Tag: johtaminen

Kirjoittajan tiedot ja henkilö seisomassa sateenvaroa pidellen laiturilla.

Luonto ja organisaation riskienhallinta

Luonto, riskit ja organisaation riskienhallinta kytkeytyvät selkeästi toisiinsa. Luonnossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat organisaatioon ja toisaalta organisaation oma toiminta vaikuttaa luontoon. Kyse on toimijariippumattomasta ennakoivasta, resilientistä ja prospektiivisesta ajattelusta. Toisin sanoen kyse on kyvystä sopeutua, selviytyä ja palautua sekä tahtotilasta toimia ja katsoa eteenpäin avoimesti ja ratkaisukeskeisesti.

Tässä artikkelissa tarkastellaan luontoa ja organisaatioiden riskienhallintaa tuomalla esille muutamia riskienhallinnasta tuotettuja raportteja, riskien hallintaa tukevia viitekehyksiä sekä riskienhallinnan asiantuntijuuden edellytyksiä. 

Kirjoittajien tiedot tekstinä ja yksinäinen lapsi kyyryssä seinän vierustalla.

Osaamisen kehittäminen strategisen ennakoinnin ja johtamisen välineenä alaikäisiin kohdistuvan väkivaltaepäilyn tilanteissa

Alaikäisiin kohdistuva väkivalta on vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka vaatii viranomaisten välistä yhteistyötä ja strategista lähestymistapaa. Osaamisen kehittäminen, strateginen ennakointi ja johtaminen ovat keskeisiä tekijöitä alaikäisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyssä. Barnahus-malli tarjoaa tehokkaan ja lapsiystävällisen lähestymistavan, mutta sen onnistunut toteuttaminen edellyttää jatkuvaa kehittämistä, yhteistyötä ja sitoutumista kaikilta osapuolilta.

Kuvituskuvassa musta ja valkoinen värikynä terät limittäin.

Tasapainota vastakohdat: polariteettiajattelun voima ja viisaus

Toimintaympäristöstä ja kohtaamistamme haasteista on tullut kompleksisia eli mutkikkaita. Mutkikkaiden haasteiden tunnusmerkki on, että niihin ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta tai ratkaisua.

Johtajat ja tiimit voivat hyödyntää polariteetteja menestyäkseen epävakaassa ympäristössä ja edistääkseen kestävää kehitystä ja liiketoimintaa. Polariteettien kanssa työskennellessä suositaan ’sekä-että’ -ajattelua ’joko-tai’ -ajattelun sijaan.

Kuvituskuvassa kirjoittajie kasvot.

Tuntemattoman pelko luo vastakkainasettelua ja ennakkoluuloja, mikä voi estää maahanmuuttajataustaisen palkkaamisen

Maahanmuuttokeskustelua leimaa usein vastakkainasettelu: puhutaan meistä (kantaväestö) ja heistä (maahanmuuttajat). Vastakkainasettelua ylläpitävät mielikuvat, ennakkoluulot, yhteiskunnan rakenteet ja syrjintä eivät välttämättä ole suoranaista rasismia, vaan niiden takana voi myös olla muukalaispelkoa, ksenofobiaa.

Saataisiinko kokemuksien jakamisella hälvennettyä ennakkoluuloja?

Kirjoittajan tiedot ja SDG-kuvake.

“PERFECT FINNISH NOT REQUIRED!”Vastuullinen työnantaja rekrytoi kielitietoisesti

Onnistuneessa rekrytoinnissa paras hakija ei karsiudu pois esimerkiksi ennakkoluulojen tai tiedostamattomien olettamusten takia. Kerromme tässä artikkelissa, mitä on kielitietoinen rekrytointi ja miten sillä tuetaan työnantajan valmiuksia tunnistaa paremmin kansainvälistä osaamista ja rekrytoida parhaat osaajat tehtävään kielitaustasta riippumatta.

Kirjoittajien tiedot ja SDG-ikoni

Lapin AMK yritysten sosiaalisen kädenjäljen edistäjänä

Lapin AMK on sitoutunut edistämään vastuullisuutta ja kestävää kehitystä kaikessa toiminnassaan.

Artikkeli tarjoaa katsauksen sosiaalisen kädenjäljen kasvattamisen merkityksestä aluekehitykselle ja yrityksille. Avaamme myös niitä konkreettisia toimia, joilla Lapin AMK edistää sosiaalista vastuullisuutta. Tarkoituksenamme on myös haastaa lukijoita pohtimaan, miten kukin omilla valinnoillaan voi kasvattaa sosiaalista kädenjälkeä.

Kirjoittajien tiedot ja SDG-kuvake.

