Yhä useampi haluaa kokea unohtumattomia ja vastuullisesti tuotettuja luontoon painottuvia korkealaatuisia elämyksiä Suomen Lapissa. Matkailun uusi luksus on osallistavaa, matkailijalle henkilökohtaisen täyttymyksen tuottavaa matkailua.
Tämä on luonut paineita osaamisen vahvistamiseen myös Lapissa. Kestävä, kokemuksellinen luksusmatkailu ponnistaa vastuullisen matkailun periaatteista.
Mikä saa ihmisen lähtemään vuodeksi Pohjolan erämaihin?
Kirjaa lukiessani aloinkin kerralta, millaisia valmisteluja onnistunut retki edes lähiluontoon ryhmän kanssa vaatii. Kynnystä lähteä ei pidä nostaa korkealle. Keskeistä mielestäni on luontolähtöisessä toiminnassa ennakointi ja valmistautuminen, jotta luontoelämys on mahdollista ottaa osaksi hyvinvointityötä.
Ruoka tai juoma voi olla tärkein motivaatiotekijä matkustamiseen. Ruokamatkailussa vastuullisuus voidaan jakaa ekologiseen, sosio-kulttuuriseen ja taloudelliseen vastuullisuuteen.
Luontomatkailun kestävyyden turvaaminen on sekä Lapin AMKin että Metsähallituksen kehittämistyön painopisteitä. PAN-hankkeen tapahtumat ja työpajat mahdollistavat parhaiden käytäntöjen jakamisen, verkostoitumisen ja ammattitaidon kasvattamisen.
Kestävästi kasvua kesään Itä-Lapissa -hankkeessa kehitetään yhteisiä matkailutuotteita ja – palveluita ja vahvistetaan alueen imagoa kesämatkailukohteena.
Luontoa toimintaan -hankkeessa rakennettiin uudenlaisia yhteistyön muotoja. Niiden myötä luonnon tarjoamat mahdollisuudet on tuotu kattavasti esille ja toisaalta tietoisuus luonnon hyvinvointivaikutuksista niin kuntoutujille kuin alan työntekijöillekin on lisääntynyt.
Luontoympäristöillä tiedetään olevan positiivisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Sosiaalisesti kestävä maa- ja metsätalous luo edellytykset luontokuntoutumiselle ja siihen tarvittaville elinympäristöille ja luontokohteille.
Edellytykset kestävään matkailuun ovat olemassa. Vastuullisen matkailun kehittäminen on kuitenkin jatkuva prosessi, joka edellyttää ekologisten, sosiaalisten, kulttuuristen, taloudellisten ja poliittisten vaikutuksien huomioimista kokonaisvaltaisesti. Tähän tarvitaan myös toimialat ylittävää yhteistyötä.
Energiatehokas arktinen lumi -hankkeessa tuotettavan toiminnanohjausjärjestelmän avulla voidaan varmistaa, että lumen tuottajat ja sen tilaajat kohtaavat toisensa sekä lunta tuotetaan mahdollisimman kestävästi: lunta tuotetaan ja säilötään oikea määrä, oikeaan aikaan ja mahdollisimman pienellä hukkaprosentilla.
Sallan voimavarana on ainutlaatuinen, puhdas ja monipuolinen luonnonympäristö, jonka tarjoamat kokemukset edistävät asukkaiden hyvinvointia monipuolisesti. Sallan kylistä voimaa ja Luontoa toimintaan -hankkeissa on luotu Sallan kyliin hajautettua luontolähtöistä toimintamallia.
Hyvinvoinnin edistäminen on koko yhteiskuntaa läpileikkaava johtoajatus, jonka toteuttamista ei voi rajata pelkästään sosiaali- ja terveysalan vastuulle. Green Care -tiedon leviäminen osaksi eri ammattialojen toimintatapoja ja ajattelua edistää sekä luonnon että ihmisten hyvinvointia kestävällä tavalla.
Luonto on ihmettelemisympäristö, jossa elämykset ja kokemukset ovat usein voimakkaampia kuin sisätiloissa. Kun toiminta on tavoitteellista, on helpompi nähdä kuntoutumista edistäviä mahdollisuuksia ja tehdä havaintoja osallistujien toiminnasta.
Tulevaisuudessa ovat arvossa arvaamattomassa taidot tuottaa, tuotteistaa ja markkinoida luonnon ekosysteemi- ja hyvinvointipalveluita. Luonnonvara-alan ammattilaiset ovat paljon vartijoina.
Kuvataiteilija tutustuu ympäristöönsä ymmärtääkseen sitä. Luonto ja luonnonolot määrittelevät toiminnalle ehdot ja luovat pohjan elämykselle, joista aiheet voivat kummuta. Kuvataiteen opiskelija oppii käyttämään luonnonvaroja älykkäästi; omana materiaalinaan, havaintoina, ideoina, kuvauskohteina, ymmärryksen esille nostajina, ajatuksellisina ja visuaalisina tarinoina.
Polut-hankkeessa on mallinnettu ja kokeiltu erilaisia tapoja tarjota luontokokemuksia maahanmuuttajille. Lisäksi on tutkittu, millä menetelmillä heitä voidaan auttaa löytämään luonnon tarjoamat hyvinvointi- ja osallisuusvaikutukset sekä ansaintamahdollisuudet.
Kotouttamisessa voidaan hyödyntää luontolähtöisiä menetelmiä, joilla vahvistetaan maahanmuuttajan työ- ja toimintakykyä. Monialaisten verkostojen asiantuntijuus yhdistyy voimavaraksi, joka on enemmän kuin osiensa summa ja josta Polut-hankkeen tapauksessa hyötyvät kotoutumistukea tarvitsevat maahanmuuttajat.
The Nordic Green Care co-operation is beginning. The Nordic researcher network has been active for a few years. Through study trips and participation in Green Care events in other countries, connections have been made with higher education institutions, research institutes and Green Care entrepreneurs in Sweden and Norway in particular.
Lapin sisävesikaloista kaupallisesti tärkeimpiä lajeja ovat muikku, siika, ahven, hauki ja kuha. Kalatalouden arvoketjun suurimpana haasteena on jalostusyritysten puute ja tätä kautta työn valuminen muihin maakuntiin.
Kaikille kausiluontoisille aloille yhteistä on se, että joitakin töitä on tarjolla vain osaksi vuotta tai selvästi runsaammin tiettyyn aikaan vuodesta. Matkailu on Lapissa merkittävä työn tarjoaja nimenomaan talvisesonkina kun taas luonnontuoteala, puutarhat ja metsätalous työllistävät lumettomana aikana.
Kevään 2016 aikana on tehty esiselvitykset 14 lappilaisen kunnan maastoreiteistä. Onnettomuus- ja eksymistilanteissa pelastamista helpottaa, kun tiedetään missä ja millaisia reittejä alueella on.
Maastoreittimerkintöjen parantamisella lisätään turvallisen retkeilyn lisäksi myös monien uskallusta lähteä kokemaan luonnon monipuolisuus ja kauneus.
Luontoa elämään! -hankkeen luontotoimintoihin osallistuvat ovat nuoria ja aikuisia, jotka ovat asiakkaina erilaisissa kuntoutuspalveluissa. Luontotoiminnoilla haetaan tukea sosiaaliseen kuntoutumiseen ja osallisuuden vahvistumiseen osana kokonaiskuntoutusta.