Categories
iLinc Lappia Blog Mahara Moodle Muut pedagoginen

Kesän kynnyksellä – mennyttä ja tulevaa

Minun vuorolle osui näköjään kuluneen lukuvuoden viimeisen e-vinkin kirjoittaminen. Tämä on muuten tälle akateemiselle vuodelle 51. postaus tässä blogissa. Mistä näitä aiheita evinkiksi oikein tulee? Lyhyt vastaus on, että verkko-opetuksen ja –opiskelun arjesta ja aiheita ei ole ollut tarvinnut keksiä :).

Kulunut lukuvuosi alkoi aiemmista poiketen siinä, että kaikilla Ammattiopisto Lappian ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoilla oli käytössään oppilaitoksen hankkima läppäri. Kaikki opiskelijat koulutettiin läppäreiden ja verkko-opiskeluympäristöjen käyttöön eOppimiskeskuksen toimesta. Myös opettajille oli tarjolla sekä tvt:n opetuskäytön peruskoulutusta että erilaisia kohdennettuja työvälinekoulutuksia. Näistä kokemuksista voi lukea tarkemmin Tietokoneet kaikille –blogissa, joten ei aiheesta enempää tässä.

Alkutalvesta käynnistimme Maharan pilotoinnin ja otamme Maharan tuotanto-käyttöön heti syyslukukauden 2011 alussa. Maharan mahdollisuudet ovat monet, mutta tärkeimpänä nostaisin esille sen, että Mahara tuo Moodleen opiskelijalähtöisiä toiminnallisuuksia. iLincin käyttö on jatkanut lisääntymistään ja tarkempia lukuja käsiteltiin parin viikon takaisessa postauksessa. Otamme syksyllä käyttöön iLincin version 11 ja uusissa ominaisuuksissa on oppimista meille kaikille. Normaalin opetus- ja kokouskäytön lisäksi uusi versio pääsee hetimiten myös webinaarikäyttöön, kun MyMobileMyLife –webinaari järjestetään 5. Lokakuuta 2011.

Olisin mielelläni nostanut tässä esille jonkin verkko-opetuksen hyvän käytännön. Näitä käsitellään työn alla olevassa artikkelissa, joka ilmestyy LATU-hankkeen toimesta kesän aikana ja niitä ei voi vielä julkaista :). Mutta jos teit uusia pedagogisia kokeiluja tai havaitsit hyviä käytäntöjä, niin vinkkaathan niistä vaikka kommenttina! Kommentoinnista puheen ollen, tähän blogiin on tullut suoraan aika vähän kommentteja. Kommentteja on kuitenkin tullut eOppimiskeskuksen Facebook-sivulle, jossa linkit vinkkeihin jaetaan. eVinkkiä luetaan eniten julkaisupäivänä eli maanantaisin, jolloin vinkki kerää keskimäärin viitisenkymmentä lukijaa.

Meille on muuten syntymässä ilmeisesti jonkinlainen kesälukukausi, nimittäin verkkokursseja pyörii ensimmäistä kertaa koko kesän, mikä pitää tukipalvelut työn touhussa myös kesällä. Työn alla on myös tämän Lappia blogin etusivun uusi layout. Kuntayhtymän johto on asettanut työryhmän laatimaan sosiaalisen median käyttöpolitiikan, josta kuulunee piakkoin väliaikatietoja.

Kesän loppupuolella, 18.2011, aloittaa Lapin korkeakoulukonsernin tukipalvelukeskus, jonka osana nämä etä- ja verkko-opintojen tukipalvelutkin tuotetaan. Meitä on siis syksyllä entistä isompi ja tiiviimpi tiimi tukemassa opettajia ja opiskelijoita etä- ja verkko-opetuksen alati kehittyvällä polulla! Mutta sitä ennen,

Kiitos yhteistyöstä ja aurinkoista kesää ja lomaa!

Categories
Moodle tekninen

Do you speak Moodle? Database and Feedback: two-stage modules

It happens regularly that teachers wish to create a “returnfolder” or a “feedback form”. They turn editing on and select the Database module for the first or the Feedback module for the latter. The settings page opens and they fill in the settings and click Save changes. Finished?

NO!

The Database and Feedback modules are not like the Assignment module which is finished and ready to use, as soon as you have saved the settings. They are tools where the settings page only creates the framework of the tool. The questions, or “fields”, have to be added separately (This is what makes these tools so flexible).

