Luovia ideoita liikeellä

Syyslukukauden aikana Rovaniemen ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelman luontoliikuntaan suuntautuvat opiskelijat suorittivat kehittämistehtävän Ounasvaaran alueen yrityksille. Heidän tavoitteena oli tutustua yritysten toimintaympäristöön ja tuotteisiin sekä ideoida niiden pohjalta toteutettavia tuotteita yritysten asiakkaille.

Voit tutustua opiskelijoiden innovatiivisiin tuoteideoihin alla olevien videoiden kautta.

Obstacle course

Nature Activity Path

Luli Challenge 2011

Winter´s special in Ounasvaara

Little Bear´s Awesome Nature Adventure

OunasWars

 

Posted in Elävä Lappi, Matkailu, Opetuksen integrointi, Ounasvaara | Tagged , , , , , | Comments Off on Luovia ideoita liikeellä

Meillä on tuote, mutta kuka sen ostaisi?

Ehkä minä, jos olisin ollut mukana kehittämässä sitä. Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta on väline uusiutumiseen ja mahdollisesti myös parempiin myyntilukuihin, koska asiakkaita ei aleta etsimään vasta sen jälkeen, kun tuote on jo valmis. Käyttäjälähtöisyys ei ole sama asia kuin asiakaslähtöisyys. Se on monitahoinen prosessi, jonka aikana käyttäjät osallistuvat kehitystyöhön.

Teollisuusneuvos Petri Lehto kirjoittaa osuvasti Palvelumuotoilu – uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen -kirjan alkusanoissa: Yrityksissä ja politiikassakin on viime vuosien aikana innostuttu käyttäjälähtöisestä innovaatiotoiminnasta. Käytännössä tämä ilmenee erilaisina tapoina ottaa käyttäjät mukaan kehitysprosesseihin. Olivat käyttäjät sitten aktiivisia kehitystyön jäseniä tai toimijoita, joiden arkea yritetään ymmärtää etäämmältä, tavoitteena on tuottaa arvoa – ja täten pitää kilpailijat etäällä. Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta on myös suuri mahdollisuus julkiselle sektorille.

Käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa käsiteltiin joulukuussa Jyväskylässä Living Lab -seminaarissa, jonka järjesti Neloskierre -hanke. Hankkeen sivuilta löytyvät seminaarin materiaalit ja Elävä Lappi -hankkeessakin työskentelevän Marjo Pohjasen värikäs visualisointi päivän kulusta. Living Lab ja käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta sopivat hyvin saman seminaarin aiheeksi, sillä Living Lab on käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan yksi muoto.

Esimerkiksi Lego, Apple ja Harley-Davidson ovat selviytyneet alamäestään käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan avulla. Suomalaisiin menestystarinoihin voi tutustua osoitteessa udi.fi. Sivustolta löytyy tietoa sekä käyttäjälähtöisistä menetelmistä että käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan hyödyistä yhteiskunnalle ja yritystoiminnalle. Ei muuta kuin matkalle käyttäjälähtöisiin ja innovatiivisiin pilviin. Ja parasta tietysti on, että matkan voi aloittaa mukavasti vaikka omalta sohvalta.

Essi Kuure – kehittäjä, muotoilija ja käyttäjälähtöisyyden puolesta puhuja

Posted in Living Lab | Tagged , | Comments Off on Meillä on tuote, mutta kuka sen ostaisi?

2012 – matka kohti pilviä

Uusi vuosi on taas käynnistynyt ja uusia kujeita on ainakin ilmassa ja pilvissä. Elävä Lappi –hankkeessa on tänä vuonna tarkoitus pureutua tiukemmin sähköiseen kehittämiseen ja käyttäjien osallistamiseen verkossa. Käytössä on nyt oman sivuston ja blogin lisäksi facebook, slideshare ja youtube – näilläkö se tehdään?

Parin vuoden takaisessa gradussaan Kari Lassila tuo esille passivoitumisen virtuaaliyhteisön  suurimpana uhkana. Virtuaaliyhteisön johtaminen on kannustamista ja keskustelun ylläpitoa. Omalla aktiivisella osallistumisella nostetaan muiden aktiivisuutta. Hän tuo keskusteluun myös uuden luonteenpiirteen – nettisosiaalisuuden.  Sitäkö me ihmiset tarvitaan, jotta onnistumme ja osallistumme verkossa? ”Päivitän, siis olen” kuten nuori nainen blogissaan pohtii. Olipa kyse sitten uuden teknologian tai kasvottoman yhteydenpidon viehätyksestä, innovatiivista yhteisöä ei netissäkään synny ilman, että uskoo siihen – siihen, että yhdessä tuotamme jotain vielä suurempaa.