Kiertotalous kuuluu meille kaikille

Moni saattaa ajatella, että kiertotalous koskee vain tiettyjä teollisuuden aloja tai suuria yrityksiä. Kuitenkin myös pienemmät yritykset eri toimialoilla voivat osallistua kiertotalouteen ja hyötyä siitä. Osallistuminen olis tärkeää myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

Onneksi niistä löytyy jo oivallisia esimerkkejä.

Kirjoittajan tiedot ja kasvokuva.

Parempi ”oho” kuin ”mitä jos”

Kokeilussa on kyse ennakkoluulottomasta tavasta ajatella, joten kokeilijan on oltava valmis siihen, että onnistuneeseen lopputulokseen pääseminen on enemmän tai vähemmän riskialtista. Näin ollen kokeilujen toteuttamiseksi tarvitaan luottamusta omaan ja toisten osaamiseen, rohkeutta kokeilla uutta ja kykyä oppia virheistä sekä avointa ja vuorovaikutteista toimintakulttuuria.

Lumen-lehden kevätnumeron 2/2024 teemana on kokeilukulttuuri ja kokeilut. Tervetuloa lukijaksi!

In English

Kirjoittajan tiedot ja kuvituskuva.

Oops! I did it again! – mitä kokeilussa mokailu meiltä vaatii

Monilla aloilla haluttaisiin turvautua ajattelutapaan, joka nojaa suljettuihin systeemeihin. Suljetuissa systeemeissä ihminen toimii ennustettavasti kuin kone ainakin, eikä ulkoiset tapahtuvat vaikuta ihmisen toimintaan.

Organisaatiossa tai työyhteisössä vallitseva kulttuuri voi monin tavoin estää tai edistää kokeiluihin suhtautumista ja niihin ryhtymistä. 

Kirjoittajien tiedot ja kasvokuvat.

Ihmisen kokoisena työelämässä

Työn muutoksessa on esihenkilöllä ja johtajalla keskeinen rooli. Toki ihminen voi usein muotoilla ja suunnitella työtään ja työtehtäviään myös oma-aloitteisesti. Yhtä kaikki, vain muuttamalla ympäristöä, jossa toimimme ja välineitä, joilla työskentelemme sekä tapaa, jolla toimimme, voimme muuttaa työelämää inhimillisempään suuntaan.

Lumen-lehden teemana on tällä kertaa Ihminen, työ ja uudistava johtaminen. Tervetuloa lukijaksi!
In English

Ihmishahmo veden äärellä ja kirjoittajan tiedot.

Itsensä johtamisen taidoilla merkityksellisyyttä ja tehokkuutta työuralle

Hyvällä itsensä johtamisella voi vaikuttaa työn tuloksellisuuteen, työhyvinvointiin, jaksamiseen ja tasapainoisempaan elämään.

Ammattikorkeakouluopinnoissakin tulisi esimerkiksi erilaisten pedagogisten ratkaisujen avulla vahvistaa nykyistä enemmän opiskelijoiden itsensä johtamisen taitoja. Samalla tuettaisiin ja kannustettaisiin tulevaisuuden asiantuntijoita elinikäiseen oppimiseen, työelämässä menestymiseen ja urakehitykseen.

Kirjoittaja kannattelee tietokoneen näppäimistöä.

Työelämän ja johtamisen muutos kulkevat käsi kädessä

Etätyössä ja -johtamisessa suurin haaste on luottamus. Luottamuksen lisäksi etäjohtamisen kulmakiviä ovat arvostus ja avoimuus. Esihenkilön on osattava toimia digitaalisen ympäristön ja vaihtelevien tilanteiden mukaan, eikä vanhanaikainen johtamisosaaminen siihen riitä.

Valmentavan johtamisen avulla jokaisen potentiaali tulee esiin ja uutta tietoa sekä osaamista pystytään kerryttämään.

Kirjoittajan tiedot ja kuvituskuva.

Kestävä kehitys antaa odottaa itseään

Yk:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 on nyt puolessa välissä. Yritykset ovat lähteneet aktiivisesti viestimään vastuullisuudestaan, mutta vain harvat asettavat toiminnalle tavoitteita tai julkaisevat niiden tuloksia.

Kestävän kehityksen sisäiset muutostaidot (IDG) -viitekehys on avoin yhteiskehittämisprojekti, jossa kartoitetaan kestävään kehitykseen tarvittavaa osaamista ja kyvykkyyksiä.

Kirjoittajan perustiedot ja ihmisfiguuri seisomassa pykälämerkin päällä.

Johtaminen ja työhyvinvointi – tarkastelua lainsäädännön näkökulmasta

Lainsäädännössä on määritelty monia asioita, jotka on otettava huomioon, että työntekijöiden hyvinvointi voidaan turvata – toimenpiteet eivät ole vapaaehtoisia vaan velvoittavia.

