Oppia muualta – miten Oulussa kehitetty mobiilisovellusta nuorisotoimelle?

Posted on 18/12/2017 by Marjo Jussila

Lokakuisena torstaina 5.10. pidettiin teknologia-aamupäivä Torniossa, Lapin ammattikorkeakoulun Liikehuoneessa. Aamupäivän vieraana oli Jukka Vasama Oulusta. Jukka esitteli Oulun kaupungin osuutta ja kehittämistoimintaa valtakunnallisessa 6aika-hankkeessa. Teknologia-aamupäivä oli jatkoa webinaarille, jossa tutustuttiin Lahden kaupungin käytössä oleviin mobiilisovelluksiin.

6aika-hanketta toteutetaan kuudessa kaupungissa ja kolmella painopistealueella. Jukka Vasama kertoi erityisesti Avoin osallisuus ja asiakkuus -osiosta, jossa hän on mukana. Hankekokonaisuudessa on mukana paljon ihmisiä ja eri toimijoita, ja siinä tuotetaan avoimia toimintamalleja, mitkä mahdollistavat kaupunkiyhteisön osallistumisen kehittämiseen. Avoin osallisuus ja asiakkuus -painopistealueessa kehitetään parempia palveluita, uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja monikanavaisia asiakaspalveluprosesseja.

Konkreettisina kehittämiskohteina Oulun kaupungissa on olleet seuraavat palvelut:

  • lapsiperheiden palvelutarjotin
  • uusien tuotteiden ja palveluiden kokeilupiste Oulun pääkirjastossa
  • Oulu10-alusta yksityisen ja kolmannen sektorin monituottajuuden kehittäminen
  • Mobiilisovellus nuorisopalveluiden käyttöön

Nuoret mukaan kaupungin kehittämiseen

Jukka työskentelee erityisesti nuorisopalveluille kehitettävän mobiilisovelluksen parissa ja hän Torniossa hän olikin esittelemässä nimenomaan sitä. Sovelluksella pyritään tavoittamaan alueen nuoret paremmin ja saamaan heidät mukaan oman kotikaupungin kehittämiseen yhdessä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa.

Kehittäminen edennyt neljässä vaiheessa:

  1. Sovelluksen suunnittelu
  2. Sovelluksen 1. versio valmis, pilotointi ja palautteen perusteella jatkokehitys nopealla aikataululla
  3. Arvioidaan sovelluksen laajempaa hyödynnettävyyttä muiden tarpeisiin
  4. Koulutetaan nuorisopalveluiden henkilökuntaa käyttämään sovellusta hyödyllisenä osana työtään

Toiveita ja tarpeita on kartoitettu mm. laajalla Some ja nuoret 2016 -kyselytutkimuksella, jossa oli viime vuonna mukana myös Jukan ja 6aika -projektin kysymys koskien mobiilisovellusten käyttöä. Kyselytutkimuksen lisäksi on pidetty työpajoja yhdessä kehittäjätahon eli ohjelmointiyrityksen edustajien kanssa.

Toivottuja ominaisuuksia on jaoteltu tärkeyden mukaan. Niin sanotuiksi “must have” -asioiksi on listattu kartta ja sijaintitiedot, tapahtumakalenteri, palautteenantomahdollisuus ja keskustelumahdollisuus. “Kivaa olisi” listalle nousivat paikallisliikenteen aikataulut, uutisvirta, pelillisyys, koulujen ruokalistat ja kauppojen aukioloajat. Yllättävänä tietona tuli esille nuorten toive mainoksiin, tarjouksiin ja alekuponkeihin.

Mobiilisovelluksen kehittämisessä on huomioitu myös nuorten kanssa työskentelevien tahoja ja nuorisotyöntekijöiden tarpeet. Työntekijöiden näkökulmasta keskeistä olisi luoda chat eli keskustelukanava yhteydenpitoon ja vuorovaikutukseen nuorten kanssa. Mobiilisovelluksen kautta halutaan tiedottaa mm. paikallisen Byströmin talon nuorten palveluista sekä kerätä ilmoittautumisia erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. 6ika-hankkeen Avoin asiakkuus ja osallisuus -hanke päättyy 31.3.2018, jolloin myös mobiilisovelluksen kehittäminen saadaan päätökseen.

Jukka Vasaman puheenvuoron jälkeen teknologia-aamupäivä jatkui Tornio Atlas -ideointityöpajan merkeissä. Liiketalouden digitalisaatio -opiskelijat olivat valmistelleet pienryhmissä tapahtuvan ideointityöpajan liiketalouden 1. vkn:n opiskelijoille ja muille osallistujille.

