Ruokajärjestelmä on ruokaketjun ympärille kytkeytyvä kokonaisuus, joka sisältää mm. ketjuun vaikuttavat muutos- ja ohjausvoimat. Arktinen ruokajärjestelmä on hyvin herkkä poliittisille ja ympäristökysymyksille. Porotalous on yksi osa arktista ruokajärjestelmää.
Suomessa sininen biotalous on perustunut kalastukseen ja erityisesti kirjolohen viljelyyn. Merilevän, simpukoiden ja äyriäisten merkitys on meillä ollut viime vuosina vähäistä niin pyynnin kuin viljelynkin osalta. Täpläravulla ja maamme alkuperäisellä jokiravulla on kuitenkin ollut oma merkityksensä sekä pyynnin että viljelyn saralla.
Voisiko avoin suhtautuminen jakamistalouden tuomaan lisäarvoon tuoda uusia näkökulmia matkailuun? Lappi ja Rovaniemi voivat halutessaan olla suunnannäyttäjiä uusien vastuullisten palvelujen kehittämisessä, joissa myös jakamistalouden tuomat uudenlaiset arvonluonnin mahdollisuudet ovat mukana.
Ranualaiset toimijat tilasivat Lapin ammattikorkeakoululta selvityksen matkailun talousvaikutuksista Ranuan kunnassa. Ranuan välitön matkailutulo vuonna 2017 oli lähes 11 miljoonaa euroa. Matkailun vaikutuksia Ranualla voidaan seurata myös jatkossa, koska nyt toteutettu selvitys on suhteellisen helposti päivitettävissä uusien tilastotietojen avulla.
Maaseudun yritykset kaipaavat tukea muutokseen. Niiden on pystyttävä kehittämään toimintaansa ja löytämään uusia ansaintamuotoja toimeentulonsa varmistamiseksi. Lapin maaseudulle tarvitaan vahva biotalouden ja alkutuotannon verkosto sekä elintarvike- ja energiatuotantoon korkea omavaraisuusaste. Muutosta varten täytyy kehittää uusia toimintamalleja sekä toimintakulttuuria, joka rohkaisee kokeiluihin.
Matkailijan kohdekokemus muodostuu matkakohteen toimintaympäristöstä ja palvelukokonaisuudesta. MAKKE-hankkeessa vahvistetaan matkakohteen imagoa ja parannetaan etenkin kansainvälisten matkailijoiden kohdekokemuksia Ranualla, Sompiossa (Pohjois-Sodankylä) ja Utsjoella.
The EU funding programmes of 2014–2020 are soon ending. With the modernisation of EU Cohesion policy new EU funding programmes 2021–2027 will introduce new approaches. How it will affect future Arctic projects and cross-border cooperation? What´s beyond 2020?
Lapin talous nojaa metsään, teräkseen, matkailuun, kauppaan ja kaivannaistoimintaan. Osaamistarpeet muuttuvat mm. uusien tuotteiden ja palveluiden, kansainvälistymisen ja digitalisaation johdosta. Muutokset koskettavat sekä työntekijöitä että yrityksiä ja yrittäjiä.
In English
The business environment in the High North and in other parts of the world is changing due to digitalization, financial and political developments, green economy and globalization. This calls for holistic business understanding, critical thinking, communication, problem solving, scenario writing and ability to work in international context.
Monelle pk-yritykselle ja julkiselle organisaatiolle jatkuva oppiminen ja uusi osaaminen ovat teknologisia investointeja tärkeämpi kilpailutekijä. Lapin AMK uudistuu alati, jotta opiskelijat, työ- ja elinkeinoelämä, henkilöstömme ja kumppanimme voivat luottaa meihin myös jatkossa.
In English
Elinkeinon kehittäminen koulutuksen avulla on tarpeellista, mutta vaativaa. Porukkaoppi-hankkeessa räätälöitiin työporukoille osallistava täydennyskoulutusmalli, jotta saadaan osaavampia poroteurastajia.
YAMK-tutkintoihin kuuluvat opinnäytetyöt ovat tutkimuksellista kehittämistoimintaa. Ne tukevat aluekehitystä sekä muun muassa kohdeorganisaatioiden työn tekemisen käytäntöjä, työn tehokkuutta, yhteistyötä sekä asiakaspalvelua.
Kuinka kiertotalouden haasteet hallitaan ja tutkimus sekä tulokset sovelletaan käytäntöön? Uuden Bio- ja kiertotalouskeskuksen organisoituminen, koulutukset, tehtäväorientaatio ja asioihin perehtyminen ovat keskeisessä asemassa.
Raising an awareness on regional issues and CBC from an early stage of the education, we educate a generation of future managers, decision makers and region developers, who with this better understanding of cross-border cooperation mindset.
Metsästä saa muutakin kuin puuta. Raaka-ainetuotannon tehostaminen edellyttää metsänhoitotoimenpiteiden ajoittamista siten, että sieltä voidaan talteen ottaa myös muut luonnontuotteet. Talteenotto vaatii metsänomistajien tai muiden talteenottajien yhteistyötä ja verkostoitumista.
Vaikka yhteistyön mahdollisuuksia luodaankin projektien avulla, on yrittäjien itse oltava aktiivisesti muodostamassa ja kehittämässä niitä. Jos omaa motivaatiota ja selkeää visiota ei ole, eivät verkostot tule olemaan kovin pitkäikäisiä. Kasvokkainen kohtaaminen on tärkeää. Tämän jälkeen on yhteistyö myös etäisyyksien päästä helpompaa.
Five organizations from the northernmost parts of Finland and Sweden joined forces and started a research and development project called Future possibilities for CLT / Nya möjligheter för CLT.
Kemillä on keskeinen rooli Pohjois-Suomen teollisena keskittymänä. Lapin AMKin tutkimusryhmät toteuttavat erilaisia tutkimustoimeksiantoja teollisuudelle. Vuosittainen Rikasta pohjoista -foorumi on oivallinen tapa jakaa uusinta tietoa ja lisätä eri toimijoiden yhteistyötä.