Saimme mahdollisuuden kehittää englanninkielisen restonomikoulutuksen opintojaksoa Collaborative Experience Design tiimissä, johon kuului opettaja, suunnittelija ja opiskelija. Opintojakso toteutettiin tänä vuonna yhdessä kahden kansainvälisen partnerin kanssa.
Kerromme tässä kirjoituksessa yhteiskehittämisen kokemuksia kukin omasta näkökulmastamme.
Tässä artikkelissa tarkastelemme Lapin ammattikorkeakoulun Rovaniemen kampuksen hoitotyön opiskelijoiden osallistumista digitaalisten palveluiden kehittämistyöhön Lapin hyvinvointialueen (Laphan) kotihoidon etäviriketoiminnan tuottamisessa.
Kehittämiseen osallistuminen on mahdollistanut opiskelijoille aivan uudenlaista innovatiivista toimintaa ja erityisesti etäohjaukseen liittyvien ammatillisten kompetenssien kehittämistä.
Hoitotyön monimuotokoulutuksessa verkko-opintoja on kehitetty ja toteutettu pitkään, mutta ensimmäistä opintojaksoa ei ole kuitenkaan ollut aiemmin mahdollista opiskella kokonaan verkossa.
Lähihoitajataustaiset opiskelijat ovat antaneet jonkin verran palautetta, että heidän osaamistaan voitaisiin tunnistaa peremmin ja tarjota opintojaksolle erilainen suoritustapa. Niimpä Kemin kampuksella tarjottiin vaihtoehtoinen suoritustapa verkko-opintoina.
Tulevaisuudessa tarvitaan tiivistä moniammatillista yhteistyötä, jotta kyetään vastaamaan asiakkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin tarpeeseen.
Opiskelijat saavat kuvan moniammatillisen yhteistyön tärkeydestä asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden tukemisen kannalta. Asiakkaiden tarpeet voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisesti eikä vain yhden ammattiryhmän näkökulmasta, koska ammattilaiset tuovat mukanaan erilaisia näkökulmia ja asiantuntemusta.
Pedagogiseen johtamiseen voidaan katsoa lähtökohtaisesti kuuluvan ajatus uudistumisesta ja muutoksesta.
Kuvaan tässä artikkelissa Lapin ammattikorkeakoulussa vuosina 2020-2023 toteutettua pedagogista johtamista keskittyen AMK-tason strategisen pedagogisen johtamisen näkökulmaan ja sitä kuvaaviin käytännön esimerkkeihin.
Ongelmiin ei voi vastata samanlaisella ajattelulla kuin millä ne synnytettiin. Siksi ongelmien jäsentämisen tapaa pitäisi ravistella ja opetella pois toimimattomista malleista. Uusia johtamisen välineitä haetaan systeemi- ja kompleksisuusajattelusta, jotka ohjaavat kohden asioiden holistista hahmottamista, ennakkoluulottomuutta, rohkeutta ja epävarmuuden sietokykyä.
Kuinka opitaan ajattelemaan ja toimimaan systeemisesti?
Lapin AMK tukee alueen elinkeinoelämää tekoälyn ja robotiikan mahdollisuuksien hyödyntämisessä ja haasteiden ratkaisemisessa. Tekoäly muuttaa myös opetusta ja työelämää laajemmin.
Lumen-verkkolehden numeron 3/2023 teemana on Uusi maailma? – tekoälyn ja robotiikan mahdollisuudet ja vaikutukset.
Tervetuloa lukijaksi!
In English
Tässä kirjoituksessa annan ensin muutamia vinkkejä erityisesti ChatGPT:n ilmaisversion käyttämiseen. Maksullinen 4.0-versio sisältää ominaisuuksia, joita toivottavasti tulee myös ilmaiskäyttäjien ulottuville, kuten suulliset tai kuvakehotteet, pääsy nettiin ja kuvien generointi. Esittelen lopuksi muutaman muunkin tekoälysovelluksen, jotka ovat kaikkien ulottuvilla ja hyödynnettävissä ilmaiseksi.
Kirjoitimme vuonna 2019 Pohjoisen tekijät -blogiin tekstin Hubotti opettajana. Nyt huomaamme, että moni puolitosissamme kirjoittamamme asia on toteutunut ja vieläpä odottamattoman lyhyessä ajassa.