Posted in Opetuksen integrointi, Yhteiskehittäminen | Tagged , , , , , | Comments Off on Oppia muualta – miten Oulussa kehitetty mobiilisovellusta nuorisotoimelle?

Oppia muualta – millaisia mobiilisovelluksia löytyy Lahden kaupungilta?

Posted on 11/12/2017 by Marjo Jussila

DÄM-hankkeessa kehitetään mobiilisovellusta ja sen rinnalla on tarkoitus myös levittää tietoa ja osaamista liittyen yhteiskehittämiseen, mobiilisovellusten kehittämiseen ja älykaupunkien ratkaisuihin. Syyskuussa järjestimme webinaarin, jossa esiteltiin Lahden kaupungilla käytössä olevia mobiilisovelluksia. Webinaarin vierailijoina olivat Juha-Pekka Huotari ja Ilona Reiniharju Lahden kaupungin viestinnästä.

LahtiMOB on Lahden kaupungin tiedotuskanava lahtelaisille.

LahtiMOB tuo kaupungin palvelut taskuusi

Juha-Pekka Huotari esitteli LahtiMOB-sovellusta, joka on tehty ihmisille, jotka viettää aikaa Lahdessa ja käyttää Lahden kaupungin palveluita. Sovelluksen on kehittänyt Valu Digital Oy ja siitä löytyy napakka esittelyvideo. Sovelluksen kehittäminen on aloitettu 2015 yhtä aikaa uutta nettisivuprojektia käynnistettäessä. Kotisivujen analytiikkaa tutkittaessa oli selvinnyt, että mobiilikäyttäjiä oli jo paljon, joten ennen uusien nettisivujen valmistumista haluttiin tarjota mobiilikäyttäjillekin helpompi tapa etsiä tietoja kaupungin palveluista. Sovelluksen piti olla vain välivaihe ennen verkkosivujen valmistumista.

LahtiMOB-sovellukseen tuotettiin noin 300 kohdekorttia, jotka esittelevät kaupungin tarjoamia palveluita. Jokaisesta kohteesta oli muutama kuva ja lyhyt esittelyteksti. Ajatuksena oli tarjota sovelluksen kautta tietoa myös palveluista, joista ei edes ollut olemassa tietoa vielä. Sovellus hyödyntää sijaintitietoa näyttäen lähellä olevat palvelut ja auttaen navigoimaan kohteeseen.

Tavoitteena on ollut, että henkilö joka päivittää palveluiden tiedot nettiin, vie ne tiedot myös sovellukseen. Tähän ei kuitenkaan aivan kaikkien osalta ole päästy, joten päivitystyötä on tehty myös viestinnän toimesta. Jonkin verran kohdekorttien tietoja on hankittu myös ostopalveluna.

Sovelluksella on noin 5000 latausta ja noin 3500-4000 aktiivista käyttäjää. Palaute on ollut pelkästään positiivista.  Sovelluksen käyttöliittymästä ja visuaalisesta ilmeestä on pidetty. Ihmiset ovat tykänneet erityisesti siitä, että sovelluksen avulla on löytynyt kohteita, joita ei ole tiennyt ennestään, erityisesti luontokohteita. Analytiikan perusteella sovellusta käytetään eniten viikonloppuisin eli vapaa-ajan palveluiden löytämiseen.

Sovellus oli suunniteltu välivaiheen ratkaisuksi eikä sen käyttöä jatketa enää vuonna 2018. Sen hyvät puolet pyritään kuitenkin viemään kaupungin verkkosivuille – on syntynyt runsaasti kohdekortteja kaupungin palveluista, tietoa on onnistuneesti yksinkertaistettu käyttäjien näkökulmasta ja verkkopäivittäjät ovat orientoituneet verkkosisällön tuottamiseen.

Porukka tarjoaa kanavan yhteiskehittämiseen

Toinen Lahden kaupungin mobiilisovelluksista on Porukka, joka liittyy ihmisten osallistamiseen ja mahdollistaa kaupunkilaisten osallistumisen kaupungin kehittämiseen. Ilona Reiniharju esitteli Porukka-sovelluksen toimintaa ja sen perusperiaatteita. Sovelluksen kehittämisen taustalla on ollut ajatus, että tulevaisuuden kaupungit suunnitellaan yhdessä. Kokemus siitä että, saa äänensä kuuluviin ja mielipiteillä on merkitystä, tukee ihmisten hyvinvointia.

Aikaisemmin Lahdessa on pidetty Lahti-iltoja maankäytön suunnitteluun, järjestetty  kaupunkikävelyjä ja hyödynnetty muotoiluosaamista ihmisten osallistamisessa. Yhdessä lahtelaisten kanssa on suunniteltu mm. juoma-automaatteja ja bussipysäkkejä. Porukka-sovellus tarjoaa mobiilikanavan yhteiskehittämiseen.

