Osatyökykyinen on henkilö, jolla on syystä tai toisesta käytössään vain osa työkyvystään. SYKE-hankeen työpajoissa haettiin osatyökykyisen mahdollisuuksia työllistyä Kemijärven, Rovaniemen, Tornion ja Kemin alueella.
Category: Teema-artikkeli
Työn muotoilulla yhteisöllisyyttä EtäSote -hankkeessa
EtäSote -hankkeessa etäpalveluosaamiseen liittyvillä koulutuksilla ja ohjauksella lisättiin palveluntuottajien joustavuutta, ketteryyttä ja valmiuksia toimia muutostilanteessa ja uudenlaisten palveluiden käyttöönotossa. Hankkeessa ennakoitiin myös tulevaisuuden epävarmuutta, mahdollisia uusia poikkeustilanteita, joissa kansalaisille tulee turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.
Yhteistoimintalaki yhteisöllisyyden näkökulmasta
Mielikuva yt-laista on monilla, että se on yhtä kuin irtisanomislaki. Lakia ollaankin nyt uudistamassa kokonaisuudessaan. On lopulta organisaatioista kiinni, toteutuvatko lainsäätäjät tavoitteet lisätä yhteisöllisyyttä työpaikoilla.
Yhteisöllisyyden monet kasvot – maahanmuuttajien yhteisöllisyys ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa
Miten yhteisöllisyys realisoituu maahanmuuttajaopiskelijan ammatillisissa opinnoissa? Opiskelija asettuu opiskellessaan monen toiminta-areenan välimaastoon: kotiin, perhe- ja kaveripiiriin sekä oppilaitokseen opiskelijaryhmineen ja -verkostoineen ja työharjoittelupaikkoineen.
Arctic Smartness – arktista viisastelua vai fiksumpaa yhteistyötä?
Älykäs erikoistuminen tarkoittaa alueellista erilaistumista, jossa esimerkiksi Lapin maakunta alueena tunnistaa omat vahvuutensa, kehittämispotentiaalinsa ja voimavaransa sekä yhdistää voimansa. Olet todennäköisesti jo mukana.
Kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen valmistavan yrityksen toiminnassa ja lopputuotteessa
Kestävän kehityksen periaatteet ja laadunhallinta kulkevat käsi kädessä, kun niitä leivotaan sisään yrityksen jokapäiväiseen toimintaan ja lopputuotteen suunnitteluun. Valmistavien yritysten asiakkaina ovat lähes aina toiset yritykset, ja asiakasvaatimuksena on hyvin usein akkreditoitu ympäristöjärjestelmä.
Pilotointien avulla resurssiviisautta Meri-Lappiin
SERI-hankkeessa kehitetään Meri-Lapin alueen kiertotaloudellista ja resurssiviisasta toimintaa. Hankkeessa toteutettavien pilotointien avulla lisätään konkreettisella tavalla Meri-Lapin alueen yritysten ja kunnan toimijoiden resurssiviisautta. SERI-hankkeessa toteutettavien pilotointien tuloksia ja hyviä käytänteitä tullaan jakamaan julkiseen käyttöön pilotointien päätyttyä.
Puhtaalla energialla on suuri merkitys vihreässä taloudessa
Siirtyminen kohti kestävämpää ja vähähiilisempää yhteiskuntaa koskee myös Lappia ja puhdas energia näkyykin Lappi-sopimuksessa eli Lapin maakuntaohjelmassa vuosille 2018–2021. Vaadittavat muutokset voivat tuntuvat suurilta, mutta apua on saatavilla.
Puuta liikkeelle Euroopassa digitaalisesti ja kestävästi
Kestävässä metsätaloudessa olennaista on metsävarojen riittävyys, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ilmastonmuutoksen hillintä sekä metsien elinvoimaisuuden, tuottavuuden ja kannattavuuden säilyminen pitkällä aikavälillä. ROSEWOOD-verkosto hakee erityisesti digitaalisia ratkaisuja puun liikkeelle saamiseksi huomioiden kestävyys koko metsätalouden arvoketjussa.
Työkaluja pk-yritysten digitalisaation edistämiseksi
Digitalisaatio vaikuttaa prosesseihin, työtapoihin ja liiketoimintaympäristöihin ja siksi se vaatii uudenlaista ajattelutapaa ja rohkeutta uudistaa toimintoja. Teollisuudessa kestävyys on nouseva arvo, jota voidaan edistää digitalisaation avulla.
