Elämme verkostoyhteiskunnassa työskennellen verkosto-organisaatioissa ja asiat tapahtuvat verkostoissa. Työtä tehdään hyödyntäen erilaisia verkostoja. Verkostoissa toimii joukot. Verkostojen yhteydessä puhutaan nykyään joukkoälystä, joukkotuotannosta, joukkorahoituksesta, joukkoistamisesta, yhdessä tekemisestä, jne. Tähän kaikkeen liittyy ajatus mosaiikkimaisista verkostoista, joissa yhdistyy virtuaali- ja reaalimaailma, luovuus, kulttuuri, taide, transmedia, julkaiseminen ja julkisuus eli niin sanottu mainetalous. Luovuus ja innovatiivisuus ovat verkostoissa.
Reaalimaailman innovaatioympäristöistä voi mainita Betahausin ja lukuisat muut start-up yhteisöt Berliinissä. Luonteenomaista näille yhteisöille ovat ns. coworking-tilat, jotka tarjoavat yhteistä työskentelytilaa eri toimijoille. Lisäksi toimintaan kuuluu erilaiset järjestetyt tapahtumat, workshopit ja koulutukset. Näissä inspiroivissa ja mahdollistavissa ympäristöissä liiketoimintaa tukevat ja kehittävät alhaalta ylöspäin nousseet verkostot. Merkityksellistä yksittäisen yrittäjän näkökulmasta on mahdollisuus verkostoitumiseen ja ideoiden jakamiseen.
Hyvä esimerkki virtuaalimaailman yhteiskehittämisen verkostoinnovaatioympäristöstä on esimerkiksi Avainklubi, jossa kuluttajat osallistuvat innovointi- ja kehitysprojekteihin. Yhteiskehittämisen näkökulmasta kuluttajat ovat yritykselle asiantuntijoita ja he ovat mukana ideoinnissa, tuotekonseptien arvioinnissa ja palvelujen testauksessa.
Verkostojen ja joukkojen avulla verkostoissa tapahtuu jatkuvaa uudistumista. On oltava utelias, osattava luoda uusia yhteyksiä ja solmukohtia tai aktivoida olemassa olevia, jotta syntyy jotain uutta ja innovatiivista. Rohkeasti yhdistellen uusia asioita, ajatuksia, teorioita ja ihmisiä rajapinnoilla, välimaastossa, oman asiantuntija-alueemme reunoilla luomme uusia ratkaisuja tai hakiessamme uusia mahdollisuuksia. Verkostoissa ja yhteisöissä on voimaa.
Tornion ja Haaparannan ydinkeskustojen elävyyttä kartoitettiin keväällä osana Elävät Kaupunkikeskustat ry:n valtakunnallista elävyysmittausprojektia. Elävyysmittaus ja siitä saadut tulokset painokertoimineen kuvaavat ydinkeskusta-alueen elävyyttä, vetovoimaa, vaurautta ja tulevaisuuden uskoa.
Mukaan tutkimukseen valittiin kymmenen pilottialuetta, joista yksi oli Tornio-Haaparanta. Tornion Elävä Kaupunkikeskusta ry:n toiminnanjohtaja Tuula Nyholmin mukaan projektia lähdettiin toteuttamaan suurella innolla.
– Keskusjärjestö Elävät Kaupunkikeskustat ry:ltä tuli pyyntö, että me lähtisimme mukaan, sillä tämä Tornio-Haaparanta on Suomessa aivan erityinen alue yhteistyönsä vuoksi.
Kaikista kymmenestä pilottialueesta saadut tulokset suhteutetaan aina valtakunnallisiin väestötietoihin, ja näin syntyy vertailutietoa, jonka avulla saadaan keskeistä tietoa kaupunkikeskustojen kehitystrendeistä.
Elävän kaupunkikeskustan mittarit
Elävyysmittaustutkimuksessa selvitettiin kymmenen eri tutkimustekijää. Tilastollista tietoa kerättiin muun muassa majoituspaikoista, ydinkeskusta-alueen asukasmääristä, julkisista kehittämis-investoinneista, elokuvissa kävijöiden määristä, kulttuurin istuma- ja seisomapaikoista sekä lähijoukkoliikennetuesta.
