Kokeilussa on kyse ennakkoluulottomasta tavasta ajatella, joten kokeilijan on oltava valmis siihen, että onnistuneeseen lopputulokseen pääseminen on enemmän tai vähemmän riskialtista. Näin ollen kokeilujen toteuttamiseksi tarvitaan luottamusta omaan ja toisten osaamiseen, rohkeutta kokeilla uutta ja kykyä oppia virheistä sekä avointa ja vuorovaikutteista toimintakulttuuria.
Lumen-lehden kevätnumeron 2/2024 teemana on kokeilukulttuuri ja kokeilut. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Opetellessamme kävelemään, emme vain yhtenä päivänä nouse jaloillemme ja ala kävellä vanhempiemme hämmästykseksi. Sen sijaan kolistelemme päätämme pöydänreunaan, etsimme tukea huonekaluista ja tömähtelemme pyllyllemme. Omaksumme uuden asian kokeilujen kautta.
Kokeilujen tehtävä on olla se vaihe, jossa saa vähän kolauttaa päätä pöydän kulmaan, ottaa tukea ja kompastella.
In English
Monilla aloilla haluttaisiin turvautua ajattelutapaan, joka nojaa suljettuihin systeemeihin. Suljetuissa systeemeissä ihminen toimii ennustettavasti kuin kone ainakin, eikä ulkoiset tapahtuvat vaikuta ihmisen toimintaan.
Organisaatiossa tai työyhteisössä vallitseva kulttuuri voi monin tavoin estää tai edistää kokeiluihin suhtautumista ja niihin ryhtymistä.
Miten virtuaaliteknologiaa voidaan käyttää osana perinteistä teatteriesitystä?
Voiko virtuaalituotantoa käyttämällä luoda immersiivisen ja interaktiivisen teatterikokemuksen?
The urgency of addressing the professional media presence of artists is undeniable. As society becomes increasingly reliant on digital technology for communication, commerce, and culture, artists must equip themselves with the skills and knowledge necessary to thrive in the digital age.
By embracing initiatives like PMP, artists can collaborate effectively, seizing the opportunities afforded by digital media to enrich their artistic practice and expand their reach in an ever-evolving landscape.
Kielen ja kulttuurin merkitys identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan kuulumisessa on suuri. Lapin AMKissa opiskelee monikielisiä ja -kulttuurisia tulevaisuuden osaajia, joiden viihtymiseen on kehitetty yhteisöllisiä ja innovatiivisia tapoja kotoutua paikkakunnalle ja oppia kieltä.
Tässä artikkelissa kerromme seuraavista Lapin AMKissa viime vuosina pilotoiduista kieli- ja kulttuuritietoisuuden kokeiluista: kielikummitoiminta, Finnish Club, Culture Bump sekä pelipohjainen kielenoppiminen.
Lapin ammattikorkeakoulun eHospitality-hankkeessa lähdettiin rohkeasti kokeilukulttuurin tielle. Vuosina 2021–2023 hanke toimi alustana kokeilukehittämiselle, jossa oli mukana Lapin ammattikorkeakoulun opettajia, kehittäjiä, opiskelijoita ja matkailualan yrittäjiä ja toimijoita.
Tässä artikkelissa esittelemme hankkeemme neljä eri kokeilua: podcast, yhteinen blogi, Hotjar ja eye tracking.
Pyysin ihan kokeilumielessä ChatGPT:tä kirjoittamaan artikkelin kokeilukulttuurista.
Tekoälyn käyttö kokeilukulttuurissa todennäköisesti nopeuttaa ja monipuolistaa monien asioiden kehittelyjä, antanee uusia ideoita ja osannee yhdistellä epätodennäköisiäkin asioita keskenään. Kuinka tätä osataan hyödyntää parhain päin, jäänee nähtäväksi.
The aim of this article is to assess the impact of newly developed method for teaching sustainable entrepreneurship at higher education (HE) institutions that aims to encourage climate action by young people and aspiring entrepreneurs.