Resurssiviisaus ja kestävän työn kehittäminen työhyvinvoinnin edistäjinä
Ekologisen ja taloudellisen ulottuvuuden rinnalla on tärkeää tarkastella myös eri yhteisöjen yhteistoimintaa ja pyrkiä hyödyntämään inhimillisiä resursseja ja voimavaroja kestävällä tavalla. Miten työntekijöiden osaaminen, kokemus ja myös ajankäyttö saadaan resurssiviisaaseen käyttöön?
Sosiaalista kestävyyttä luonnosta: luontokuntoutus ja – valmennus voimaannuttaa
Luontoympäristöillä tiedetään olevan positiivisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Sosiaalisesti kestävä maa- ja metsätalous luo edellytykset luontokuntoutumiselle ja siihen tarvittaville elinympäristöille ja luontokohteille.
Ajatuksia kestävän teollisuusmatkailun kehittämisestä
Teollisuusmatkailu on jo itsessään hyvä esimerkki kestävästä matkailusta ja resurssien uudelleenhyödyntämisestä. Teollisuusmatkailun termi on kuitenkin vielä varsin tuntematon.
Luontomatkailun kestävyyden kysymykset yhä tärkeämpiä
Edellytykset kestävään matkailuun ovat olemassa. Vastuullisen matkailun kehittäminen on kuitenkin jatkuva prosessi, joka edellyttää ekologisten, sosiaalisten, kulttuuristen, taloudellisten ja poliittisten vaikutuksien huomioimista kokonaisvaltaisesti. Tähän tarvitaan myös toimialat ylittävää yhteistyötä.
Kestävää lunta
Energiatehokas arktinen lumi -hankkeessa tuotettavan toiminnanohjausjärjestelmän avulla voidaan varmistaa, että lumen tuottajat ja sen tilaajat kohtaavat toisensa sekä lunta tuotetaan mahdollisimman kestävästi: lunta tuotetaan ja säilötään oikea määrä, oikeaan aikaan ja mahdollisimman pienellä hukkaprosentilla.
Ilmastoneutraali EU 2050, Suomi ja Lappi jo 2035
Koko Euroopan unionin talous on tarkoitus muuttaa kestäväksi toteuttamalla laaja siirtymä vihreään talouteen. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali jo vuoteen 2035 mennessä. Sama tavoite sisältyy myös Lappi-sopimukseen. Teemaa puitiin osana Lapin vihreän viikon päätapahtumaa.
Ekologisen kestävyyden kehittäminen Lapin ammattikorkeakoulussa – Tavoitteena hiilineutraalius?
Ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen työsuunnitelmassa on linjattu sekä laajempia että suppeampia konkreettisia toimenpiteitä muun muassa vihreään sähköön siirtymisestä, jätteen lajittelun tehostamisesta sekä Lapin AMKin hiilijalanjäljen mittaamisesta. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on myös valmisteilla.
Building bridges – Sustainable business and personal development in the North
Higher Education Institutions have an essential role of virtual bridge building in the Arctic Europe. The Kolarctic Bridge project builds bridges on different levels, between universities, teachers and other employees, firms, students and regions.
Sustainable Impact Entrepreneurship
New urgent objective of international business training at Lapland UAS is to increase know-how of entrepreneurs (current and future), and businesses, to become more resilient to climate change with the competence to create new business models aiming to meet Sustainable Development Goals or SDG.
Kiertokoulusta kiertotalouden osaamista Lappiin
Lapin AMKin KIERTOKOULU-hanke käynnistyi 1.8.2017. Hankkeessa on kehitetty tekniikan ja luonnonvara-alan koulutuksiin kiertotaloussisältöisiä opintojaksoja sekä oppimisprojekteja.
Kestävää ja avointa TKI-integroitua oppimista (TKIO)
Kestävä ja avoin TKI-integroitu oppiminen on yksi tärkeä tapa kehittää opiskelijoiden, opettajien ja työelämän kollektiivista osaamista, koska se tarjoaa aikaa ja tilaa yhteisille keskusteluille ja kohtaamisille ja mahdollistaa yhteisen tekemisen.