Tämän lisäksi ydinkeskusta-alueella selvitettiin ravintoloiden ja kahviloiden asiakaspaikkamääriä, asiakasautopaikkojen määriä sekä yritysten kehittämisinvestointeja ja aukioloa lauantaisin. Tämän kenttätutkimuksen suorittivat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat jalkautumalla haastattelemaan paikallisia yrittäjiä ja yritysten työntekijöitä.
Tornion kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio ylistää opiskelijoiden projektille antamaa työpanosta.
– On kyllä tosi mahtava työ, jonka kautta saimme tärkeää faktatietoa, miten kaupunki kehittyy sekä mihin suuntaan sitä pitää kehittää, ja nyt meillä on sellaiset mittarit, joilla sitä asiaa voidaan tehdä.
Tutkimuksesta saatavat tulokset ovat tärkeitä tulevan julkisen rahoituksen ja Tornio-Haaparannan ydinkeskustan kehittämisen kannalta. Lokion mukaan tulevaisuuden tavoitteena on yhä elävämpi ja viihtyisämpi kaupunkikeskusta.
– Haluamme tietää tasan tarkkaan, että mitä pitää kehittää, jolloin pystymme reagoimaan siihen suhteellisen nopeasti tiiviissä yhteistyössä koko ydinkeskustan kaikkien toimijoiden ja asukkaiden kanssa.
Alueen yrittäjien mielipiteet tärkeässä asemassa
Opiskelijoiden pioneerityö elävyysmittauksen suorittamisessa oli haasteellinen. Kaksi vuotta liiketaloutta opiskellut Veera Riikkula mainitsee, että suurin haste oli vastausten saaminen yrityksiltä.
– Yrittäjät ja myyjät olivat hieman ihmeissään eivätkä olleet osanneet varautua tuloomme, joten jatkossa tutkimusryhmien työtä helpottaisi, jos etukäteen tiedottamiseen panostettaisiin enemmän.
Erilaisilla tapahtumilla saadaan lisättyä kaupunkikeskustan elävyyttä ja viihtyisyyttä. (Kuva: Tuula Nyholm.)
Riikkula kuitenkin korostaa, että tutkimukseen osallistuminen antoi myös opiskelijoille paljon hyödyllistä tietoa ja rohkeutta jalkautua haastattelemaan yrittäjiä paikan päälle.
– Oli mielenkiintoista kuulla yrittäjien mielipiteitä, ja yrittäjät voivat lisäksi osaltaan vaikuttaa elävyyteen, joten heidän mielipiteensä ja ideansa ovat tärkeitä.
Tutkimuksen yhteydessä Riikkula huomasi, että alueelle kaivataan lisää elävyyttä varsinkin viikonloppuisin. Pelkkä kauppojen aukiolo ei riitä, sillä erilaiset tapahtumat ja muu oheistekeminen saa ihmiset aktiivisemmin liikkeelle.
Riikkula itse peräänkuuluttaa tapahtumatiedottamisen lisäämistä varsinkin nuorille.
– Vanhat tavat mainostaa lehtien kautta ei välity kaikille, ainakaan minun ja ystävieni tietoisuuteen, joten muitakin tiedotuskeinoja voisi hyödyntää vielä paremmin.
Eri pilottialueiden elävyysmittaustuloksia esiteltiin Elävät Kaupunkikeskustat ry:n vuosikonferenssissa Mikkelissä elokuun lopussa. Nyholm toivoo, että yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa elävyysmittauksen osalta jatkuisi myös tulevaisuudessa.
– Tätä tullaan nyt mitä todennäköisimmin päivittämään vuosittain, eli nyt kun tämä oppilasryhmä on tehnyt sen valtavan työn, mikä uranuurtajilta aina vaaditaan, ja me olemme oppineet tästä yhtä lailla, niin seuraava vuosihan on aina helpompi.
Keväällä 2013 liiketalouden aikuisopiskelijaryhmä suoritti verkkokurssina Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta -opintojakson. Kurssin puitteissa toteutettiin käytännön toimeksianto ideoiden uusia palvelukonsepteja Rajalla Kauppakeskukselle. Koska opiskelijat ovat verkossa ja kehittämistyön piti tapahtua siellä, oli luontevaa, että myös kehittämiskohteena olivat verkkopalvelut. Toimeksiannon teemana oli “kauppakeskus verkossa” ja palveluita kehitettiin kuuden eri kehittämisongelman ympärille.
