Työelämän koulutustarpeiden ennakointi ja arviointi ovat luonteva osa ammattikorkeakoulujen alueellista kehittämistehtävää. Ennakoinnin ja kehittämisen YAMK-tasoisen asiantuntijakoulutuksen suunnittelussa onnistuttiin yhdistämään olemassa oleva vankka projektiosaaminen intuitiiviseen tulevaisuuden osaamisen tunnistamiseen.
Joka kokee ympäristön ja ilmaston hyvinvoinnin itselleen tärkeäksi, haluaa todennäköisesti valita matkustusmuotonsa arvojansa tukevalla tavalla.
Ilmastoaktivismistaan tunnetussa Ruotsissa keskustelu matkustamisen ilmastovaikutuksista on tuottanut jo useammankin uuden sanan: flygskamin ja smygflugan lisäksi sanastoon on liittynyt tågskryt.
Pohjoisessa koulutetut kansainväliset osaajat eivät useinkaan jää hyödyntämään Lappia. Kielitietoinen työnantaja motivoi kansainvälistä työntekijää opettelemaan suomen kieltä. Resurssiviisas työyhteisö puolestaan on tietoinen suomenkielisten jäsentensä kielenkäyttäjäprofiileista ja hyödyntää niitä tarkoituksenmukaisesti.
Työn muotoilussa on kyse jokaisen henkilökohtaisen arjen hallinnasta. Muotoilemalla työtään työntekijä muokkaa työtään ja työympäristöään mahdollisuuksien puitteissa itselleen sopivaksi, mielekkääksi ja työn imua tukevaksi.
Living Lab Pruntsi -hankkeessa suunnitellaan ikääntyneiden kotona asumista tukevia teknologisia ratkaisuja kokoavaa toimintaympäristöä. Hankkeessa on pohdittu myös ekologisen kestävyyden ilmenemistä ja vastuullista kuluttamista.
Resurssiviisas työskentely kehittämishankkeessa käynnistyy jo hankkeen varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Osallisten on tunnistettava oma paikka alueen toimijoiden joukossa.
Käsittelemme tässä kirjoituksessa paikallisen yhdistyksen, Meän Talon ja Lapin AMK:n välistä kehittämisyhteistyötä resurssien ja niiden välisten rajapintojen hyödyntämisen näkökulmasta.
Kestävyysmuutoksen aikaansaamiseen ei riitä pelkkä tieto. Olennaista on saada aikaan muutos ihmisten ajattelussa, käyttäytymisessä ja toiminnassa.
Mitä annettavaa ammattikorkeakoululla on kansalaisen osallisuuden tukemisessa kestävyysmuutoksen voimavarana?
Omaa työympäristöään ja yhteisöään aktiivisesti kehittävät työtekijät ovat valtava voimavara. Onnistuessaan työympäristön kehittämisen tulokset voidaan huomata jo lyhyessä ajassa. Laita artikkelin vinkit testiin!
Tulevaisuudessa voi hyvinkin olla, että entistä useammat taloyhtiöt laittavat aurinkopaneelit joko katolle tai seiniin ja tuottavat näin osan kuluttamastaan energiasta itse.
Jos poronomistaja on tuotannon lisäksi osallisena myös taljan myynti- ja markkinointiketjussa, saa hän luonnollisesti myös suurimman hyödyn taljan arvonnoususta. Koko tuotanto- ja myyntiketjusta vastaaminen vaatii kuitenkin runsaasti resursseja.
Lannoitteiden hinnat ja saatavuus ovat vaihdelleet jyrkästi yhteiskunnallisten muutosten myötä. Hevosenlanta on jo pitkään ollut tunnistettu monikäyttöinen hyödyke aina lämmöntuotannosta lannoitukseen. Usein haasteena hyödyntämisessä on kuitenkin ollut byrokratia, teknologia, logistiikka ja toimijoiden eri intressit.
Ammattikorkeakoulujen tulee jatkossa itse määritellä omat kiertotalousprofiilinsa ja sen myötä kehittää omia tuotteita, palveluita ja tarjontaa niin, että yrityksetkin voivat hyötyä niistä.
Lappilaiset matkailu- ja palvelualan yritykset kutsutaan mukaan kehittämiskokeiluun. Tavoitteena on tunnistaa työn merkityksellisyyden muodostumiseen, motivoitumiseen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä yhteistyössä työyhteisöjen kanssa ja vahvistaa työyhteisöjen pitovoimaa.
Indigenous people often have a deep connection to the land and natural resources. A practical example of a sustainable and circular indigenous community business is Angeli reindeer farm and tourism company in Inari.
Työntekijöiden vaihtuvuus ja matkailijoiden kokemattomuus Lapin olosuhteista kasvattavat onnettomuuksien riskiä. Pienillä yrityksillä on rajalliset mahdollisuudet panostaa turvallisuustyöhön. Yhteisharjoituksissa matkailuyritykset ja -toimijat saavat turvallisuuskoulutusta yhtä aikaa.
