Rovaniemen Rantavitikalle on hiljattain kohonnut puurakenteinen opiskelija-asuntola DAS Kelo. Vaikka rakennus itsessään tuottaa paljon tietoa, ei kiinteistön käyttäjäpalvelualustan suunnittelun lähtökohtana toiminut data tai digitaaliset sovellukset, vaan asukas ja hänen tarpeensa.
Älykäs ympäristö tarvitsee myös älykkäät ihmiset toimiakseen niin kuin se on suunniteltu. Olemmeko ihmisinä liian hölmöjä pysyäksemme kehityksen huimassa vauhdissa mukana?
Mobiililaitteet ovat tuoneet satelliittipaikannuksen lähes jokaisen taskuun. Tarkemmasta paikannuksesta edullisilla kuluttajalaitteilla hyötyvät monet toimialat. Paikkatiedon keruulle ja navigoinnille on tarvetta muun muassa metsätaloudessa, teknisen infrastruktuurin ja teollisuuden ylläpidossa sekä matkailussa.
Digitalisoituminen on tuonut uusia mahdollisuuksia saada tietoa kuluttajista. Yksi uusista menetelmistä perustuu matkapuhelinpaikannuksen hyödyntämiseen. Matkailijoista kerätty tieto auttaa alueen kehittäjiä ja yrittäjiä kehittämään palvelujaan ja kohdentamaan niitä paremmin.
Virtuaalinen perehdytyspolku sisältää faktan ohella fiktiota, joka muodostuu työpajoissa yhdessä luodusta, Joulupukin kylän tarinasta sisältäen elementtejä suomalaisesta kansanperinteestä ja saduista. Malli auttaa Joulupukin kylän yrittäjiä ja esimiesasemassa toimivia uusien työntekijöiden perehdyttämisessä.
Matkailualueen kohdekokemuksen ja digitaalisen markkinoinnin yhteiskehittämisen prosessissa kaikki voittivat: opiskelijat verkostoituivat alueen toimijoiden kanssa ja oppivat paljon uutta digimarkkinoinnista ja matkailusta, matkailutoimijoiden digiosaaminen kehittyi ja opettajat vahvistivat verkostojaan ja näkemys alueen matkailun tilasta sai päivityksen.
Nuoretkin tarvitsevat tukea ja ohjausta digitaalisten taitojensa kehittämiseen. Yli 15-vuotiaiden nuorten kanssa työskentelevät merilappilaiset ammattilaiset pitävät suurimpana huolen aiheena nuorten psyykkisiä ongelmia ja haasteita tunnetaidoissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Digitalisaation myötä opettajakeskeisyys ehkä vähenee, mutta oppiminen voi olla tehokkaampaa, henkilökohtaisempaa ja jopa hauskempaa. Vaikka teknologiat ja työkalut kehittyvät koko ajan huimaa vauhtia, alleviivaan läsnäolon merkitystä.
Digiajan palvelujohtamisen koulutus on onnistunut esimerkki siitä, mitä monialaisen tiimiopettajuuden yhteiskehittämisellä voidaan saada aikaan. Lapin Kehittäjäkoulu -hanke on tehnyt mahdolliseksi tulevaisuuden tarpeiden kokonaisvaltaisen huomioimisen koulutusten sisällöissä, mutta myös tavassa suunnitella tulevaa YAMK-tutkintokoulutusmallia yhdessä koko yliopettajatiimin kanssa.
Digitaalisen teknologian käyttö edellyttää luovuutta myös opetusalalla kun opetusta siirretään entistä enemmän verkkoon. Luovien ratkaisujen käyttötaito opetustyössä tarkoittaa myös oppilaitosten simulaatiotilojen uudistamista. Fyysisten oppimisympäristöjen lisäksi oppilaitosten on rakennettava virtuaalisia simulaatiotiloja.
Oppimisanalytiikan lähtökohtana on analysoida suurta määrää tietoa, joka on syntynyt opiskelijoiden toiminnan tuloksena. Oppimisanalytiikka – avain parempaan oppimiseen amkeissa (APOA) on opetus- ja kulttuuriministeriön tukema hanke, jolla viedään eteenpäin oppimisen tueksi tarkoitettua digitaalista analyysitekniikkaa.
Tietoverkkoon on mahdollista luoda simulaatio-oppimisympäristöjä, jotka tarjoavat oppimisalustan simulaation kaikkien vaiheiden toteuttamiseen ja jossa todelliset ihmiset operoivat todellisissa järjestelmissä. Ensimmäisten joukossa kokeiltiin opintojaksoa, jossa simuloitiin psykiatrisen potilaan tulohaastattelu.
Verkossa voi työskennellä, ideoida ja verkostoitua digitaalisia apuvälineitä käyttäen. Bridge-hankkeessa kansainväliset ja monialaiset opiskelijatiimit ratkoivat paikallisten yrittäjien antamia haasteita.
Digitalisaation avulla sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan tuottaa uusilla tavoilla ja aiempaa tehokkaammin. Digitalisaation integroiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja hoitoprosesseihin vaatii hoitohenkilökunnalta uudenlaista ajattelua ja osaamista.
Kotihoidossa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat tukea uusien teknologisten ratkaisujen ja tietojärjestelmien hallintaan. Henkilöstön teknologiaosaaminen kuitenkin kehittyy ajan kanssa täydennyskoulutuksen ja uuden sukupolven myötä.
Ammattikorkeakoulussa on kehitetty ja pilotoitu pelillisiä opetusmenetelmiä kieltenopetusta varten. Tavoitteena on monipuolistaa erityisesti monimuoto-opetukseen sopivia opetusmenetelmiä käyttämällä digitaalisuuden ja pelillisyyden keinoja.
Kuvataiteilija tutustuu ympäristöönsä ymmärtääkseen sitä. Luonto ja luonnonolot määrittelevät toiminnalle ehdot ja luovat pohjan elämykselle, joista aiheet voivat kummuta. Kuvataiteen opiskelija oppii käyttämään luonnonvaroja älykkäästi; omana materiaalinaan, havaintoina, ideoina, kuvauskohteina, ymmärryksen esille nostajina, ajatuksellisina ja visuaalisina tarinoina.
Digitaalinen tarinankerronta yhdistelee tarinankerronnan taitoja sekä digitaitoja. AR-teknologian hyödyntäminen Pohjoiskalotilla voisi lisätä kiinnostavuutta alueen rikkaaseen kulttuuriperintöön ja historiaan. Tämä taas voisi edesauttaa kestävää matkailua tuoden esille alueen pieniä matkailuyrittäjiä.
Lapin AMKin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutuksia kuvaa parhaiten ilmaisu “Älykäs arktinen etäisyyksien haltija”. Tämä visio sopinee myös uuden YAMK-tutkintokoulutusmallin motoksi. Toisaalta Lapin sovellus Master Schoolista tuottaa osaamista, joka täyttää erinomaisesti Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä määritellyt osaamistasokuvaukset.