Suunnittelukohteet olivat: blogit asiakkaiden aktivoinnissa, innostava verkkopalaute, virtuaalinen lapsiparkki, virtuaalinen miesparkki, sosiaalinen media kauppakeskukseSSA sekä kauppakeskuksen verkkokauppa. Kehittämisongelmat pohjautuvat Elävä Lappi -hankkeen ja Rajalla Kauppakeskuksen asiakas- ja käyttäjätutkimuksiin ja niiden parissa työskenneltiin neljän kuukauden ajan työstäen uusia liiketoimintakonsepteja. Konseptit suunniteltiin Rajalla Kauppakeskusta silmällä pitäen, mutta ne ovat sovellettavissa myös muihin kauppa- ja ostoskeskuksiin.
Toimeksiantojen toteutukseen kuului pienten käyttäjätutkimusten toteutus erilaisina verkkokyselyinä ja -keskusteluina. Kyseiset verkkotehtävät ovat nähtävillä Elävä Lappi Facebook-sivulla maaliskuun päivitysten yhteydessä sekä Elävä Lappi -sivustolla “Ideoi ja kehitä” -osiossa. Verkkokyselyt ja -keskustelut mahdollistivat käyttäjätiedon ja ideoiden keruun, ja tätä aineistoa opiskelijat hyödynsivät toimeksiantoja toteuttaessaan.
Kuudessa ryhmässä luotiin suunnitelmallisen innovaatioprosessin tuloksena kuusi erilaista palvelukonseptia, joilla vastataan tulevaisuuden asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Yksi ryhmä kehitti toimintamallin kauppakeskuksen ylläpitämälle blogille, joka lisäisi kauppakeskuksen tunnettuutta ja mahdollistaisi monipuolisemman markkinoinnin. Asiakaspalautteeseen keskittynyt ryhmä tuotti palvelunkonseptin, jolla asiakas voi antaa ostosten yhteydessä palautetta älypuhelinta ja QR-koodia soveltaen.
Kauppakeskuksen virtuaalisena lapsiparkkina voisi toimia juna, joka tarjoaisi mahdollisuuden 3D-elokuvien katseluun ja -pelien pelaamiseen. Virtuaalinen miesparkki puolestaan voisi olla älypuhelimella ja QR-koodeilla toteutettu aarteenetsintä, joka tarjoaisi yhteistä ajanvietettä eri-ikäisille pojille ja miehille. Sosiaalinen media mahdollistaisi shoppailuun suunnitellun sovelluksen, jolla kuka tahansa voisi pitää omaa muotiblogia ja kertoa tutuilleen shoppailuistaan Rajalla. Kauppakeskuksen verkkokauppa myisi yhdellä maksulla ja toimituksella kaikkien liikkeiden tuotteita keskittyen esimerkiksi sesonkituotteiden loppuunmyyntiin jne.
Rajalla Living Labin kehittäjä Marjo Jussila
Posted inLiving Lab|Comments Off on Verkkopalveluiden kehittämistä verkossa
Projektipäällikkö Marika Saranne avasi Elävä Lappi -hankkeen innovaatioseminaarin Tornion VPK:n talossa.
Tiistaina 7.5.2013 järjestetyssä Elävä Lappi -hankkeen loppuseminaarissa keskeisenä teemana oli innovaatiot – niin erilaiset innovaatio-oivallukset kuin myös erilaiset tavat innovoida ja oivaltaa. Torniossa, VPK:n talossa järjestetty seminaari pyörähti käyntiin raikkailla hedelmäsmoothieilla, ja hankkeen projektipäällikkö Marika Saranne toivotti osallistujat tervetulleiksi tapahtumaan.
Ravintolapäivän edustaja Jyrki Vanamo muistutti internetin voimasta ihmisten osallistamisen apuna.
Ensimmäisenä lavalle nousi Jyrki Vanamo, joka on ollut järjestämässä huimaan suosioon noussutta Ravintolapäivä-tapahtumaa. Ravin-tolapäivä on hyvä esimerkki siitä, kuinka pienen kaveriporukan alulle panema, alun perin kansalaistottelemattomuuspäiväksi suunniteltu tapahtuma nousi sosiaalisen median välityksellä koko kansan huulille ja sittemmin jopa maailmanlaajuiseksi tapahtumaksi. Vanamo painottikin, että nykyaikana erilaisista asioista ja tapahtumista voidaan tehdä ilmiöitä juuri internetin kautta. Sosiaalisen median sovellukset tarjoavat myös yhden ratkaisun siihen, miten ihmisiä voidaan osallistaa ihan nollabudjetillakin.