Lapin alueella kiertotalousosaaminen on kehittynyt isoin harppauksin. Erityisesti teollinen kiertotalous on nostettu keskiöön, koska vaikuttavuustekijät ovat selkeät. Lappi ja erityisesti Meri-Lappi ovat profiloituneet teollisuuteen, joten on luonnollista tarkastella erityisen tarkasti teollisen kiertotalouden kehitystyötä.
Kiihdytyskaista-toimintamallin avulla on tarkoitus tunnistaa ja nopeuttaa teollisen kiertotalouden hankkeiden, projektien ja kehitystoimien toteutusta erityisesti pk-sektorilla.
Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin. Some-ohjaus ei missään nimessä saa korvata virallisia ohjauksen tapoja, mutta ainakin omaan ohjaukseeni se on tuonut mukavan lisän.
Eräs opiskelija kommentoi, että opoa on kiva nähdä, vaikkei koululla paikan päällä pyöri. Saankin säännöllisesti palautetta opiskelijoilta siitä, että on hyvä, että olen myös somessa.
Pop up Opari on posterinäyttely, jossa tulevat amk-restonomit esittelevät postereilla valmiita opinnäytetöitään.
Koronapandemian pakotettua lähes kaikki oppimistilaisuudet verkkoon meinasi Pop up Oparikin jo hiipua. Nykyään Pop up Opari toteutetaan Padletillä ja Zoomilla.
Tehdäänkö hankkeessasi MOOCia? Niin tehdään myös Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamassa Kestävän matkailun osaamismerkit -hankkeessa. Haluankin esitellä meidän tapamme toteuttaa MOOC sellaisilla työkaluilla, joihin kokeilumme mukaan normiopettajan digitaidot riittävät.
Toivottavasti näistä muistiinpanoista on sinulle hyötyä myös Moodlen työtilaa opintojaksolle rakentaessasi ja innostut kokeilemaan, mihin kaikkeen työkalut taipuvat!
Saimme mahdollisuuden kehittää englanninkielisen restonomikoulutuksen opintojaksoa Collaborative Experience Design tiimissä, johon kuului opettaja, suunnittelija ja opiskelija. Opintojakso toteutettiin tänä vuonna yhdessä kahden kansainvälisen partnerin kanssa.
Kerromme tässä kirjoituksessa yhteiskehittämisen kokemuksia kukin omasta näkökulmastamme.
Tässä artikkelissa tarkastelemme Lapin ammattikorkeakoulun Rovaniemen kampuksen hoitotyön opiskelijoiden osallistumista digitaalisten palveluiden kehittämistyöhön Lapin hyvinvointialueen (Laphan) kotihoidon etäviriketoiminnan tuottamisessa.
Kehittämiseen osallistuminen on mahdollistanut opiskelijoille aivan uudenlaista innovatiivista toimintaa ja erityisesti etäohjaukseen liittyvien ammatillisten kompetenssien kehittämistä.
Hoitotyön monimuotokoulutuksessa verkko-opintoja on kehitetty ja toteutettu pitkään, mutta ensimmäistä opintojaksoa ei ole kuitenkaan ollut aiemmin mahdollista opiskella kokonaan verkossa.
Lähihoitajataustaiset opiskelijat ovat antaneet jonkin verran palautetta, että heidän osaamistaan voitaisiin tunnistaa peremmin ja tarjota opintojaksolle erilainen suoritustapa. Niimpä Kemin kampuksella tarjottiin vaihtoehtoinen suoritustapa verkko-opintoina.
Tulevaisuus tuo muutoksia kotihoitoon ja tulevaisuuden hoitajan tulee valmistautua sekä olla valmis tekemään hoitotyötä eri tavalla kuin ennen. Positiivinen asenne digitalisoitumista ja teknologisia ratkaisuja kohtaan on tärkeää.