Jari Juslen on kirjoittanut e-kirjoja mm. menestyvästä yritysblogista ja Facebook-markkinoinnista. Käyttäjien osallistaminen keskusteluun ja vuorovaikutukseen ei tule ilmaiseksi. Ylläpidon aktiivisuus a ja o. Uusia päivityksiä ja julkaisuja on tuotettava monipuolisesti, jotta lukijoiden ja seuraajien mielenkiinto pysyy korkealla. Oma uuden vuoden lupaus on vielä tekemättä. Olisiko se siis sitoutuminen sisällön tuottamiseen?

Marjo Pohjanen, Rajalla Living Labin kehittäjä ja palvelumuotoilun asiantuntija

Posted in Elävä Lappi, Living Lab, Sosiaalinen Media, Yhteiskehittäminen | Tagged , , , , | Comments Off on 2012 – matka kohti pilviä

Jouluterveiset yhteistyökumppaneille

Hanketiimi toivottaa rauhallista joulua yhteistyökumppaneille.

 

Posted in Elävä Lappi, Ounasvaara, Rajalla | Comments Off on Jouluterveiset yhteistyökumppaneille

Yhteinen ymmärrys, kieli, sävel… – you name it!

Eri toimijoiden yhteistyö tarjoaa yrityksille ja organisaatioille monia kehittymismahdollisuuksia. Erilaisten ajatusten törmäyksessä voi syntyä uusia innovaatioita tai yhteisiä konsepteja ja pakettiratkaisuja. Pelkästään eri alojen asiantuntijoiden yhteistyössäkin on haasteensa, saati sitten kun puhutaan Living Lab –toiminnasta, mikä tuo kehittämistyöhön mukaan myös tuotteiden ja palveluiden loppukäyttäjät.

Palvelumuotoilulle tyypillistä on ratkaisujen protoilu ja visualisointi. Sitä kautta ideoita testataan ja kehitetään eteenpäin, mutta havainnollistamisella on myös toinen tavoite: yhteinen ymmärrys. Abstraktit ideat ja lennokkaat ajatukset pyritään havainnollistamaan niin, että kaikki kehittämiseen osallistuvat ymmärtävät, mistä puhutaan. Piirroksilla, metaforilla, pahvivirityksillä ja draaman käytöllä edistetään yhteiskehittämistä.

Käyttäjien roolin muututtua tutkimuskohteesta aktiiviseksi toimijaksi, on myös suunnittelijoiden rooli muuttunut varsinaisen tuotteen tai palvelun suunnittelusta kehittämisen fasilitoijaksi (Sanders & Stappers 2008). Fasilitointi liittyy ryhmissä toteutettavien kehitysprosessien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Yhteiskehittämisessä on tärkeää löytää jokaisen osallistujan vahvuudet ja hyödyntää jokaisen osaamista.

Keväällä 2011 hanketoimijat osallistuivat fasilitointivalmennukseen, mistä Essi Kuure bloggasikin ansiokkaasti: ”Fasilitointi liittyy oleelllisesti osallistamiseen ja ryhmätyöskentelyyn. Fasilitaattori on neutraali henkilö, joka varmistaa ryhmän jäsenten osallistamisen tarvittavaan asiaan, esimerkiksi ideoiden luomiseen, päätösten hyväksymiseen ja jatkotoimenpiteisiin sitoutumiseen.”

Yksi tapa yhteisen ymmärryksen luomiseen ja vahvistamiseen on graafinen fasilitointi, mihin liittyen joulukuussa pidettiin Graphic Fasilitation Workshop Jyväskylän Tiimiakatemialla. Visualisoimalla vaikeitakin asioita niiden hahmottaminen on helpompaa, mikä vauhdittaa yhteistä tekemistä. Kun visualisoinnit pidetään näkyvillä, asioihin voidaan palata ja muistetaan paremmin, mistä keskustellaan. Jälkeenpäin visualisoinnit toimivat muistiinpanoina ja yhteenvetona.