Hubotti ei edelleenkään ole työkaverimme, mutta väsymätön tekoäly on tullut pysyväksi osaksi arkeamme, halusimme sitä tai emme.
Opettajan roolissa saatat jo käyttää oppimisanalytiikkaa, virtuaaliassistenttia tai chatbotteja. Tekoälystä voidaan jopa koulia tietyn aiheen opettaja, mikäli onnistutaan rakentamaan opetusta tukeva algoritmi.
Tekoälyn takia opettaja ei kuitenkaan menetä työtään, vaan saa uutta asiantuntemusta. Mutta miten tekoäly valjastetaan opettajaksi?
This article highlights the emerging need to develop educational programs to train professionals capable of designing sustainable business models and create sustainable entrepreneurship by taking advantage of new technologies. SECA project partners have undertaken a new initiative to foster AI and VR enabled innovative sustainable entrepreneurship education development.
Hankkeiden käyttö oppimistehtävissä on ehkä alikäytettyä; niissä piilee suuria mahdollisuuksia opiskelijoiden innostamiseen ja hankkeiden edistämiseen.
DIT4BEARs-hanke integroitiin opetukseen järjestämällä tietojenkäsittelyn opiskelijoille virtuaalinen hackathon.
Käänteinen opetus (flippaus) on muokkautuva pedagoginen viitekehys, joka sisältää monia tunnettuja oppimista edistäviä periaatteita ja toimintatapoja. Lapin ammattikorkeakoulussa toteutettiin kevätlukukaudella 2023 käänteisen opetuksen kehittämisprojekti.
Korkeakoulujen tulee toiminnassaan jatkuvasti pyrkiä ennakoimaan tulevaa. Mitä taitoja tulevaisuuden työelämässä sitten vaaditaan, ja miten korkeakoulut voivat näitä opintoihin sisällyttää? Ajattelumme tukena toimii DigiUra-hankkeessa tehtyjen työelämäedustajien haastatteluiden lisäksi ’Lapin tulevaisuuskuvat 2040-luvulla’ raportin työuria koskevat skenaariot.
Living Lab Pruntsi -hankkeessa kehitetään oppimis- ja kehittämisympäristöä ikääntyneiden kotona asumisen tueksi. Ympäristössä voitaisiin mm. testata hyvinvointiteknologisia ratkaisuja ja uusimpia apuvälineitä niiden käyttäjillä.
Tässä artikkelissa tarkastellaan hankkeessa tehtyjen kyselyjen ja työpajojen tuotoksista opiskelijoiden vastauksia.
Työelämän koulutustarpeiden ennakointi ja arviointi ovat luonteva osa ammattikorkeakoulujen alueellista kehittämistehtävää. Ennakoinnin ja kehittämisen YAMK-tasoisen asiantuntijakoulutuksen suunnittelussa onnistuttiin yhdistämään olemassa oleva vankka projektiosaaminen intuitiiviseen tulevaisuuden osaamisen tunnistamiseen.
Kestävyysmuutoksen aikaansaamiseen ei riitä pelkkä tieto. Olennaista on saada aikaan muutos ihmisten ajattelussa, käyttäytymisessä ja toiminnassa.
Mitä annettavaa ammattikorkeakoululla on kansalaisen osallisuuden tukemisessa kestävyysmuutoksen voimavarana?
Opettaja voi käyttää tekoälyä apuna tietyissä tehtävissä ja kohdentaa aikaansa tehtäviin, joista tekoäly ei vielä suoriudu. Lisäksi uhka siitä, että opiskelijat teettävät tehtävänsä tekoälyllä pakottaa kehittämään oppimistehtävistä sellaisia, että se ei itse niiden arvioinnista suoriudu.
Työelämälähtöisyys on keskeinen elementti hoitotyön koulutuksen kehittämisessä. Työelämän tarpeet eivät silti yksin riitä, vaan opetuksen suunnittelussa on keskeiseksi tehtäväksi tullut kompetenssiluetteloiden laatiminen ja niiden sisällyttäminen opetussuunnitelmiin. Kasvaviin tulevaisuustaitoluetteloihin liittyy myös ongelmallisuutta.