Sovelluksen toimintaperiaate on hyvin yksinkertainen: se lähettää käyttäjilleen kysymyksiä, joihin on annettu vastausvaihtoja tai eri mieltä-samaa mieltä -akseleita tms. Sovellus tarjoaa myös infokortteja vastauksista riippuen. Esimerkiksi jos käyttäjä kertoo, ettei ole kuullut Waltti-matkakortista, sovellus tarjoaa tietoa palvelusta.

Sovelluksella voidaan lähettää Push-viestejä käyttäjille ja kyselyitä voidaan kohdentaa. Reiniharju kertoi esimerkin, jossa uusien penkkien prototyypit tuotiin näytille kaupungille ja sovelluksen kautta kaikille 300 metrin etäisyydellä kulkeville lähetettiin vinkki käydä testaamassa ne sekä mahdollisuus kertoa, mitä tykkäsi penkeistä.

Joissakin kevyissä aiheissa on käytetty myös arvontoja vastaajien palkitsemisessa, mutta lähtökohtaisesti on haluttu, ettei palkinto ole osallistumisen motivaatio. Jos aihe on lähellä omaa arkea, niin yleensä halua lähteä mukaan on.  Tärkeää ei ole tietenkään vain se, mitä kysytään vaan silläkin on oikeasti merkitystä, miten kysytään. Ihmisiltä pitää kysyä siitä, mistä ollaan kiinnostuneita. Lahdessa ihmisiä on osallistettu kaupunkistrategian tekemiseen, mutta heiltä ei kysytty, mitä mieltä ovat kaupunkistrategiasta vaan millaisessa kaupungissa haluaisit asua tulevaisuudessa. Lisää esimerkkejä kyselyiden aiheista näkyy ainakin sovelluksen esittelyvideolla Jo vuosi Porukassa!

Osallisuusasioissa on tärkeää, että ihan kaikilla on mahdollisuus osallistua, joten sovelluksesta on saatavilla niin Android, iOS kuin Windows-versiot. Sovellusta on ladattu hyvin ja sitä kautta on syntynyt yhteisö kaupungin kehittämisestä kiinnostuneista ihmisistä. Porukka-sovelluksen suurin käyttäjäryhmä on 30-40 -vuotiaat, vaikka erityisesti nuorten näkökulmaa haluttaisiin saada esiin enemmänkin.

Porukka-sovelluksella on latauksia yli 3400 ja sen kautta on kerätty noin 220000 yksittäistä vastausta. Kyselyt ovat avoimia noin viikon. Sovellus antaa käyttäjälle ilmoituksen, että kysely odottaa ja ihmiset vastaavat yleensä aika pian. Lahdessa on huomattu, että tulosten nostaminen someen kannattaa ja ihmisiä kiinnostaa paljon se, mitä mieltä muut ovat aiheesta. Graafien julkaiseminen somessa nostaa myös usein keskustelua aiheesta ja niiden yhteydessä voidaan kannustaa uusia käyttäjiä lataamaan sovellus ja osallistumaan. Sovellus antaa myös push-viestin, kun tulokset on luettavissa.

Käynnissä olevien kyselyiden määrä vaihtelee ja tasapainon löytäminen vaatii työtä, ettei tule ähky, mutta sovellus tarjoaa kuitenkin aktiivisesti sisältöä. Haasteellista on myös löytää kehittämiskohteita, joihin on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa. Jonkin verran tällaisia ehdotuksia tulee ihan luontevasti, mutta useimmiten niitä täytyy tiedustella eri yksiköistä.

Porukka-sovellus tarjoaa siis iloisesti sekaisin sekä kevyitä ja hassutteluita sekä vakaviakin kysymyksiä. Lahdessa on ymmärretty, että jo se, mitä kysytään ja miten kysytään, luo kaupunkimielikuvaa Lahdesta. Tulevaisuudessa Porukka-sovelluksen data haluttaisiin kerätä suoraan Excel-taulukkoon sekä julkaista se avoimen datan tyyliin, esimerkiksi verkkosivuille metatietojen kanssa.

Posted in Rajalla, Yhteiskehittäminen | Tagged , , , , , , | Comments Off on Oppia muualta – millaisia mobiilisovelluksia löytyy Lahden kaupungilta?