In the case of the Database, to create a returnfolder, the easy way is to select the Returnfolder preset and confirm and continue. The database fields will then be created automatically. In the Feedback module there are no presets, so every question must be added separately. However, in both cases, the eLearning Centre is ready to assist.

Just remember: When adding a Database or a Feedback module, saving the settings is only the first step!

Database manual

Feedback manual

Categories
eOppimiskeskus

iLinc sydän sykkii Lapista

Akateeminen vuosi ohitse, missä oikein mennään?

Akateeminen vuosi alkaa olla lopuillaan. On siis hyvä aika tutkia, minkä verran etäopetuksessa käyttämämme iLinc on ollut tuona aikana käytössä täällä Lapin oppilaitoksissa. Pakko myöntää, että jo vuoden varrella tehdyt seurannat ovat yllättäneet minut taas positiivisesti. Syksyllä 2010 arvailin tiettyjä käyttäjäorganisaatioita, joissakäytön kasvua tulisi olemaan, mutta olen havainnut, että iLinc on ollut yhä useammin käytössä myös erilaisissa kokouksissa.

iLincin käyttäjäkuntahan on melko laaja. Lapista löytyy perusasteen kouluja, joissa sitä käytetään kielten opetukseen kyläkouluille ja kuntien välillä. Kaikki ammattiopistot ja lukiot käyttävä sitä täysin etäopetukseensa. Molemmat ammattikorkeakoulut sekä yliopisto ovat vakiinnuttaneet sen välineekseen.

Alla oleva kuva kuvaa tätä artikkelia. Se on Lapin iLinc palvelimen sydänkäyrää, eli kirjautujien määrää 1.9.2010-30.4.2011 väliseltä ajalta.

Kuvasta on helppo havaita, että arkipäivinä käyttäjämäärät ovat n. 800 – 1000 käyttäjää.

Käyttömäärän kasvu jaksaa silti hämmästyttää. Käyttömäärät ovat olleet noina kuukausina yli 1 000 000 minuuttia kuukaudessa, joka esimerkiksi 45 minuuttisiksi oppitunneiksi muutettuna tarkoittaa yli 22 000 henkilöoppituntia kuukaudessa. Se on huikeaa!!! Huikeaa on myös käyttömäärän kasvu, joka on ollut yli 90% viimeisen 2 vuoden aikana.

Mistä näitä iLinc käyttäjiä oikein tulee?

Mistä vaan. Karttakuvasta voimme havaita, että Suomi-neito näyttää tuhkarokkoiselta ja sillä on lisäksi vyöruusu :). Vaikka iLinc sykkiikin Lappilaisen sydämen voimalla, on käyttäjiä kuitenkin kattavasti ympäri maata. Voisi sanoa, että joka niemessä ja notkossa.

Kuten huomaamme käyntejä on tullut yhteensä 141 kaupungista (Pakko sanoa, etten tiedä, onko kaupunki statuksella Suomessa edes noin monta kuntaa… olisikohan siinä myös kuntia mukana :))

Jokunen on saattanut eksyä myös ulkomaille, itse asiassa yli 5000 käyntiä tuli ulkomailta, yhteensä 39 eri maasta. Tämä tietenkin selittyy kv-ryhmissä opiskelevista ulkosuomalaisista ja ulkomaalaisista sekä hankkeessa toimivista jäsenistä.

Kaiken kaikkiaan vuosi on ollut kasvun vuosi. Lappilaiset tukipalvelut ovat pitäneet huolen siitä, että tämä syke on saanut sykkiä mahdollisimman huoletta.

Ennennäkemätöntä asiantuntijuutta täällä Lapissa, näissä eHommissa..,. 🙂

Mukavaa alkanutta kesäkautta!

-Marko

 

Categories
eOppimiskeskus

Uudet tuulet iLincissä

Syksy tuo tullessaan monia muutoksia ja iLincin uusi versio on yksi niistä. Jos tiedät opettavasi syksyllä iLincissä, kannattaa varautua tulemaan koulutukseen, sillä vierituen mahdollisuus syksyllä ei ole enää taattu. Tarjoamme eOppimiskeskuksessa tietysti kaikille opettajille ja opiskelijoille mahdollisimman hyvän tuen jatkossakin, mutta tuki tullaan hoitamaan pääsääntöisesti verkossa kuten opetuskin 🙂 Tämän vuoksi jokaisen tulisi varautua tulevaan ja tutustua uuteen iLinciin hyvissä ajoin, että ei tule sitten opetuksen alkaessa yllätyksiä vastaan. Ei kannata kuitenkaan säikähtää uutta versiota, sillä halutessasi muutokset ovat hyvin pieniä. Mikä parasta, uusi versio on suomeksi 🙂

