Kuluttajat eivät halua ostaa kierrätysravinteilla kasvatettua ruokaa. Asenneilmapiirin vuoksi vain alle puolet puhdistamolietteistä päätyy pelloille. Jotta ravinteet saadaan pystymään kierrossa mahdollisimman pitkään ja siten ruuantuotannosta tulee kestävämpää, täytyy kuluttajien tietoisuutta ravinneasioista parantaa.
Ei, nyt ei ole kyse öljystä vaan hevosenlannasta. Hevosenlanta on erinomainen maanparannusaine, se parantaa maan biologista aktiivisuutta ja maan rakennetta sekä korvaa poistuvaa humusta. Hevosenlannalla on myös muita kaupallisia käyttökohteita.
Yksi hevonen tuottaa päivässä noin parikymmentä kiloa lantaa. Sitä kertyy vuodessa iso kasa, jota oikeastaan kukaan ei halua tai osaa hyödyntää. Suomen mittakaavassa noin 75 000 hevosen tuottama lantakasa on jo pienen vaaran kokoinen. Tämä pistää miettimään.
Lähituotanto edellyttää lähihankintoja. Kohti kestäviä hankintoja -hankkeessa luodaan lähihankintojen vaikutuksia havainnollistavia työkaluja kansalaisen, yrittäjien ja päättäjien käyttöön. Vaikutuksissa on huomioitu sekä taloudellinen että ekologinen näkökulma.
Mitä tehostetumpaa eläintuotanto ihmisen rajoittamissa olosuhteissa on, sitä pienemmät mahdollisuudet eläimellä on toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan. On vaikea kuvitella hyötyeläintä, joka voisi toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan paremmin kuin poro.
Lähituotteiden on ylitettävä kunta- ja seutukuntarajat, koska yksikään alue ei ole omavarainen kaikkien lähiruokatuotteiden suhteen. Lapissa lähiruokaa on kaikki maakunnassa tuotettu elintarvike. Lokakuussa 2020 pidetyssä webinaarissa ja työpajoissa etsittiin hyviä lappilaisia käytänteitä.
GRUDE-hankkeessa välitetään tietoa vihreän talouden hyvistä käytänteistä kuntapäättäjille, kuntien virkemiehille ja suurelle yleisölle. Työpajat ja muut hankkeen yleisötapahtumat järjestetään alkuperäisistä suunnitelmista poiketen verkossa. Oikein käytettynä digitalisaatio palvelee vihreän talouden toimintamallien kehittämistä.
Älykäs ympäristö tarvitsee myös älykkäät ihmiset toimiakseen niin kuin se on suunniteltu. Olemmeko ihmisinä liian hölmöjä pysyäksemme kehityksen huimassa vauhdissa mukana?
Talous on riippuvainen luonnonvarojen käytöstä. Biologiset ja mineraaliset luonnonvarat sekä energianlähteet luovat raamit, joiden sisällä taloudellinen toiminta tapahtuu. Julkisen sektorin toimijat tarvitsevat enemmän ja objektiivisempaa tietoa ja osaamista vihreän talouden mahdollisuuksista.
Kaivostoiminnassa syntyy erilaisia sivutuotteita, jotka on usein luokiteltu jätteiksi. Monet näistä materiaaleista sisältävät arvoaineita, joiden talteenotolla on mahdollista säästää neitseellisiä luonnonvaroja.
Tällä hetkellä kalanviljelyn osuus Itä-mereen Suomesta tulevasta ravinnekuormituksesta on prosentin luokkaa. On selvää, että kalanviljelyn merkittävä lisääminen Lapin sisävesillä vaatii uusien tekniikoiden käyttöönottoa (mm. kiertovesilaitokset) ja edelleen kehittämistä.
Merkittävä osa kansainvälisistä kuljetuksista on aika merkityksetöntä maapallon elinkelpoisuuden kontekstissa. Verkkokauppatoimijoiden pitäisi lopettaa kilpaileminen asiakkaiden palautuskokemuksilla, ja laittaa asiakas osallistumaan palautuksista aiheutuneisiin kustannuksiin.
Dystopioiden sijaan on hyvä ajatella asioita rakentavammin. Erityisesti korkeakoulumaailmassa on avaimet uusille avauksille ja innovaatioille. Kiertotaloudesta voi tulla myös monille nykyisille opiskelijoillemme tulevaisuuden ammatti, koulutusohjelmasta riippumatta.
KiertoTKI-hankkeen tavoitteena oli kehittää Lapin AMKin kiertotalouteen kytkeytyvää TKI-toimintaa siten, että korkeakoulu voi jatkossa palvella aluetta ja sen toimijoita entistä paremmin ja edistää siten myös alueen kehittymistä vähähiilisempään ja kiertotaloutta toteuttavaan suuntaan.
Rakennusten energiatehokkuutta voi parantaa monella tapaa. Tärkeintä energian ja kustannusten säästämisessä on kiinteistön omistajan kiinnostus aihetta kohtaan ja halu tehdä asialle jotain.
Rakennushankkeiden suunnittelussa painavat yleensä tilankäytön tehokkuus ja taloudellisuus. Jos huomio kiinnitetään ainoastaan rakentamisvaiheen kustannuksiin, vie edullisin toteutusvaihtoehto voiton. Kalliimpi vaihtoehto voi silti muodostua kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi investoinniksi, joka maksaa itsensä takaisin muun muassa hyvinvointihyötyjen kautta.
Tulevaisuudessa ovat arvossa arvaamattomassa taidot tuottaa, tuotteistaa ja markkinoida luonnon ekosysteemi- ja hyvinvointipalveluita. Luonnonvara-alan ammattilaiset ovat paljon vartijoina.
Mistä kaikesta rakennusten energiankulutus muodostuu? Jarek Kurnitskin teos on ajankohtainen, vaikka se on tehty jo vuonna 2012.
Suomessa kestävä kehitys, kiertotalous ja resurssiviisaus kulkevat käsi kädessä ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Biotalous ja cleantech-toimiala ovat tärkeä vientisektori. Viemme maailmalle asiantuntemusta ja puhtaampia ratkaisuja siinä samalla kun toteutamme niitä kotimaassamme. Meillä on hyviä työkaluja myös kuntatason toimijoille.