Älykästä kaupunkikulttuuria rakentamassa

Posted on 03/05/2017 by Marjo Jussila

Yhteiskehittämisen kohteena mobiilisovellus

DÄM-hankkeessa älykkäitä digiratkaisuja lähestytään eri näkökulmista, mutta keskiössä on mobiilisovellusten hyödyntäminen kaupunkiympäristöissä. Yhteiskehittämisen nimissä hankkeen toimintaan, niin suunnitteluun kuin arviointiin, osallistuvat kuntalaiset, matkailijat, alueen yritykset ja yhdistykset.

Hankkeen päätoimenpiteenä ja -tavoitteena on tuottaa Tornion kaupungille oma mobiilisovellus, joka palvelee sekä matkailijoita että paikallisia asukkaita. Mobiilisovellus parantaa olemassa olevien palveluiden saavutettavuutta ja tarjoaa palveluntarjoajille uusia kanavia markkinointiin ja asiakaspalveluun. Hyvinkin toimiviin nettisivuihin verrattuna mobiilisovelluksen etuna on toimivuus offline-tilassa eli sisältö on käytettävissä myös ilman verkkoyhteyttä. Mobiilisovelluksen kautta voidaan lähettää kohdennettuja viestejä ja päivityksiä suoraan käyttäjille, mikä mahdollistaa yrityksille ja palveluntarjoajille esimerkiksi markkinointiviestien lähettämisen nopeasti ja ketterästi. Kun sovelluksen lisäksi otetaan käyttöön Beacon-majakat, jotka syöttävät ohikulkijoille (markkinointi-)viestejä, on alueella hyvät ainekset älykkään kaupunkikulttuurin kehittämiselle.

Sovelluksen beta-version kehittämisessä on edetty suhteellisen ripeästi ja alkuun eri toimijoiden osallistaminen on ollut tarkoituksella melko kevyttä. Kaikkia esitettyjä ideoita ja toiveita ei sisällytetä vielä beta-versioon vaan niistä on valittu yksinkertainen ja selkeä kokonaisuus testikäyttöä varten. Kesällä 2017 julkaistaan toimiva beta-versio, jonka jälkeen panostetaan sovelluksen testaamiseen ja jatkokehittelyyn yhdessä eri kohderyhmien kanssa. Varsinainen älykkään kaupunkikulttuurin kehittäminen käynnistyy siis toden teolla vasta beta-version myötä. Valmis mobiilisovellus luovutetaan Tornion kaupungille keväällä 2018.

Käyttäjien ideat ja toiveet raaka-aineena

Eri kohderyhmien eli käyttäjien ja hyödynsaajien ideoita on kerätty ensimmäiseen beta-versioon erilaisissa tilaisuuksissa sekä haastattelukierroksilla kaupungissa syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana. Käytössä on ollut niin perinteisiä kyselylomakkeita kuin myös haastatteluja ja beta-versiota on testattu sekä oikeilla kännyköillä että ideoitu pahviprotojen avulla. (kuva 1)

Pahviprotot kehittämistyökaluna.

Yhteiskehittämisen myötä esille on noussut selkeitä toiveita mobiilisovelluksen sisällöistä, ominaisuuksista ja ulkoasusta. Erilaiset karttoihin liittyvät ratkaisut ovat tärkeitä. Mobiilisovellus on luonteva kanava majoitus-, ruoka- ja harrastuspaikkojen saavutettavuuden edistämiseen ja niiden perustiedot, aukioloajat ja sijainnit ovat käytettävissä jo beta-versiossa. Karttoihin tulee myös erilaisia teemareittejä keskusta-alueelle – beta-versioon jo olemassa olevia reittejä ja myöhemmin uusia, käyttäjien kanssa luotuja reittejä. Paikallisliikenteen osalta kaupunkilinjan tiedottamisessa hyödynnetään jo digiratkaisuja ja ne on tarkoitus sisällyttää myös mobiilisovellukseen.

Beta-version julkaisun jälkeen sovelluksen kehittäminen ja käyttäjien osallistaminen jatkuu ketterän ohjelmistokehittelyn hengessä ja aktiivista yhteiskehittämistä koordinoi DÄM-hanke.  Beta-versioon tulee helppo palautekanava sovelluksen kehittämisideoita varten, mutta käyttäjätestausta tullaan tekemään myös ohjatusti ja suunnitellusti. Esimerkiksi tulevana kesänä  järjestetään Walking Lab – kaupunkikävelyjä, jolloin sovelluksen beta-versiota testataan ja kehitetään aitojen käyttäjien toimesta aidoissa käyttöympäristöissä.

Kaiken takana on muotoiluajattelu

Palvelumuotoilu on kuuma termi ja se tuntuu nousevan esille asian kuin asian kehittämisessä. Perinteisten palveluiden lisäksi myös koulutuksen, projektien ja monialaisen yhteistyön suunnittelussa hyödynnetään palvelumuotoilua. Ja niin myös DÄM-hankkeessa. Kaiken edellä kerrotun tekemisen ja toiminnan takana on muotoiluajattelu.