Esimerkki graafisessa fasilitoinnissa käytettävästä pohjasta, kun suunnitellaan projektia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja tekee sen lisäksi työskentelystä paljon hauskempaa!

Marjo Pohjanen, Rajalla Living Labin kehittäjä ja palvelumuotoilun asiantuntija


Posted in Living Lab, Palvelumuotoilu, Yhteiskehittäminen | Tagged , , , , , | Comments Off on Yhteinen ymmärrys, kieli, sävel… – you name it!

Mikä meitä motivoi?

Raha voisi olla monen ensimmäinen vastaus. Tai ehkä sittenkin hyvä palkinto? Vai riittäisikö vain kunnia ja kehuminen? Uuden oppiminen ja kokemusten jakaminen olisi myös hauskaa. Motivaatio ja motivaation syntyminen tiettyyn asiaan on monisyinen asia. 4-vuotiaana opettelin muutamassa päivässä laskemaan sataan, koska olin kuullut, että sitten pääsee kouluun. Kouluun pääsin vasta 7-vuotiaana, mutta miten löytää tuollainen samanlainen innostus ja vielä tärkeämpää, miten luoda se muille.

Työkaverin välittämä video sai ajattelemaan motivaatiota laajemmin. Videolla Dan Pink puhuu motivaatiosta ja sen syntymisestä sekä työpaikalla että kotona. Emme olekaan niin manipuloitavissa ja ennalta arvattavia, kuin voisi luulla.

Äkkiä ajateltuna motivaation syntymiseen on kaksi polkua, joko tehtävän tekemisestä saa palkinnon tai sen tekemättä jättämisestä rangaistaan. Luulisi, että positiivisen kautta saisi parempia tuloksia ja mitä parempi palkinto sitä parempi lopputulos. Tutkimusten mukaan mekaanisissa tehtävissä palkitseminen toimiikin niin että mitä suurempi palkkio sitä paremmin ihmiset suoriutuvat tehtävästä. Mutta tehtävissä johon liittyvät luovuus, ideointikyky ja kognitiiviset taidot asia onkin toisin päin. Suuri palkkio johtaa huonompiin tuloksiin kuin pieni palkkio. Se on uskomatonta mutta totta, ja todistettu monissa tutkimuksissa ympäri maailman.

Raha vaikuttaa kuitenkin motivaatioon. Esimerkiksi työtehtävissä korvauksen pitäisi olla sellainen, ettei työntekijän tarvitse ajatella rahaa tehdessään tehtäviään. Silloin motivaation synnyttävät nämä kolme asiaa, jotka vaikuttavat varmasti myös yhteiskehittämisen mielekkyyteen:
1.    Autonomia – Saan itse tehdä päätöksiä liittyen työhöni ja tehtäviini. Autonomia synnyttää sitoutumista, joka taas johtaa motivaatioon ja parempiin tuloksiin.
2.    Taitavuus – Olen hyvä jossakin, hallitsen tietyn asian. Moni haluaa soittaa vapaa-ajallaan musiikkia, eivätkä he tarvitse palkintoa siitä. Miksi? Koska se on hauskaa ja uuden kappaleen oppiminen tuntuu hyvältä. Osaamisen kautta voi olla mukana ja vaikuttaa asioihin.
3.    Tarkoitus- Työllä ja tehtävillä on oltava tarkoitus. Jos tehokkuus ja kassakoneen tasainen kilinä menevät tarkoituksen edelle, syntyy usein huonoa palvelua. Tarkoitus motivoi meitä tekemään töitä, taistelemaan asioiden puolesta.

Essi Kuure – työskentelee Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa ja toimii Elävä      Lappi -hankkeessa palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen asiantuntijana.

Posted in Yhteiskehittäminen | Tagged , | Comments Off on Mikä meitä motivoi?

Onko palvelumuotoilussa mitään uutta?

Teollisen muotoilun opintojen alkuvaiheilla, vuonna 2004, muotoilija oli tuotteen tai palvelun suunnittelija. Jokaisessa tuotekehityskirjassa, jonka käsiimme saimme, korostettiin tiimityön, muotoilijan, insinöörin ja markkinoijan, yhteistyön merkitystä. Puhuttiin tuotteiden, palveluiden ja käyttöliittymien suunnittelusta, muotoilun menetelmien soveltamisesta monenlaisiin ja monimuotoisiin suunnittelutehtäviin.  “Muotoilija on ongelmanratkaisija”, sanoi opettajamme. Palvelumuotoilussa oli uutuuden viehätystä, ovathan palvelut perusluonteeltaan erilaisia kuin tuotteet, joten niitä täytyy suunnitellakin eri tavalla. Vai täytyykö?