Iltapäivä käynnistettiin talk show’lla, jossa ääneen pääsivät Elävä Lappi -hankkeen eri osapuolten (käyttäjä, kehittäjä, hyödyntäjä, mahdollistaja) edustajat. Keskustelua ohjasi Reetta KoskiIdeakoski Ky:stä, ja osallistujina paneelikeskustelussa nähtiin Rajalla På Gränsen -kauppa-keskuksen johtaja Jukka Korpimäki, Team Botnian toimitusjohtaja Risto Alaheikka, palvelumuotoilun ja yhteis-kehittämisen asiantuntija Essi Kuure Lapin yliopistosta sekä opiskelijat Heidi Pikkuhookana (KTAMK) ja Miika Tuominen (RAMK). Talk show’ssa painottui muun muassa se, miten eri toimijat ovat henkilökohtaisesti hyötyneet hankkeen kehittämistehtävien toteutuksesta ja tuloksista. Lisäksi keskustelussa nousi voimakkaasti esiin koulutuksen ja työelämän yhdistäminen käytännönläheisten ja käyttäjäkeskeisten kehittämistehtävien avulla.
Ideoija ja oivalluttaja Reetta Koski tarjosi seminaariväelle erilaisia menetelmiä innovointiin arjessa ja työssä.
Uudenlaiset innovointitekniikat otettiin yleisössä vastaan hymyssä suin.
Lopuksi lähdettiin uudenlaisen innovoinnin maailmaan, kun kokenut ideoija ja oivalluttaja sekä Ideapakan kehittäjä Reetta Koski (Ideakoski Ky) jakoi seminaarin osallistujille vinkkejä, minkälaisia keinoja ideoinnin tehostamiseen voidaan käyttää. Koski korosti, että suurin yksittäinen syy uuden idean syntyyn on sattuma, jonka lisäksi yleisiä innovoinnin lähtökohtia ovat esimerkiksi henkilökohtainen kiinnostus jotain asiaa kohtaan tai jossain tuotteessa/palvelussa havaittu epäkohta. Seminaarin osallistujat pääsivät kokeilemaan erilaisia innovointitekniikoita ihan käytännössäkin, esimerkiksi Disney-ideointia, sana-assosiaatioita sekä uuden käyttötarkoituksen ideointia tutuille tuotteille.
Seminaarin osallistujille oli tarjolla tuoreita hedelmiä ja lisäksi Elävän Lapin uunituore loppujulkaisu.
Seminaarin teeman mukaisesti myös palautteen keräämisessä käytettiin innovatiivisia menetelmiä.
Innovaatioseminaarin yhteydessä esiteltiin myös Elävä Lappi -hankkeen loppujulkaisu Tee-se-itse-YHDESSÄ – Käyttäjälähtöisyydellä ja Living Lab -toiminnalla kohti Elävää Lappia(toim. Minttu Merivirta). Julkaisu toimii matkaoppaana Living Lab -toiminnan toteutukseen ja sisältää Elävä Lappi -hankkeen toimijoiden kokemuksia ja arviointia hankkeen tulosten saavuttamisesta. Julkaisussa esitellään hankkeen ja käyttäjälähtöisen Living Lab -toiminnan lähtökohtia sekä kaksi hankkeessa toteutettua pilottia, Rajalla Living Lab ja Ounasvaara Living Lab. Tämän lisäksi käsitellään hankkeessa luotua Living Lab -toimintamallia, pohditaan yhteiskehittämisen mahdollisuuksia verkon kautta, jaetaan kokemuksia sosiaalisen median työkalujen hyödyntämisestä sekä kokeilluista sitouttamis- ja palkitsemismenetelmistä. Lopuksi vielä esitellään Elävä Lappi -hankkeen puitteissa toteutettuja kehittämistehtäviä sekä tehdään katsaus Living Lab -toiminnan tulevaisuuteen.
Elävä Lappi -hankkeen toimijat toivottavat kaikille yhteiskehittämisestä ja Living Lab -toiminnasta kiinnostuneille oikein antoisia lukuhetkiä teoksemme parissa!
Laureassa pidetyssä Service and Innovation seminaarissakin pohdittiin Elävä Lappi-kehittämistä ja osallistumista. Workshopin alusti professori Satu Miettinen Lapin yliopistosta. Linkissä on Sadun kooste ja ajatuksia.