Tähän kannattaa ehdottomasti tutustua: iLinc 11 versio, uutuudet ja muutokset

Categories
tekninen Urkund

Jaettu idea jalostuu, yhteistyössä on voimaa, kopiointi ei kannata ja muita hyviä sanontoja

Oletko kokeillut kirjoittaa yhdessä kollegan kanssa? Ei vierekkäin istuen ja jokaista lausetta yhdessä mutustellen vaan kumpikin omissa oloissaan, omalla ajallaan mutta yhteiseen dokumenttiin. Miltä on tuntunut? Oletko saanut uusia ideoita? Oletko hämmästellyt kollegasi ajatuksenjuoksua? Eikö olekin kuitenkin avartavaa touhua?

Verkossa on useita työkaluja yhteiseen työstämiseen ja hyvä niin. On esimerkiksi GoogleDocsin mahdollisuudet ja Etherpad, josta onkin jo tässä vinkattu. Samoin löytyy vaikka yhteisten aikojen sopimiseen helppoja työkaluja, kuten Doodle.

Kirjoituksia tehdään paljon myös muiden kirjoitusten pohjalta, joka sekin on tietenkin jalostamista. Muiden tekemien kirjoitusten jalostamisessa omissa nimissään on hyvä tapa (ja lainkin vaatimaa) mainita lähteet, joita on käyttänyt. Eri aloilla ja taloilla on omat tapansa merkitä lähteet mutta yleensä lähdemerkinnästä tulisi ilmetä ainakin tekijä, teoksen nimi, vuosi ja julkaisija. Creative Commons-lisenssointi yleistyy ja silloin muiden kirjoittamien tekstien (ja ottamien kuvien) hyödyntäminen ja jalostaminen on entistä helpompaa.

Urkund on hyvä apuväline, kun halutaan tarkistaa, onko opiskelija lainannut ja jalostanut toisten kirjoituksia liian suoraan. Urkundia voi käyttää suoraan Moodlessa yhtenä tehtävänpalautustyyppinä, josta on kirjoitettu aiemmin, mutta sitä voi käyttää suoraan myös sähköpostilla. Omat tunnuksesi Urkundin käyttämiseen saat Kaisa Vesamäeltä. Urkund-sähköpostiosoite muodostuu käyttäjän mukaan seuraavasti: Etunimi.Sukunimi.tokem@analyysi.urkund.fi

Osoitteeseen lähetetään VAIN yksi tiedosto liitteenä tarkistettavaksi/sähköpostiviesti. Ja viestejä siis niin monta kuin tarkastettavia tiedostoja. Hyväksyttyjä tiedostomuotoja ovat: .doc, .docx, .sxw, .pdf, .txt, .rtf, .html, .htm, .wps, ja .odt. Urkund lähettää takaisin ensin vahvistusviestin (Confirmation of receipt) ja viimeistään vuorokauden sisällä linkin analyysiraporttiin.

Opiskelijoita on hyvä informoida siitä että Urkund on nyt käytössä. Sitä helpompaa on kaikkien työ ja yhteistyö opiskelussakin mitä paremmin kaikenlaisia yhteisiä ohjeita, sääntöjä ja lakeja noudatetaan :).

Yksityiskohta Urkund-raportista
Yksityiskohta Urkund-raportista
Categories
iLinc Moodle tekninen

Oudot ongelmat ja niihin reagoiminen

Viime viikolla ilmeni moodlen tehtävienpalautuksessa ongelmia, jonka vuoksi opiskelijoiden palauttamat tehtävät eivät näkyneet opettajille. Opettajien nopea reagointi oudosta ongelmasta eoppimiskeskukselle auttoi ongelman nopeassa ratkaisussa. Tämän vian aiheutti palvelimelle tehdyt ohjelmistopäivitykset (PHP  ja MySQL).

Jos satutte kohtaamaan oudon ilmiön tai ongelman Moodlessa tai iLincissä, pyydämmekin Teitä raportoimaan siitä mahdollisimman pian eoppimiskeskuksen henkilökunnalle tai sähköpostiosoitteeseen eoppimiskeskus(at)lappia.fi. Näin pääsemme jäljittämään ja korjaamaan ongelman mahdollisimman nopeasti.