Ravinteidenkin pitää kiertää
Kuluttajat eivät halua ostaa kierrätysravinteilla kasvatettua ruokaa. Asenneilmapiirin vuoksi vain alle puolet puhdistamolietteistä päätyy pelloille. Jotta ravinteet saadaan pystymään kierrossa mahdollisimman pitkään ja siten ruuantuotannosta tulee kestävämpää, täytyy kuluttajien tietoisuutta ravinneasioista parantaa.
Mustan kullan paikallistuotantoa
Ei, nyt ei ole kyse öljystä vaan hevosenlannasta. Hevosenlanta on erinomainen maanparannusaine, se parantaa maan biologista aktiivisuutta ja maan rakennetta sekä korvaa poistuvaa humusta. Hevosenlannalla on myös muita kaupallisia käyttökohteita.
Näkökulmia lähituotannon kestävyyteen
Lähituotanto edellyttää lähihankintoja. Kohti kestäviä hankintoja -hankkeessa luodaan lähihankintojen vaikutuksia havainnollistavia työkaluja kansalaisen, yrittäjien ja päättäjien käyttöön. Vaikutuksissa on huomioitu sekä taloudellinen että ekologinen näkökulma.
Eettisesti kestävää lihantuotantoa, onko sitä?
Mitä tehostetumpaa eläintuotanto ihmisen rajoittamissa olosuhteissa on, sitä pienemmät mahdollisuudet eläimellä on toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan. On vaikea kuvitella hyötyeläintä, joka voisi toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan paremmin kuin poro.
”Pellolta pöytään” – lähiruoan tuotannon hyviä käytänteitä
Lähituotteiden on ylitettävä kunta- ja seutukuntarajat, koska yksikään alue ei ole omavarainen kaikkien lähiruokatuotteiden suhteen. Lapissa lähiruokaa on kaikki maakunnassa tuotettu elintarvike. Lokakuussa 2020 pidetyssä webinaarissa ja työpajoissa etsittiin hyviä lappilaisia käytänteitä.
Etätyöpakko 2020
Nopea ja osittain pakon sanelema siirtymä etätyöhön haastaa organisaatioiden IT-valmiudet ja tuen. Etätyön mahdollistamistaminen on digitalisaation konkreettinen ilmentymä. Sen onnistuminen edellyttää yhteistyötä ja jaettua ymmärrystä muutoksen tavoitteista. Lisäksi käytännön ongelmat täytyy tapauskohtaisesti tunnistaa, tunnustaa ja ratkaista.
Terveydenhuollon digitaalisten innovaatioiden maailmassa
Virtuaalitodellisuus kivunhoidossa ja kuntoutuksessa, droonit, hoivarobotit ja tekoäly tulevat hoitotyöhön. Sairaanhoitajan perustehtävä on edelleen väestön terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy ja hoito, eikä kohtaamista ja kohdatuksi tulemista voida korvata kokonaan digitaalisilla välineillä. Digitalisuutta ja teknologiaa voidaan kuitenkin käyttää apuna.
OmaDigi – Osaamisen mahdollistaminen digitaalisissa hyvinvointipalveluissa
Niin ikävä asia kuin koronavirusepidemia onkin, on se aloittanut uuden digitalisaation aikakauden myös terveydenhuollossa. Nyt viimeistään on syytä pohtia, miten hyödyntää vaikkapa etähoitoa tai robotiikkaa. Töiden uudelleen organisointi voisi mahdollistaa resurssien keskittämistä niin, että kaikille voitaisiin turvata riittävä tarpeen vaatima hoito.
Ruuan alkutuotannon digitalisaatio elinkeinossa ja opetuksessa
Automaation ja robotiikan avulla on voitu vähentää työn kuormitusta ja parantaa tuottavuutta. Lisäksi koneet voivat kerätä ja mitata dataa, josta voi jalostaa tuotantoa palvelevaaa tietoa. Virtuaaliteurastamo vie osaltaan eteenpäin porotalouden digitalisaatiota.
Tietomallit tuovat digitaalisuutta rakentamiseen
Tietomallinnus yleistyy rakennusalalla. Tietomallinnuksella tarkoitetaan uudenlaista työskentelytapaa, jossa rakennuksen ja rakennusprosessin koko elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuutta hallitaan digitaalisessa muodossa.