Palvelumuotoilun ydintä on eri toimijoiden osallistaminen ja monialainen yhteissuunnittelu ja yhteiskehittäminen. Joku muotoilija onkin joskus todennut, että ”only co-design should exist.” Sen vuoksi niin käyttäjien, hyödyntäjien, kehittäjien kuin muidenkin sidosryhmien edustajien tulisi osallistua kehittämiseen tuomalla oma asiantuntijuus rikastamaan vuorovaikutusta ja keskustelua. (Miettinen 2014.)

Yhteiskehittämisen myötä suunnitteluun osallistuu myös palvelun loppukäyttäjät ja käyttäjä-/asiakasymmärrys onkin muotoiluajattelun perusta. Arvailun ja ”kyllä mie tiedetään” –tyyppisen ajattelun sijaan kerätään ymmärrystä, joka perustuu tutkimukseen ja testaukseen. Käyttäjäymmärrys auttaa tunnistamaan oikeat ongelmat ja kehittämään oikeita ratkaisuja juuri käyttäjän näkökulmasta. (Porokuokka 2017.) Käyttäjäymmärryksen muodostaminen edellyttää empatiaa – vaikka suunnittelija ei edustakaan käyttäjää/kohderyhmää eikä välttämättä tunnista käyttäjien ongelmia itse ja omakseen, on kuitenkin tärkeää hankkia käyttäjäymmärrystä ja kykyä samaistua käyttäjän kohtaamiin haasteisiin. (Kuva 2)

Palvelumuotoilun ydintä on asiakas-/käyttäjäymmärrys.

Pahviprotot ja muut ketterät visualisointimenetelmät ovat tyypillisiä palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen välineitä, sillä ne konkretisoivat vielä abstrakteja ja aihion tasolla olevia ideoita. Ne myös mahdollistavat yhteisen kielen ja keskustelun syntymisen monialaisen ja kirjavan kehittäjätiimin kesken.

Näyttää vahvasti siltä, että palvelumuotoilu terminä ei tule kokemaan inflaatiota siksi, että se ”kuluisi loppuun” vaan siksi, että siitä tulee uusi normaali (Hirvonsalo 2017). Palvelumuotoilu on tiivistetysti syvää asiakkaan tarpeiden ymmärtämistä empatian muodostamisen kautta sekä kehittämistä kokeiluiden ja prototyyppien kautta, muotoilun menetelmin. Nämä kaikki ovat avainasemassa, kun muuttuvassa maailmassa halutaan luoda asiakkaalle arvoa palveluilla. Kun yritysten suunnitteluprosessit ovat kohdillaan, ei palvelumuotoilu ole erikseen mainittava asia vaan luonnollinen osa prosessia.

 

Lähteet

Hirvonsalo, Johannes 2017. Palvelumuotoilusta ei puhuta enää vuonna 2015. Palmu-yrityksen Näkökulmia-blogi. 

Miettinen, Satu (toim.) 2014. Muotoiluajattelu. Teknologiateollisuus.

Porokuokka, Jaakko 2017. Webinaari 22.3.2017. Palvelumuotoilun perusteita digitaalisten palveluiden kehittäjille. Tieke.

 

Artikkelin pidempi versio on julkaistu Lapin AMKin Lumen-verkkolehdessä 1/2017.

Marjo Jussila, TaM, projektisuunnittelija, Kaupan ja kulttuurin osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu

Posted in Living Lab | Tagged , , , | Comments Off on Älykästä kaupunkikulttuuria rakentamassa

“Tornio äppi” – mobiilisovellus jo työn alla

Posted on 01/03/2017 by Sirpa Kokkonen

Mobiilisovellusta Tornioon koodataan jo hyvää vauhtia. DÄM-hanke on saanut vallan mainiosti vinkkejä ja ehdotuksia kuntalaisilta ja matkailijoilta minkälaisia ominaisuuksia sovelluksessa pitäisi olla ja miten sen pitäisi toimia. Kiitos kaikille näkemyksistä.

Sovellukseen on siis tulossa ainakin ruoka-, ja majoitus- ja harrastuspaikkoja, teemallisia kävely- ja pyöräilyreittejä sekä TornioHaparandan uusi tapahtumakalenteri istutetaan myös mukaan.

Toiveita sovelluksen ominaisuuksiksi on tullut ihan piisaminmetsästysajoista meren pinnan korkeuteen, tapahtumakatsauksiin ja -ilmoituksiin, asukasfoorumiin, kauppojen tarjouksiin ja halvan bensan vinkkeihin. Muun muassa säätiedot, linja-autoaikataulut, ilmainen wi-fi ja mistä tiloista löytyvät defibrillaattorit haluttaisiin myös tietää. Haaparantaakaan ei sovi unohtaa.