Robotiikkaa voidaan käyttää esimerkiksi lääkehoidossa ja osittain vuorovaikutuksessa. Robotiikka ei kuitenkaan korvaa hoitajan fyysistä kosketusta tai läsnäoloa, joka on tärkeää jokaisen ikääntyneen asiakkaan kokea kotihoidossa.
Tulevaisuudessa tarvitaan tiivistä moniammatillista yhteistyötä, jotta kyetään vastaamaan asiakkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin tarpeeseen.
Opiskelijat saavat kuvan moniammatillisen yhteistyön tärkeydestä asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden tukemisen kannalta. Asiakkaiden tarpeet voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisesti eikä vain yhden ammattiryhmän näkökulmasta, koska ammattilaiset tuovat mukanaan erilaisia näkökulmia ja asiantuntemusta.
Työn muutoksessa on esihenkilöllä ja johtajalla keskeinen rooli. Toki ihminen voi usein muotoilla ja suunnitella työtään ja työtehtäviään myös oma-aloitteisesti. Yhtä kaikki, vain muuttamalla ympäristöä, jossa toimimme ja välineitä, joilla työskentelemme sekä tapaa, jolla toimimme, voimme muuttaa työelämää inhimillisempään suuntaan.
Lumen-lehden teemana on tällä kertaa Ihminen, työ ja uudistava johtaminen. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Prokrastinaatio on sitä, kun ihminen siirtelee jotakin tehtävää tuonnemmaksi, vaikka tietää siirtelyn olevan itselleen haitallista. Liitämme viivyttelyn selkärangattomuuteen, laiskuuteen ja alavireisyyteen tai joskus, suorastaan apatiaan.
Kuitenkin jos kurotetaan riittävän etäälle ihmiskunnan kulttuurihistoriaan, löydetään toinenkin, suorastaan käytännöllinen ulottuvuus viivyttelylle. Asioiden lykkääminen lähelle viimeistä takarajaa ei olekaan niin tuhoon tuomittavaa kuin moni ajattelee. Päinvastoin.
In English
Hyvällä itsensä johtamisella voi vaikuttaa työn tuloksellisuuteen, työhyvinvointiin, jaksamiseen ja tasapainoisempaan elämään.
Ammattikorkeakouluopinnoissakin tulisi esimerkiksi erilaisten pedagogisten ratkaisujen avulla vahvistaa nykyistä enemmän opiskelijoiden itsensä johtamisen taitoja. Samalla tuettaisiin ja kannustettaisiin tulevaisuuden asiantuntijoita elinikäiseen oppimiseen, työelämässä menestymiseen ja urakehitykseen.
Etätyössä ja -johtamisessa suurin haaste on luottamus. Luottamuksen lisäksi etäjohtamisen kulmakiviä ovat arvostus ja avoimuus. Esihenkilön on osattava toimia digitaalisen ympäristön ja vaihtelevien tilanteiden mukaan, eikä vanhanaikainen johtamisosaaminen siihen riitä.
Valmentavan johtamisen avulla jokaisen potentiaali tulee esiin ja uutta tietoa sekä osaamista pystytään kerryttämään.
Yk:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 on nyt puolessa välissä. Yritykset ovat lähteneet aktiivisesti viestimään vastuullisuudestaan, mutta vain harvat asettavat toiminnalle tavoitteita tai julkaisevat niiden tuloksia.
Kestävän kehityksen sisäiset muutostaidot (IDG) -viitekehys on avoin yhteiskehittämisprojekti, jossa kartoitetaan kestävään kehitykseen tarvittavaa osaamista ja kyvykkyyksiä.
Lainsäädännössä on määritelty monia asioita, jotka on otettava huomioon, että työntekijöiden hyvinvointi voidaan turvata – toimenpiteet eivät ole vapaaehtoisia vaan velvoittavia.
Aito halu henkilöstön kuulemiseen ja osallistamiseen on tärkeää, jotta voidaan saada parhaita tuloksia toimintaan. Lainsäädännöissä edellytetään monissa paikoin vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, mutta toki työnantaja direktio-oikeutensa kautta lopulta määrittelee pitkälti toimintansa.