Häriötilanteissa kannattaa seurata sivustoa www.etukipalvelut.fi ja siellä  lohkoa “Häiriötiedote” tai klikkaa etukipalvelut sivustolla häiriötiedotteessa tykkää nappia, niin saat tulevaisuudessa häiriötiedotteet myös omalle facebook seinällesi, koska siellä tiedotamme ongelmista ja niiden ratkaisuaikatauluista ensimmäiseksi.

Categories
iLinc pedagoginen tekninen

MeetingLinc-tilan käyttö

MeetingLinc-tila on tarkoitettu mm. ryhmätöiden tai kokousten pitämiseen. Työtilassa jokaisella jäsenellä on tasavertaiset oikeudet käyttää työvälineitä eikä jakoa opettajaan ja opiskelijoihin ole.

MeetinLinc-tilassa voit

  • Hallita oman mikrofonin käyttöä (päälle tai pois)
  • Ottaa itselle tai antaa toiselle puheenvuoron (tuplaklikkaamalla nimeä)
  • Jakaa sovelluksia (esim. word, excel)
  • Jakaa oman työpöydän tai alueen

Muista testata äänten toimivuus aina hyvissä ajoin. Tarkista äänilaitteet ja asetukset sekä soita Audio Wisard (valitse luokkahuoneen yläpalkista Controls ja sieltä Audio Wisard). Kiinnitä kuulokemikrofonit hyvissä ajoin, mielellään ennen kuin aukaiset koneen.

On myös hyvä sopia, toimiiko joku puheenjohtajana tai sihteerinä ja kirjoittaa asiat muistiin.

Ennen kun alat jakamaan (word, power point ym.) tiedostoa, ota puheenvuoro itsellesi ja pyydä muita sulkemaan mikrofonit silloin kun he eivät puhu. Jos kaikilla on mikrofonit auki, alkaa ääni herkästi kiertää. On hyvä muistaa, että ääni (ja kuva) tulee aina vähän jäljessä eli tulisi pyrkiä odottamaan toisen puheenvuoro loppuun ennen kuin itse aloittaa puhumisen. Yläpalkissa oleva käden kuva tarkoittaa viittausta ja sillä on hyvä osoittaa muille, että haluaa puheenvuoron.

Tarkemmat ohjeet löydät täältä: http://virtual.ramk.fi/learnlinc/MeetingLinc.doc

Terveisin Outi Viitanen RAMKista

Categories
iLinc

Opiskelupaikkana perunamaa

Aina silloin tällöin huomamme, että vuorokaudessa ei ole riittävästi tunteja. Pitäisi olla töissä, siivota, laittaa ruokaa ja kylvää perunoita, sekä istua vielä luennolla.

iLinc on helpottanut opiskelua ja tehnyt siitä paikasta riippumatonta, mutta vuorovaikutteisessa ympäristössä aika sitoo meitä. Toki voimme kuunnella luentonauhoitteita jälkikäteen, mutta vuorovaikutuksesta tai mahdollisuudesta siihen jää jotain pois.

Elämää voi kuitenkin helpottaa hankkimalla langattomat kuulokkeet ja erillisen mikrofonin työpöytää koristamaan. Tällöin voimme touhuta keittiössä esimerkiksi keittämässä luusoppaa ja samalla sivistää itseämme näkymättömillä äänillä jotka valuvat korvistamme sisään langattomasti kuulokkeiden kautta. Langattomissa kuulokkeissahan on se hyvä ominaisuus, että niissä ei ole häiritsevää johtoa perässä. Siksihän ne ovatkin ne langattomat kuulokkeet.

Nopein lukijahan nostaa käden korvan taakse ja huudahtaa hip hei, saman voi tehdä kaiuttimillakin. Tokihan sen voi tehdä niinkin, mutta kaiuttimista tuleva ääni voi häiritä kanssaihmisiä ja volyyminsäädöllä on hankala korjata sitä, että poistumme välistä talon ulkopuolelle istuttamaan auringonkukan siemeniä ja hetkeä myöhemmin pyörimme makuhuoneen sängyn alla etsimässä soppaluuta, joka oli luiskahtanut kädestämme, kun maistoimme onko sopassa sopiva suola.

Kaiuttimen huono puoli on myös siinä, että sitten kun saamme puheenvuoron niin opettajan (tai oppilaan) ääni tulee kaiuttimista ja valuu takaisin kiertoon mikrofonin kautta, joka häiritsee kanssaihmisiämme verkossa.

