankkeemme neljä eri kokeilua: podcast, yhteinen blogi, Hotjar ja eye tracking.
The aim of this article is to assess the impact of newly developed method for teaching sustainable entrepreneurship at higher education (HE) institutions that aims to encourage climate action by young people and aspiring entrepreneurs.
Lapin alueella kiertotalousosaaminen on kehittynyt isoin harppauksin. Erityisesti teollinen kiertotalous on nostettu keskiöön, koska vaikuttavuustekijät ovat selkeät. Lappi ja erityisesti Meri-Lappi ovat profiloituneet teollisuuteen, joten on luonnollista tarkastella erityisen tarkasti teollisen kiertotalouden kehitystyötä.
Kiihdytyskaista-toimintamallin avulla on tarkoitus tunnistaa ja nopeuttaa teollisen kiertotalouden hankkeiden, projektien ja kehitystoimien toteutusta erityisesti pk-sektorilla.
Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin. Some-ohjaus ei missään nimessä saa korvata virallisia ohjauksen tapoja, mutta ainakin omaan ohjaukseeni se on tuonut mukavan lisän.
Eräs opiskelija kommentoi, että opoa on kiva nähdä, vaikkei koululla paikan päällä pyöri. Saankin säännöllisesti palautetta opiskelijoilta siitä, että on hyvä, että olen myös somessa.