Ihan kaikkia ominaisuuksia ei ainakaan beta-versioon luvata, mutta sovellusta päästään jo kesällä testaamaan. Testikesän jälkeen syksyllä jatketaan kehitystyötä palautteiden perusteella. Odotellaan innolla kesää!

kuva puhelimesta

Posted in Living Lab | Comments Off on “Tornio äppi” – mobiilisovellus jo työn alla

Hyvää joulua!

Posted on 19/12/2016 by Sirpa Kokkonen

Vaikka DÄM-hanke on vasta kovin nuori, elokuussa 2016 alkanut, niin paljon siinä on jo ehtinyt tapahtua! Kiitämme yhteistyöstä, vietämme joulutauon ja tammikuussa palataan taas kehittämään Torniota älykkääksi kaupungiksi. Leppoisaa joulun aikaa yhteistyökavereille!

joulukortti_alkup_Allison Edrington

(Alkuperäinen kuva: Flikcr/ Allison Edrington)

Posted in Living Lab | Comments Off on Hyvää joulua!

Posted on 23/09/2016 by Sirpa Kokkonen

Tämä blogi on ollut jonkin aikaa levähdystauolla mutta jatketaanpas taas kehittämistä. Edellinen postaus käsitteli matkailua edistävää hanketta ja kas, nyt jatkuu samoilla linjoilla. Elokuussa 2016 alkaneessa Lapin ammattikorkeakoulun hankkeessa – Digitaaliset älykkäät mobiiliratkaisut (DÄM) – kehitetään yhdessä Tornion kaupungin alueelle sekä asukkaita että matkailijoita hyödyntävää mobiilipalvelua: ohjelmaa kännykkään tai tablettiin, jolla palvelujen tarjoajat, kulttuuritoimijat, tapahtumien järjestäjät ja vaikkapa yrittäjät voivat antaa alueen ihmisille tietoa ja tarjouksia tapahtumista ja tarjonnasta uusien kanavien kautta.

Paikallisia yrittäjiä, yhdistystoimijoita ja ihan tavallisia kuntalaisia tarvitaan ideoimaan ja kehittämään mahdollisimman hyvää ja toimivaa palvelua. Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat opettajiensa johdolla tekevät varsinaisen työn. Ohjelma tulee tietenkin olemaan ilmainen: rahoitus tähän hankkeeseen tulee Lapin liitolta ja valtiolta EAKR-rahastosta, uusimman tiedon ja osaamisen tuottamisen ja hyödyntämisen toimintalinjasta.

Mukaan hankkeen ideoijiksi on saatu muun muassa Tornion elävä kaupunkikeskusta ry, jonka siipien suojissa on yli viisikymmentä torniolaista yritystä, sekä Lappari elämyspuisto, Team Botnia Oy, Tornionlaakson maakuntamuseo, Aineen taidemuseo, TornioHaparanda matkailutoimisto, Merilapin matkailu Oy ja Kulttuurikorporaatio.

Olisiko sinulle hyötyä Torniossa kulkiessasi, että saisit tietoosi vaikka vaatekaupan tarjouksen, kahvilan ilmoituksen popup-valokuvanäyttelystä tai vaikka leivostarjouksen, museoiden ilmoituksia tai ennakkoilmoituksen ilotulituksesta tai vaikkapa lasten balettiesityksestä? Minkälaisia tietoja sinä haluaisit matkasi varrelta? Seuraa tätä blogia ja voit myös esittää omia ajatuksiasi kommenteissa.

Aineen taidemuseo Torniossa

Aineen taidemuseo Torniossa

Posted in Living Lab | Comments Off on

Käyttäjän näkökulmaa matkailupalveluihin

Posted on 26/06/2015 by Marjo Jussila

Lapin AMK oli mukana vuonna 2014 päättyneessä Co-tour -hankkeessa, jonka tavoitteena oli edistää matkailua Suomen, Ruotsin ja Venäjän välillä. Hankkeessa järjestettiin yhteisiä työpajoja ja koulutusta kulttuurintuntemuksen edistämiseksi ja matkailupalveluita kehitettiin ulkomaalaisten toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Hanke tuki voimakkaasti markkinointia molempiin suuntiin järjestämällä suomalaisille ja ruotsalaisille yrittäjille verkostoitumismatkoja Venäjälle sekä tuomalla venäläisiä matkanjärjestäjiä tutustumaan tämän alueen palveluihin. Pohjois-Suomen ja -Ruotsin matkailuyrittäjille tuotettiin monipuolisesti venäjänkielistä markkinointimateriaalia sekä järjestettiin tukea ja opastusta markkinointiin Venäjällä. Käyttäjälähtöisyys nousi läpileikkaavana teemana kaikessa hankkeen toiminnassa.