Palveluita on kehitetty, suunniteltu ja markkinoitu jo kauan ennen kun kukaan puhui palvelumuotoilusta. Palvelujen innovointia ja markkinointia on opetettu jo pitkästi ennen palvelumuotoilua.  Mutta palvelumuotoilu tuo palveluiden kehittämiseen kokonaan uudet työkalut, menetelmät ja välineet. Vai onko sittenkään näin?

Creative Companionin hahmotteleman Service Design Tools -kuvion mukaan puhtaasti palvelumuotoilun menetelmiä ovat mm. kontaktipisteet, palvelupolut, vuorovaikutus-kaavio ja monta muuta. Niiden lisäksi palvelumuotoilu hyödyntää myös lukuisia muita menetelmiä, jotka pohjautuvat ihmistieteisiin (Social Sciences), teknologiaan (Technology) ja kaupan alan tutkimukseen (Business).

Etnografiset menetelmät auttavat käyttäjän palvelukokemuksen tutkimisessa. Markkinatutkimukset ja SWOT-analyysit kuvaavat palvelua kaupallisesta näkökulmasta ja käytettävyystutkimus pohjautuu ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen (Human Computer Interaction) tutkimukseen. Muotoilun kentältä palvelumuotoilussa sovelletaan muotoiluajattelua (Design Thinking), tuotesuunnittelua ja vuorovaikutus-suunnittelua. Ihmistieteistä tutut tarinoihin perustuvat menetelmät (storyboard, storytelling) soveltuvat hyvin palvelun käyttämisen ja kuluttamisen kuvaamiseen ja tuotemuotoilusta tuttuja konkreettisia hahmomalleja ja prototyyppejä on mahdollista luoda myös palveluista.

Palvelumuotoilussa on siis osa vanhaa ja hyväksi havaittua, osa uutta ja innovatiivista. Uutena asiana voidaan nähdä myös jo olemassa olevien menetelmien uudenlainen yhdistely ja käyttö, jotta palvelu on asiakkaalle haluttava ja yritykselle toimiva ja tuottava. Muotoilussa otetaan huomioon kaikki palvelun tuottamiseen ja kuluttamiseen liittyvät tahot, erityisesti käyttäjä, mutta vahvasti myös yritys ja sen liiketoiminta. Palvelumuotoilu on siis muotoilun, mutta myös muiden tieteiden menetelmien soveltamista palveluiden kehittämiseen. Palvelumuotoilu on luonteeltaan monitieteistä, muotoilija ei voi sitä yksin tehdä.

Kaikki palvelumuotoilussa ei siis ole uutta menetelmien ja työkalujen osalta. Uutta on se tapa, jolla jo olemassa olevia menetelmiä voidaan hyödyntää niin, että yhteissuunnittelu on mahdollista. Muotoilija saa usein tehtäväkseen tuoda myös muiden luovuuden esiin ja kannustaa menetelmien avulla yhteissuunnitteluun. Palvelua tuottavilla tai käyttävillä henkilöillä on aina paras ja konkreettisin tieto sen toimivuudesta. Muotoilijan erityistä ammattitaitoa on tulkita nämä tarpeet ja toiveet ja muuttaa ne visuaaliseen tai aistittavaan muotoon. Palvelumuotoilulla itsellään ei ole vielä pitkät juuret, mutta juuret ovat tiukasti kiinni suunnittelutieteiden, muotoilun tutkimuksen ja käytännönläheisen teollisen muotoilun maaperässä.

Essi Kuure & Marjo Pohjanen, Elävä Lappi -hankkeen palvelumuotoilun asiantuntijat


Posted in Palvelumuotoilu, Yhteiskehittäminen | Tagged , , | Comments Off on Onko palvelumuotoilussa mitään uutta?

Asiakkaat tositoimissa! “Hän oli kiireinen ja vilkuili taakseen.”

Yhteistyökumppaneiden toiveesta tutkimustoiminnalle haetaan jatkuvuutta, joten viime vuotiseen tapaan myös tänä syksynä liiketalouden opiskelijat on voinut bongata kaupungilta haastattelemasta tai kauppakeskuksen asiakkaita havainnoimasta. Tavoitteena oli Tornio-Haaparanta -raja-alueen asiakkaiden ostoskäyttäytymisen ja ostos-kokemusten ymmärtäminen. 

