Suomessa kestävä kehitys, kiertotalous ja resurssiviisaus kulkevat käsi kädessä ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Biotalous ja cleantech-toimiala ovat tärkeä vientisektori. Viemme maailmalle asiantuntemusta ja puhtaampia ratkaisuja siinä samalla kun toteutamme niitä kotimaassamme. Meillä on hyviä työkaluja myös kuntatason toimijoille.
Suomessa sininen biotalous on perustunut kalastukseen ja erityisesti kirjolohen viljelyyn. Merilevän, simpukoiden ja äyriäisten merkitys on meillä ollut viime vuosina vähäistä niin pyynnin kuin viljelynkin osalta. Täpläravulla ja maamme alkuperäisellä jokiravulla on kuitenkin ollut oma merkityksensä sekä pyynnin että viljelyn saralla.
Napapiirillä sijaitseva Joulupukin kylä on nopeasti kasvanut päiväkäyntikohteesta ympärivuotiseksi matkailukohteeksi. Kasvavien matkailijamäärien ja muuttuvien asiakastarpeiden myötä unohtumattoman asiakaskokemuksen tuottaminen vaati yhä enemmän osaamista ja yhteistä tekemistä.
Voisiko avoin suhtautuminen jakamistalouden tuomaan lisäarvoon tuoda uusia näkökulmia matkailuun? Lappi ja Rovaniemi voivat halutessaan olla suunnannäyttäjiä uusien vastuullisten palvelujen kehittämisessä, joissa myös jakamistalouden tuomat uudenlaiset arvonluonnin mahdollisuudet ovat mukana.
Ranualaiset toimijat tilasivat Lapin ammattikorkeakoululta selvityksen matkailun talousvaikutuksista Ranuan kunnassa. Ranuan välitön matkailutulo vuonna 2017 oli lähes 11 miljoonaa euroa. Matkailun vaikutuksia Ranualla voidaan seurata myös jatkossa, koska nyt toteutettu selvitys on suhteellisen helposti päivitettävissä uusien tilastotietojen avulla.
Nyt puhutaan jo kasvua rajoittavasta työvoimapulasta niin kaivosteollisuudessa, teollisuudessa kuin matkailussakin. Alueille tulisi antaa entistä enemmän päätösvaltaa ja reagointivalmiutta esimerkiksi nopeassa koulutusten suuntaamisessa.
In English
Erityisesti kaupallisen kalastuksen ja osin myös porotalouden sivuvirrat ovat nyt pitkälti hyödyntämätöntä tai vajaasti hyödynnettyä pääomaa, jonka tehokas käyttö on kaupallisesti kestävän liiketoiminnan ja kestävien tuotantoratkaisujen edellytys.
OVET-hankkeessa mukana olevat yritykset vaikuttavat kukin omalla alueellaan sekä työllistämällä että tuottamalla erilaisia palveluita alueelle. Mikäli hankkeen aikana löydetään keinoja tukea yritysten taloudellisia toimintaedellytyksiä henkilöstön osallisuuden avulla, voidaan jollakin aikavälillä odottaa positiivista vaikutusta myös alueen kehittymiseen.
The EU funding programmes of 2014–2020 are soon ending. With the modernisation of EU Cohesion policy new EU funding programmes 2021–2027 will introduce new approaches. How it will affect future Arctic projects and cross-border cooperation? What´s beyond 2020?
Kiertotalous on hyvä esimerkki nopeasti muuttuvista työ- ja liike-elämän osaamisvaatimuksista. Tutkintokoulutukset vastaavat muutokseen, mutta melko hitaasti. Korkeakoulujen täydennyskoulutukset ovat sen sijaan nopea tapa hankkia uutta osaamista.
Nykyisessä suositteluperusteisessa taloudessa maine on tärkeää työmarkkinoilla. Kukaan ei voi täysin hallita mainettaan, mutta jokainen voi vaikuttaa siihen rakentamalla henkilöbrändiään suunnitelmallisesti.
Lapin talous nojaa metsään, teräkseen, matkailuun, kauppaan ja kaivannaistoimintaan. Osaamistarpeet muuttuvat mm. uusien tuotteiden ja palveluiden, kansainvälistymisen ja digitalisaation johdosta. Muutokset koskettavat sekä työntekijöitä että yrityksiä ja yrittäjiä.
In English
Yrityksen kasvu ja kilpailukyky edellyttävät data-analytiikan haltuun ottamista. Ennakoivaa data-analytiikkaa hyödyntävät yritykset kasvavat selvästi nopeammin kuin vertailuyritykset. Ennakointityö ja -menetelmät auttavat yrityksiä varautumaan ja tekemään kestäviä ja kannattavia päätöksiä.
The business environment in the High North and in other parts of the world is changing due to digitalization, financial and political developments, green economy and globalization. This calls for holistic business understanding, critical thinking, communication, problem solving, scenario writing and ability to work in international context.
Tyypillisesti strategia nähdään suunnitelmana, jossa yhdistyvät yrityksen päätavoitteet, periaatteet ja toimenpiteet kokonaisvaltaisesti. Se nähdään usein dokumenttina, tai jonain asiana, jonka yritys omistaa. Nykytutkimus kuitenkin osoittaa, että strategia elää jatkuvasti käytännön arjessa eikä se ole staattinen elementti vaan pikemminkin dynaaminen organismi.
EKKU-hankkeen aikana on kartoitettu yritysten ja organisaatioiden osaamista ja tulevaisuuden osaamistarpeita sekä henkilöstön koulutus- ja rekrytointitarpeita. Kartoituksen pohjalta päästään pohtimaan keinoja osaamisen kehittämiselle ja liiketoiminnan menestymiselle.