Lapin sosiaalisesti kestävää kädenjälkeä varten luodaan toimintamalli. Millaisia haasteita ja odotuksia yrittäjät tulevat kohtaamaan kestävän kehityksen puitteissa ja mitä mahdollisuuksia siihen liittyy?
Miten ekososiaalisesti pieni ja suuri sosiaalipolitiikka voivat toteutua 2020-luvulla mielenterveyskuntoutujien keskuudessa? Henki ja elämä -hankkeessa on kokeiltu uusia toimintaympäristöjä mielenterveyskuntoutujille suunnatulla luonto- ja taideperustaisella kuntouttavalla työllä.
Kansainväliset tutkinto-opiskelijat eivät kuulu virallisen kotouttamistoiminnan piiriin. Esimerkiksi suomen kielen opiskelu on jäänyt opiskelijan itsensä huoleksi. KulttuuriOsaaja-hankkeessa tehtiin VR-kielenoppimisympäristö.
Yhä useampi yritys ja organisaatio sisällyttää toimintaansa kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita. Ympäristön ja kulttuurinkin näkökulmasta kestävyyttä on totuttu jo tarkastelemaan. Viime aikoina on keskusteluun noussut myös sosiaalinen kestävyys. Yksi merkittävä tekijä kaikenlaisen vastuullisuuden edistämisessä julkisella sektorilla ovat hankinnat.
Kestävä yhteiskunta tarkoittaa hyvinvoinnin takaamista kaikille ihmisille. Huono-osaisuus ja siihen liittyvät ilmiöt periytyvät sukupolvelta toiselle. Kestävän kehityksen kannalta onkin oleellista saada muutos tähän. OPPIVE-hanke pyrkii puuttumaan ja vaikuttamaan nuorten hyvinvointiin ja ehkäisemään syrjäytymistä.
Tässä artikkelissa kuvaamme, millaisia kokemuksia ja tuloksia Suomessa on saatu työttömille nuorille kohdistetuista yrittäjyystyöpajoista sekä uusista avauksista vammaisyrittäjyyden edistämiseen liittyen. Näitä kokemuksia voi hyödyntää pohdittaessa millaista yrityshautomotoimintaa nuorille työttömille ja vammaisille voisi tarjota.
Jotta vastuullisuutta ja kestävää kehitystä saadaan konkretisoitua jokapäiväiseksi tekemiseksi, on tärkeää määritellä siihen liittyvät tavoitteet, toimenpiteet, toteuttamisaikataulut sekä miten tavoitteiden saavuttamista mitataan ja seurataan.
Jotta saataisiin selville ruotsalaisten ja suomalaisten pk-yritysten ekosysteemiyhteistyön mahdollisuuksia ja haasteita kansainvälistymisessä, DigiProcess-hankkeessa haastateltiin 47 pk-yrityksen edustajaa Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa.
Sopimuskumppanuuden avulla Lapin AMK ja Outokumpu voivat osaltaan vahvistaa vastuullisuuden identiteettiä, yhteistä arvopohjaa ja johtamista. Vastuullisuus on lopulta arkipäivän työtä; tekoja, joita yhteisesti sovitut periaatteet ohjaavat.
Kestävän kulttuurin luominen on vaikeaa, kun henkinen sietokyky on jatkuvasti koetuksella. Maailmassa tapahtuu kuitenkin edelleen hyviäkin asioita. Tehty työ kestävämmän tulevaisuuden puolesta ansaitsee myös huomiota.
Korkeakoulutettu asiantuntija työskentelee tulevaisuudessa yhä useammin kestävään kehitykseen ja kasvuun liittyvien ilmiöiden ja ongelmien parissa. Miten korkeakouluina tuemme kestävän kehityksen kyvykkyyksien kehittymistä opintojen aikana?
MOOC on kirjainlyhenne, joka tulee sanoista Massive Open Online Course, siis verkkopohjainen opintojakso, joka tavoittelee suuria oppijamassoja. Vahvuusosaaja-MOOC tehtiin henkilöstön osaamisen kehittämistä varten.
Poroteurastamolla syntyy lihantuotannon ohessa kilomääräisesti lähes yhtä paljon sivutuotteita eli kaikkea muuta kuin syötävänä hyödynnettävää. Sallassa aiemmin jätekustannuksia aiheuttanut materiaali onkin nyt rahanarvoista raaka-ainetta.
Suurin este poron sivutuotteiden hyödyntämiselle on niiden talteenottomenetelmien ja laitteistojen puute. PoSiHIILI -hankkeessa on kehitetty talteenoton vaatimaa teknologiaa.
Ruoka tai juoma voi olla tärkein motivaatiotekijä matkustamiseen. Ruokamatkailussa vastuullisuus voidaan jakaa ekologiseen, sosio-kulttuuriseen ja taloudelliseen vastuullisuuteen.
Ekosysteemimäinen toimintatapa auttaa myös matkailuyrityksiä menestymään. TOURBIT-hankkeen kokonaisbudjetista suunnataan 520 000 euroa suoraan matkailualan pk-yrityksille erillisen rahoitusmekanismin kautta.