Haastatteluja tehnyt tiimi tutki ihmisten mielikuvia raja-alueesta koostamalla kuvapareja erilaisista piirteistä ja ominai-suuksista. Kuvaparien avulla ihmisten oli helpompaa kertoa mielikuvistaan. Ihmiset kokevat Tornio-Haaparannan houkutte-levaksi ja moderniksi. Täällä on laajat valikoimat ja paljon tilaa. Alue koetaan kaupunkimaiseksi, vaikkakin soraääniäkin löytyi. “Ei yksi kauppakeskus kaupunkia tee” kuului erään vastaajan perustelut. Lataa raportti haastatteluista tästä.

Monet paikalliset varmaan huomasivat lokakuussa nimikylttien kanssa kauppakeskuksessa liikkuneet opiskelijat – he olivat havainnoimassa asiakkaiden toimintaa. Tutkimus nosti esiin mielenkiintoisia tarinoita kauppakeskuksen asiakkaista ja todisti myös konkreettisella tavalla jo aiemmin esille tulleen toiveen: kauppakeskuksessa tulisi olla enemmän palveluita myös miehille ja lapsille. Eräs vaimoaan odotellut mies oli kävellyt pelkästään galleriakäytävän ympäri yhteensä viisi kertaa! Jos muut havainnot kiinnostavat, lue raportti kokonaan tästä.

Kolmas tiimi tutki laajemmin paikallisten ihmisten ostoskäyttäytymistä pyytämällä ihmisiä pitämään päiväkirjaa ostoskokemuksistaan. Päiväkirjassa ihmisten tuli tarkastella hyviä ja huonoja kokemuksia sekä jättää kehittämisideoita. Kooste päiväkirjoista löytyy tästä.

Ehkä hämmästyttävintä tässä tutkimuksessa oli se, että ihmiset toivat monella tavalla esille iloisen ja ystävällisen asiakaspalvelun. Ihmiset ovat yllättyneet nähdessään myymälässä hymyilevän kassatyöntekijän tai myyjän! Kannattaisiko tähän satsata ja tehdä hymystä jokapäiväistä? Mukava työntekijä on saanut peräti 70% vastaajista hymyilemään.

Tarkempi raportti markkinatutkimuksen kokonaisuudesta on ladattavissa tästä. Kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille!

Marjo Pohjanen, Rajalla Living Labin kehittäjä ja palvelumuotoilun asiantuntija


Posted in Elävä Lappi, Living Lab, Opetuksen integrointi, Palvelumuotoilu, Rajalla | Tagged , , , , , , | 1 Comment

Opiskelijat tositoimissa!

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu pitää kärkisijaa opinnoissa suoritettujen TKI-pisteiden määrässä. Erityisesti Kaupan ja kulttuurin toimiala on menestynyt näiden pisteiden keruussa, minkä seurauksena yhä useammat opiskelijat ovat päässeet opinnoissaan suorittamaan käytännön toimeksiantoja yhteistyössä paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Living Lab -toiminnan integrointi opetukseen on mainio tapa työlämäläheisen opetuksen ja aluekehityksen toteuttamiseen.

Jo tänä syksynä opiskelijat Elävä Lappi –hankkeen puitteissa ovat tehneet Meri-Lapin yrityksiä ja kehittäjätahoja kiinnostavia toimeksiantoja osana perusopintojaan. Innovointiin keskittyvällä Kulttuurimaratonilla viestinnän opiskelijat ovat ideoineet asiakaslähtöisiä mainosvideoita Rajalla Kauppakeskukselle teemalla ”Asiakkaan ääni”. Ideat ovat lupaavia ja mikäli ne etenevät toteutukseen asti, tullaan kauppakeskuksen mainoksissa ehkä näkemään asiakkaita ja paikallista väkeä.