Langattomat kuulokkeet (mallista riippuen)  ja pöytämikrofoni (tokihan se voi olla koneen sisäinen mikrofoni tai web kameran mikrofonikin) mahdollistaa meille langattoman juoksunarun useisiin kymmeniin metreihin. Vaikka olisimme pihamaalla tekemässä ilmareikiä pihanurmikkoon pikkuruisella luupiikillä, niin kuulisimme heleän, mutta jämäkän opettajan äänen, joka pyytää meitä kertomaan esimerkiksi vaellusmatkastamme Santiago de Compostelaan, niin pienin jaloin voimme kiiruhtaa mikrofonin ääreen.

Mikäli koit pienen ajatuksen ja tuumit, että mitähän moinen ylellisyys mahtaa maksaa, niin vastaus on lähinnä sama kuin autokaupassakin, että riippuu vähän mallista ja merkistä. Nopea suuntaa antava hinta on 60:n euron paikkeilla, mutta toki halvemmallakin voi löytää esimerkiksi Anttilan tai jokin muun tavaratalon alekorista.

Langattomiin kuulemisiin

Zag

Categories
Muut

Iloista pääsiäistä! Happy Easter!

Toivotamme kaikille hyviä Pääsiäislomia!
– eOppimiskeskuksen väki –

Pääsiäistervehdys

Categories
Muut

Fastholdelse i Lappland

Kemi-Torneå Yrkeshögskolans eLearning Centre tillfrågades att skicka en expert i distansundervisning till ett Nordiskt symposium i Danmark nyligen för att tala om insatserna som yrkeshögskolan gör för att motarbeta avfolkningen i Lappland. Symposiets titel var Utdannelse skaber udvikling och det organiserades av organisationen FLUID. Talare kom från Sverige, Finland, Norge och Danmark och redovisningarna av insatserna från olika länder och landsbygder var mycket intressanta och givande fast kollegorna arbetade på mindre områden än vi gör och med mera eftertryck på lokala inlärningsenheter som medel att hålla folk kvar och dra fler människor till bygden.

Eftersom symposiet var i Nordiskt sammanhang gjordes presentationen på svenska och av den anledningen är också det här blogginlägget på svenska. Bildspelet från presentationen hittar ni nedanför:

Distansundervisning, Innovation och Inkubation

Avfolkningen av landsbygden är ett problem som fortskrider än idag. Människor drar bort för att söka utbildning och jobb. I Lappland är problematiken desto mera påtaglig eftersom landskapet är så stort. Kemi-Torneå Yrkeshögskola har arbetat med den här problematiken i åratal. Många är de insatserna som gjordes för att bromsa avbefolkningen. Det danska ordet för sådana insatser är fastholdelse, men det ger kanske intrycket att vi vill göra det omöjligt för Lapplandbor att ge sig av, medan det borde uttrycka att vi vill göra det möjligt för dem att stanna kvar.

Tre faktorer spelar en roll i avbefolkningen: utbildningsmöjligheter, arbetstillfällen och tjänstenivån. Kemi-Torneå Yrkeshögskola har förstås utbildning som huvuduppgift. I mer än tio år har yrkeshögskolan bjudit på distansundervisning som gör det möjligt för människor i Lappland och andra utkantsområden att njuta undervisning där de bor utan behov att resa från och till en skolbyggnad. Utbildning räcker dock inte för att hålla kvar befolkningen om det inte finns arbete för de utexaminerade. Framförallt unga kvinnor drar ifrån utkantsområden till centralorterna i jakt på arbetstillfällen. Det är därför som Kemi-Torneå Yrkeshögskola också engagerar sig i utvecklingen och utbyggnaden av befintliga företag i Lappland samt grundande av nya företag, till exempel, genom innovations- och inkubationsprojekt. Sist men inte minst arbetar yrkeshögskolan också för att upprätthålla tjänstenivån för de invånare som bor kvar i småbyarna, till exempel, genom att utvidga tjänsteutbudet i lokala handelsbodar.

Symposiets deltagare var imponerade av bredden i yrkeshögskolans insatser och intresserade framförallt av inkubationsidén (d.v.s. att hjälpa studenter att grunda småföretag under studietiden som de efter studierna kan fortsätta att driva och utveckla). Vägen framåt, vad fastholdelse angår, leder kanske just dit.