Matkailupalveluiden yhteispaketit

Matkailupalveluita työstettiin monissa työpajoissa ja visiona oli usean toimijan ja yrityksen yhteiset palvelupaketit. Näin yksittäiset matkailupalveluiden tarjoajat voisivat yhdessä tuottaa suurempia ja houkuttelevampia lomakokonaisuuksia.

Paketoituja matkailupalveluita kokeiltiin ja testattiin FAM-tripeillä, jotka toivat parin vuoden aikana Suomen ja Ruotsin Lappiin muutamia kymmeniä venäläisiä matkanjärjestäjiä ja matkailutoimittajia tutustumaan talvi- ja joulumatkailuun sekä kesäajan kalastusmatkailuun Tornionjokilaaksossa.

Valjasta käyttäjät vloggaamaan!

Matkailijoina venäläiset arvostavat omalla äidinkielellään saatua palvelua. Kun heidät halutaan saada viihtymään ja nauttimaan olostaan, on tärkeää, että kaikkia asioita ei tarvitse hoitaa vieraalla kielellä. Parhaassa tapauksessa venäläisasiakkaita palvelee kielen ja kulttuurin tunteva isäntä tai emäntä, joka faktatietojen lisäksi osaa kertoa tarinoita ja tarjota ehkä jotain erikoiskohtelua.

Hanke tuotti alueen matkailuyrittäjille venäjänkielistä digitaalista markkinointimateriaalia, joka koostuu erilaisista videoista, kuvista ja teksteistä. On perinteisempiä yritysesittelyjä ja yrittäjien haastatteluja sekä videoita, joita aidot käyttäjät ovat luoneet ilman käsikirjoituksia. Kaikki tuotetut videot on suunnattu venäläisille matkailijoille ja niissä seikkaileekin juuri kohderyhmän edustajia tai ne on vähintäänkin dubattu venäjäksi.

Venäjällä blogit ja videobloggaaminen (ns. vloggaaminen) ovat viime vuosina nousseet suosituiksi. Välineet ja sovellukset ovat jokaisen saatavilla ja niin arjen kuin elämysten dokumentointi innostaa. Co-tour-hankkeen tuottamista videosta erityisen inspiroivia ja kiinnostavia ovat käyttäjien itse kuvaamat videot, joilla he kertovat omin sanoin kokemuksistaan. Venäläisiä matkailijoita on viety kokeilemaan mm. risteilyä jäämurtaja Sampolla sekä koskenlaskua Kukkolankoskella.

Matkailupalveluiden räätälöintiin ja markkinointiin venäläisasiakkaille tarjosi näkökulmia hankkeen Torniossa pidetty loppuseminaari.  Seminaarissa julkaisiin myös hankkeessa tuotettu Sähköinen markkinointi Venäjällä -opas yritysten vapaaseen käyttöön. Oppaan tuotti Aleksanteri Baidin Wonderus Oy:stä.

Marjo Jussila,

projektikoordinaattori ja palvelumuotoilun asiantuntija Co-tour-hankkeessa (2012-2014)

Posted in Living Lab | Comments Off on Käyttäjän näkökulmaa matkailupalveluihin

Osallistava rajaklinikka

Posted on 26/06/2015 by Marjo Jussila

Elävä Lappi -hankkeen innoittamana käyttäjien osallistamista on jatkettu erilaisten yhteistyökuvioiden rinnalla. Parhaillaan Lapin ammattikorkeakoulu on mukana Boss-hankkeessa (From Borders to Shared Space), jonka tavoitteena on raja-alueiden TKI-verkostojen vahvistaminen. Kyseessä on useiden ammattikorkeakoulujen yhteinen hanke, jossa Lapin AMKin tavoitteena on tuoda pohjoisen yhteistyön (Norja, Ruotsi, Venäjä) erityisosaamista koko verkoston käyttöön. TKI-yhteistyömalleja testataan rajaklinikoiden muodossa ja niiden tarkoitus on edistää kumppanuuksien syntymistä rajan molemmin puolin.

Barents Reunion on Ingvar Kampradin aloitteesta pidettävä Barentsin viiden kansan yhteinen konferenssi. Ikean, Tornion kaupungin sekä Haaparannan kaupungin yhteistyössä järjestämä tapahtuma pidettiin tänä vuonna kahdeksatta kertaa teemalla nuoret ja yrittäjyys.

