Lapin matkailu- ja palvelualan työyhteisöjen kanssa tehdyn kehittämistyön avulla alan työn pitovoimaa tukevat asiat on tuotu keskusteluun ja näkyväksi lappilaisissa työyhteisöissä. Kehittämistyön aikana on tunnistettu työn pitovoimaan, merkityksellisyyteen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä vastuullisuutta painottavissa kehittämiskokeiluissa.
Tässä artikkelissa avaamme vuodenvaihteessa päättyneen kehittämistyömme prosessia ja keskeisiä tuloksia.
GeroDigiLead-hankkeen keskiössä ovat digitaaliset ja teknologiset ratkaisut ja niiden tehokkaampi hyödyntäminen ikäihmisten palveluissa. Digimuutosprosessit edellyttävät organisaatioissa johtamista ja ikäihmisten palveluita tuottavissa organisaatioissa työskentelevät lähijohtajat ovat digimuutosprosessien kannalta keskeisiä toimijoita.
Hanke toteutetaan yhdessä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden kanssa.
Sosiaalialan työn on henkisesti äärimmäisen kuormittavaa ja tämä tulee huomioida satsaamalla työhyvinvointiin ja työolosuhteisiin. Sairauspoissaoloihin ja työntekijöiden vaihtuvuuteen ja/tai pysyvyyteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi tarkastelemalla työprosesseja ja resursointeja.
Kaikki työhyvinvointia edistävät asiat eivät vaadi rahaa, mutta mikään niistä ei toteudu ilman epäkohtien esille nostamista ja niihin tietoista vaikuttamista. Miten voimme lisätä omassa työyhteisössämme työhyvinvointia, unohtamatta yhteisöllisyyttä?
Kuntakenttä on voimakkaassa muutoksessa useiden samanaikaisten yhteiskunnassa tapahtuvien uudistusten takia.
Ylitornion kunnalla ja Lapin AMK:lla on ollut kumppanuussopimus vuodesta 2017 alkaen. Luotu tieto ja osaaminen saatetaan mahdollisimman avoimesti myös muiden kumppaniyritysten saataville.
Tulevaisuudesta ei ole olemassa faktoja. Ennakoinnissa pyritään vaikuttamaan uskottaviin kehityskulkuihin muokkaamalla niitä uudelleen. Strategisessa ennakoinnissa on samankaltaisia piirteitä riskienhallinnan kanssa: myös siinä pyritään paljastamaan ajatusvirheitä, joiden pohjalle määrättyjä suunnitelmia on tehty.
Keväällä 2022 käynnistynyt LovelyLife® in Lapland -hyvinvointivalmennus on tarjonnut matkailu- ja palvelualan lähijohtotehtävissä tai yrittäjänä työskenteleville ohjausta, menetelmiä ja konkreettisia työkaluja johtamisosaamisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Valmennuksen edetessä ovat avainasemassa olleet myös työn muotoilun moninaiset keinot.
Lappilaiset matkailu- ja palvelualan yritykset kutsutaan mukaan kehittämiskokeiluun. Tavoitteena on tunnistaa työn merkityksellisyyden muodostumiseen, motivoitumiseen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä yhteistyössä työyhteisöjen kanssa ja vahvistaa työyhteisöjen pitovoimaa.
Jotta vastuullisuutta ja kestävää kehitystä saadaan konkretisoitua jokapäiväiseksi tekemiseksi, on tärkeää määritellä siihen liittyvät tavoitteet, toimenpiteet, toteuttamisaikataulut sekä miten tavoitteiden saavuttamista mitataan ja seurataan.
Koulutuskumppanuudella voidaan vahvistaa yritysten ja julkisten organisaatioiden johtamiseen, henkilöstön hyvinvointiin ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyvää osaamista. Samalla tuetaan pohjoisten yritysten ja organisaatioiden menestystä ja vaikuttavuutta digitalisaation, kansainvälistymisen, väestörakenteen muuttumisen ja kestävän kehityksen vaatimusten muuttamassa toimintaympäristössä.
Vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen edistävät paitsi esimiehen omaa, myös organisaatioiden ja työyhteisöjen kestävää menestystä ja työhyvinvointia. Verkostojohtamisessa korostuu rehellisyys tärkeänä vahvuutena luottamuksen rakentamisessa eri tahojen kesken ja välille.
Itsensä johtaminen ja yhteistyöosaaminen ovat nousseet tärkeäksi työelämätaidoksi substanssiosaamisen lisäksi. YAMK-opintojemme edetessä huomasimme, että johtamiseen liittyvän osaamisen lisäksi matkaan tarttui osaamista myös aikataulujen hallinnasta, elämän priorisoinnista, oman hiljaisen tiedon esilletuomisesta sekä muiden alojen erilaisten näkökulmien ymmärtämisestä.
This article aims to look at how can global education is a part of teaching at Lapland UAS and how can its results be seen. It provides a case study of former International Project Management specialization study programme and current training within KATOS project aiming to increase EU funded project competence among relevant regional stakeholders.
Lineaarinen ajattelu istuu tiukassa nykyajan turvallisuusajattelussa ja muodostaa edelleen perustan turvallisuushallinnolle ja onnettomuustutkinnalle. Dynaaminen, ei-lineaarinen ajattelu sen sijaan lähestyy turvallisuutta kompleksisissa järjestelmissä totutusta monin osin päinvastaisella tavalla.
Psykologisesti turvalliset organisaatiot ovat vähemmistössä, vaikka sen yhteys tiimien ja organisaation menestykseen tunnetaan. Erityisesti kriisiaikoina psykologista turvallisuutta tarvitaan, jotta työyhteisö kykenee yhdessä selviytymään vaikeista ajoista. Ilman psykologisesti turvallista kulttuuria emme uskalla kertoa huolistamme.
Turvallisuus kytkeytyy laatuun. Turvallisuuden vahvempi asema laatujärjestelmissä tuottaa turvallisuuslaatuajattelua, joka on kytkettävissä kaikkiin laatujärjestelmiin.
Korona-ajan verkkopalavereissa ei ole aikaa virittäytymiseen, esittäytymisiin ja jutusteluun. Yhteisiin verkkotapaamiseen varattu aika on tarkoin rajattu ja kohtaamisissa on asiapitoinen sävy. Sopiikin kysyä, että mistä saa virtaa ja energiaa tähän ”uuteen normaaliin” etätyö-moodiin ja kuinka siinä voi yleensä toimia yhteisöllisesti?