Työkulttuurin uudistaminen vaatii aikaa, sitoutumista ja avointa keskustelua koko henkilöstön kesken. Jatkuvaa palautetta kannattaa käyttää muutosten seurannassa hyödyksi.
Tyytyväisyyden kulttuurin luominen on jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista ja johdonmukaista työtä kaikilta organisaation/ työpaikan/ tiimin jäseniltä.
Oletko valmis tekemään muutoksia ja rakentamaan yhdessä positiivista työympäristöä?
Pedagogiseen johtamiseen voidaan katsoa lähtökohtaisesti kuuluvan ajatus uudistumisesta ja muutoksesta.
Kuvaan tässä artikkelissa Lapin ammattikorkeakoulussa vuosina 2020-2023 toteutettua pedagogista johtamista keskittyen AMK-tason strategisen pedagogisen johtamisen näkökulmaan ja sitä kuvaaviin käytännön esimerkkeihin.
Ongelmiin ei voi vastata samanlaisella ajattelulla kuin millä ne synnytettiin. Siksi ongelmien jäsentämisen tapaa pitäisi ravistella ja opetella pois toimimattomista malleista. Uusia johtamisen välineitä haetaan systeemi- ja kompleksisuusajattelusta, jotka ohjaavat kohden asioiden holistista hahmottamista, ennakkoluulottomuutta, rohkeutta ja epävarmuuden sietokykyä.
Kuinka opitaan ajattelemaan ja toimimaan systeemisesti?
Lapissa muun Suomen tapaan väestö ikääntyy, eläköityy ja ikäluokat pienenevät, mikä heijastuu työvoiman tarjontaan. Työmarkkinoilla olevien ja sinne siirtyvien määrä vähenee ja työmarkkinoilta poistuvien määrä lisääntyy. Työvoimatarpeen muutoksen taustalla kohti työvoimapulaa ja kohtaanto-ongelmaa ovat elinkeinorakenteen muutos sekä työvoiman tarjonnassa tapahtunut kehitys.
Kuvaamme tässä artikkelissa lappilaista työvoiman kohtaannon muutosta sekä lappilaisten työnhakijoiden riskitekijöitä. Lisäksi pohdimme johtamisen mahdollisuuksia työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa.
Lapin ammattikorkeakoulu on sitoutunut kunnioittamaan korkeakouluyhteisömme monimuotoisuutta. Eettisissä ohjeissa mainitaan, että “Meille jokainen on tervetullut ja arvokas sellaisena kuin on”.
Miten tämä näkyy organisaation arjessa erityisesti monikulttuurisuuden näkökulmasta?
Miltä maistuisi palautehampurilainen, joka on positiiviseen sävyyn rakennettu ja huomioi yksilön lisäksi vuorovaikutuksen? Tai miltä kuulostavat motivoinnin keinot, joiden avulla kasvatetaan työtekijän sisäistä motivaatiota? Millaisia työkaluja esihenkilöt tarvitsevat tulevaisuudessa ja miten luodaan positiivinen yhteishenki työyhteisöön?
Kurkistamme tässä artikkelissa opiskelijoiden kasvamiseen esihenkilöiksi, joiden myötä syntyy uudenlaista johtamiskulttuuria työpaikoille.
Lapin matkailu- ja palvelualan työyhteisöjen kanssa tehdyn kehittämistyön avulla alan työn pitovoimaa tukevat asiat on tuotu keskusteluun ja näkyväksi lappilaisissa työyhteisöissä. Kehittämistyön aikana on tunnistettu työn pitovoimaan, merkityksellisyyteen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä vastuullisuutta painottavissa kehittämiskokeiluissa.
Tässä artikkelissa avaamme vuodenvaihteessa päättyneen kehittämistyömme prosessia ja keskeisiä tuloksia.