Aito halu henkilöstön kuulemiseen ja osallistamiseen on tärkeää, jotta voidaan saada parhaita tuloksia toimintaan. Lainsäädännöissä edellytetään monissa paikoin vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, mutta toki työnantaja direktio-oikeutensa kautta lopulta määrittelee pitkälti toimintansa.

Kirjoittajan tiedot ja jäävuorikuvajainen.

Miten johdetaan oppimista ja kestävyysmurrosta?

Ongelmiin ei voi vastata samanlaisella ajattelulla kuin millä ne synnytettiin. Siksi ongelmien jäsentämisen tapaa pitäisi ravistella ja opetella pois toimimattomista malleista. Uusia johtamisen välineitä haetaan systeemi- ja kompleksisuusajattelusta, jotka ohjaavat kohden asioiden holistista hahmottamista, ennakkoluulottomuutta, rohkeutta ja epävarmuuden sietokykyä.

Kuinka opitaan ajattelemaan ja toimimaan systeemisesti?

Kuvituskuva.

Työvoimapulan olemus Lapissa – mistä ratkaisun avaimet?

Lapissa muun Suomen tapaan väestö ikääntyy, eläköityy ja ikäluokat pienenevät, mikä heijastuu työvoiman tarjontaan. Työmarkkinoilla olevien ja sinne siirtyvien määrä vähenee ja työmarkkinoilta poistuvien määrä lisääntyy. Työvoimatarpeen muutoksen taustalla kohti työvoimapulaa ja kohtaanto-ongelmaa ovat elinkeinorakenteen muutos sekä työvoiman tarjonnassa tapahtunut kehitys.

Kuvaamme tässä artikkelissa lappilaista työvoiman kohtaannon muutosta sekä lappilaisten työnhakijoiden riskitekijöitä. Lisäksi pohdimme johtamisen mahdollisuuksia työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa.

Kirjoittajien tiedot ja korkea hampurilainen.

Kehittyvä johtaja tarjoilee maistuvia palautepurilaisia

Miltä maistuisi palautehampurilainen, joka on positiiviseen sävyyn rakennettu ja huomioi yksilön lisäksi vuorovaikutuksen? Tai miltä kuulostavat motivoinnin keinot, joiden avulla kasvatetaan työtekijän sisäistä motivaatiota? Millaisia työkaluja esihenkilöt tarvitsevat tulevaisuudessa ja miten luodaan positiivinen yhteishenki työyhteisöön?

Kurkistamme tässä artikkelissa opiskelijoiden kasvamiseen esihenkilöiksi, joiden myötä syntyy uudenlaista johtamiskulttuuria työpaikoille.

Kirjoittajien tiedot ja kuvituskuva.

Työn pitovoiman vahvistaminen matkailu- ja palvelualalla

Lapin matkailu- ja palvelualan työyhteisöjen kanssa tehdyn kehittämistyön avulla alan työn pitovoimaa tukevat asiat on tuotu keskusteluun ja näkyväksi lappilaisissa työyhteisöissä. Kehittämistyön aikana on tunnistettu työn pitovoimaan, merkityksellisyyteen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä vastuullisuutta painottavissa kehittämiskokeiluissa.

Tässä artikkelissa avaamme vuodenvaihteessa päättyneen kehittämistyömme prosessia ja keskeisiä tuloksia.

Tekijöiden tiedot ja kuvituskuva.

Digitalisaatio haastaa ikäihmisten palveluiden lähijohtajia

GeroDigiLead-hankkeen keskiössä ovat digitaaliset ja teknologiset ratkaisut ja niiden tehokkaampi hyödyntäminen ikäihmisten palveluissa. Digimuutosprosessit edellyttävät organisaatioissa johtamista ja ikäihmisten palveluita tuottavissa organisaatioissa työskentelevät lähijohtajat ovat digimuutosprosessien kannalta keskeisiä toimijoita.

Hanke toteutetaan yhdessä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden kanssa.

Kirjoittajien tiedot ja kasvot.

Voitko hyvin työssäsi?

Sosiaalialan työn on henkisesti äärimmäisen kuormittavaa ja tämä tulee huomioida satsaamalla työhyvinvointiin ja työolosuhteisiin. Sairauspoissaoloihin ja työntekijöiden vaihtuvuuteen ja/tai pysyvyyteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi tarkastelemalla työprosesseja ja resursointeja.

Kaikki työhyvinvointia edistävät asiat eivät vaadi rahaa, mutta mikään niistä ei toteudu ilman epäkohtien esille nostamista ja niihin tietoista vaikuttamista. Miten voimme lisätä omassa työyhteisössämme työhyvinvointia, unohtamatta yhteisöllisyyttä?