Markkinointitutkimuksen kurssilla tutkitaan parhaillaan paikallisten ihmisten kokemuksia, mielikuvia ja ostoskäyttäytymistä raja-alueella. Tutkimuksessa sovelletaan laadullisia, palvelumuotoilun menetelmiä, jotka osallistavat myös loppukäyttäjät tutkimustiedon tuottamiseen. Tutkimus on vielä käynnissä, mutta haastattelujen, havainnoinnin ja päiväkirjojen avulla kerätty aineisto on jo nostanut esiin hyvin konkreettisia asioita ihmisten kokemuksista ja mielikuvista – tietäisittepä, mikä tekee kauppakeskuksesta naisellisen tai minkä vuoksi Meri-Lappi mielletään miehekkääksi alueeksi!

Toimeksiantoja toteuttaneet opiskelijat ovat kiitelleet käytännönläheistä otetta – he ovat päässeet soveltamaan opittuja asioita aidoissa ympäristöissä ja tilanteissa. Yrittäjämäisessä Living Lab -pedagogiikassa oppijat ovat toiminnan keskiössä ja oppiminen tapahtuu arjen ympäristöissä, käytännön kenttätyössä. Oman lisänsä tuo elävien käyttäjien rooli tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Kun toteuttamistapa on mieleinen, oppiminen tapahtuu kuin luonnostaan. Toimeksiantajat ja ohjaajat voivatkin kiitellä opiskelijoiden motivoitumista ja itseohjautuvuutta.

Marjo Pohjanen, palvelumuotoilun asiantuntija Rajalla Living Labissa

Posted in Elävä Lappi, Opetuksen integrointi, Rajalla | Tagged , , , , | 1 Comment

Living Lab ennakoinnin apuna

Living Lab toiminnan yksi pääperiaatteista on, että käyttäjät pyritään nostamaan aktiivisiksi ja tasavertaisiksi toimijoiksi muiden toimijoiden rinnalle. Tämä on mahdollisuus yhä syvemmän käyttäjätiedon tuottamiseen esimerkiksi ennakointia varten. Wikipedian mukaan ennakointi tarkoittaa tulevaisuuden luotausta ja sillä on keskeinen rooli innovaatioiden syntymisessä. Ennakointitiedon keräämisessä on tärkeää pohtia, mitä tulevaisuudesta halutaan saada selville, millä aikajänteellä ja miten tulevaisuutta halutaan muuttaa? Ennakointi onkin lähellä tulevaisuudentutkimusta, jossa käytetään esimerkiksi skenaariotyöskentelyä, tulevaisuusverstaita ja mind map -työskentelyä eli menetelmiä, jotka ovat käytössä myös Living Lab toiminnassa.

Living Lab toiminnan tavoitteena on tuottaa tietoa, ideoita ja konsepteja yhdessä käyttäjien ja muiden toimijoiden kanssa ja sitä kautta lisätä yritysten ymmärrystä asiakkaistaan. Näkökulma mahdollistaa käyttäjätiedon tuottamisen yhteistyössä sekä tarpeiden huomioimisen kokonaisvaltaisesti innovaatioprosessin eri vaiheissa. Tuote- tai palvelukehityksen vaiheesta riippuen voidaan keskittyä esimerkiksi käyttäjätutkimukseen ja ymmärryksen luomiseen, käyttäjälähtöiseen innovointiin ja ideointiin tai konseptien arviointiin.

Living Lab toiminta perustuu monialaiseen suunnitteluun ja yhteistyöhön, esimerkiksi ihmiskeskeiseen näkökulmaan, tieteiden ja toimialojen väliseen yhteistyöhön ja yritys-oppilaitossynergiaan. Yhteistyön aloittaminen ja ylläpitäminen eivät aina suju mutkattomasti, mutta saman pöydän ääreen istuminen aina silloin tällöin kannattaa, koska se tukee yrityksiä heidän toiminnassaan sekä valintojen tekemisessä.

Hyödyt voivat siis olla suuret, mutta Living Lab toiminnan käyttöönottaminen vaatii yrityksiltä uuden toimintakulttuurin ja ajattelumallin omaksumista. Yhteiskehittäminen ja -suunnittelu yrityksien sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa avaa uuden näkökulman kehittämiseen ja ennakointiin ja mahdollistaa uusien liiketoimintakonseptien, tuotteiden tai palveluiden kehittämisen siten, että ne vastaavat aidosti koko arvoketjun jäsenten tarpeita.

Essi Kuure

Kirjoittaja työskentelee Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa ja toimii Elävä Lappi – hankkeessa palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen asiantuntijana.


Posted in Living Lab, Yhteiskehittäminen | Tagged , , , | Comments Off on Living Lab ennakoinnin apuna