Barents Reunion -seminaarissa oli Boss-hankkeen kolmiosainen Rajaklinikka, joka tarjosi sivuohjelmaa taukojen ajan. Tavoitteena oli kokeilla erilaisia osallistamisen menetelmiä soveltaen palvelumuotoilulle tyypillistä asioiden ja ideoiden visualisointia ja havainnollistamista helpolla tavalla.

Tarinoita, verkostoitumista ja selfie-kuvia

Share Your Border ständillä oli tarjolla täydennettäviä lauseita ja teemana työskentely eri kansalaisuuksia edustavien ihmisten kanssa. Ständin rinnalla oli Barents Business Date -seinä seminaarivieraiden verkostoitumista kannustamassa. Seinälle sai jättää käyntikortin ja toiveen kenet haluaisi tavata ja mihin aiheeseen liittyen. Kolmantena toimintapisteenä oli Barents Reunion Selfie Studio, jossa seminaarivieraat saivat kuvata itsensä seminaarissa. Visuaalisesta ilmeestä tuttuja elementtejä käytettiin Selfie Studion kuvausrekvisiittana häistäkin tutun photobooth-ohjelman tyylisesti.

Toimintapisteet olivat ns. miehittämättömiä ja suunniteltu niin, että jokainen voi omatoisesti ottaa kuvia, täydentää lauseita ja jättää käyntikorttinsa. Ottaen huomioon tapahtuman osallistujamäärän rajaklinikan kävijämäärä jäi hyvin pieneksi. Ruuhkaa ei syntynyt edes Selfie Studioon, jonka odotettiin toimivan vetonaulana. Käyttäjien osallistaminen olisi todennäköisesti vaatinut innostavan ja pr-henkisen henkilökunnan rajaklinikalle herättämään keskustelua ja rohkaisemaan vieraita täydennettävien lauseiden kimppuun.

Lisää rajaklinikan eri toimintapisteistä voit lukea Boss-hankkeen blogista.

Marjo Jussila

projektisuunnittelija Lapin AMKissa ja palvelumuotoilun asiantuntija Boss-hankkeessa

Posted in Living Lab | Comments Off on Osallistava rajaklinikka

Yhteiskehittämisen webinaari torstaina 21.11. klo 18.30–19.15

Posted on 19/11/2013 by Minttu Merivirta

ASIAKKAAT MUKAAN YRITYKSEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN!

Elävä Lappi -hanke järjestää torstaina 21.11. klo 18.30–19.15 webinaarin eli verkkoseminaarin, jonka aiheena on yhteiskehittäminen. Webinaari on kaikille avoin ja ilmainen, ja se on pääasiassa suunnattu yritysten edustajille. Verkkoseminaariin osallistutaan oman koneen välityksellä. Webinaariin osallistumalla voi siis vaikka ihan kotisohvalta käsin saada hyödyllisiä näkökulmia oman yrityksen kehittämiseen.

webinaari_21.11Webinaari tarjoaa tilaisuuden tutustua yhteiskehittämiseen eli Living Lab -toimintaan. Hyödyntämällä Living Lab -toimintamallia yritykset ja muut toimijat voivat saada uusia ideoita, yhteistyökumppaneita ja kassakoneen kilisemään!

Tervetuloa tutustumaan yhteiskehittämisen mahdollisuuksiin yrityksen toiminnan tehostajana!

Ilmoittautumiset osoitteessa https://ilinc.tokem.fi/register/cztct. Paluuviestinä saat sähköpostiisi tarkemmat neuvot seminaariin kirjautumisesta.

Posted in Living Lab | Comments Off on Yhteiskehittämisen webinaari torstaina 21.11. klo 18.30–19.15

Tervetuloa yhteiskehittämisen webinaariin!

Posted on 05/11/2013 by Minttu Merivirta

 

ASIAKKAAT MUKAAN YRITYKSEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN!

Elävä Lappi -hanke tarjoaa sinulle tilaisuuden tutustua yhteiskehittämiseen eli Living Lab -toimintaan. Hyödyntämällä Living Lab -toimintamallia yritykset ja muut toimijat voivat saada uusia ideoita, yhteistyökumppaneita ja kassakoneen kilisemään!

Kaikille avoin ja maksuton webinaari järjestetään maanantaina 11.11.2013 klo 17.30 – 18.15.

Tervetuloa tutustumaan yhteiskehittämisen mahdollisuuksiin yrityksen toiminnan tehostajana!

Ilmoittautumiset: https://ilinc.tokem.fi/register/cztct

Living Lab -webinaari_11.11._mainos

Posted in Living Lab | Comments Off on Tervetuloa yhteiskehittämisen webinaariin!