Olen lukenut mielenkiinnosta ja työnikin puolesta monia kansianvälisiä tutkimuksia Living Labeista. Tulokset ovat rohkaisevia mutta huolena on osallistujien profiili. Innokkaat ovat mukana; samoin vanhemmat asukkaat, koska heillä on aikaa. Anna Sthålbröst väittää Human-Centric evaluation of Innovations. tutkimuksessaan, että innovaattoreiden lisäksi olisi saatava mukaan ei-aktiiviset “It is also important to include active non-users in evaluations, since their attitudes could reveal necessary changes that would make them want to use the innovation”.
Tässäpä tuhannen taalan arvoinen kysymys: miten me saamme nämä passiiviset mukaan? -Seija
Kuluttajat kaipaavat monimuotoisempia elämyksiä. Tähän liittyen palvelukulttuurilla, tuotteiden ja palveluiden ja elämysten hybrideillä tulee olemaan kysyntää. Kulutuksen osuus vapaa-ajankäytöstämme on lisääntynyt ja sitä myöten kaipuu monimuotoisiin elämyksiin. Kuluttajayhteisöllisyys ja kokonaisten perheiden yhteisesti viettämä aika kulutuksen parissa kasvaa. Kuluttajayhteisöllisyys rakentuu elämysten, arvojen, asenteiden, tyylien tai vaikkapa brändien ympärille.
Miten ympäristö ja yritykset voivat vastata käyttäjien tai asiakkaiden kasvaviin vaatimuksiin? Living Lab – toimintamalli tarjoaa mahdollisuuden tähän. Ottamalla käyttäjän mukaan kehittämisen ekosysteemiin, saadaan käyttäjän näkökulma asenteineen ja arvostuksineen, mukaan kehitysprosessiin. Asiakkaan osallistuminen tuotteen tai palvelun kehittämiseen tai uudistamiseen edustaakin uudenlaista hybridikulutuksen kehitystrendiä.
Mistä käyttäjä tai asiakas viehättyy, mikä logo tai brändi vetoaa häneen, tai millä tavoin tuotteet ja palvelut yhdistyvät saumattomaksi, asiakkaalle vetovavaksi monimuotoiseksi elämyksesi?
Asiakas on kasvamassa hybridikuluttajaksi, jossa tuotteistaminen, kaupallistaminen, uudenlaiset elämys- ja palvelupaketit sekä tuote-palvelukonseptit ovat kuluttajalle oletusarvoja. Kuluttaminen pelkästään yksittäisen palvelun tai tuotteen ostamisena ei tarjoa riittäviä elämyksiä.
On aika ottaa Living Lab- toimintamallin mukaisesti käyttäjät, kehittäjät, mahdollistajat ja hyödyntäjät mukaan yhteiseen kehitystyöhön, jossa kaikki voittavat. Luodaan uudenlaista palvelu- ja tuotekulttuuria, jossa tuotteiden, palveluiden ja elämysten hybridit sulautuvat saumattomaksi kokonaisuudeksi luoden vetovoimaisia toimintaympäristöjä ja tyytyväisiä asiakkaita.
Tervetuloa mukaan Elävä Lappi –hankkeen järjestämään seminaariin, jonka aiheena on käyttäjälähtöiset liiketoimintapalvelut. Seminaari järjestetään Torniossa, VPK:n talolla (Itäranta 6) tiistaina 7.5. klo 9.30-14.00.
Seminaari on Elävän Lapin loppuseminaari, joka kokoaa yhteen hankkeen tuloksia sekä tarjoaa hedelmäisten aamupirtelöiden lisäksi näkökulmia ostos-, liikunta- ja luontomatkailun käyttäjälähtöisten liiketoimintapalveluiden kehittämiseen. Keynote-puhujina seminaarissa ovat Jyrki Vanamo, huiman suosion saaneen Ravintolapäivän teknologiajohtaja sekä Reetta Koski, ideoija ja oivalluttaja Ideakoski yrityksestä. Lisäksi Reetta vetää seminaarissa Talkshow-osion, jossa Living Lab –toiminnan aktiiviset osapuolet – mahdollistaja, hyödyntäjä, kehittäjä ja opiskelijat – pääsevät ääneen.
Seminaariin ilmoittautuminen avautuu piakkoin. Lisätietoa ilmoittautumisesta ja seminaarista päivitetään Elävän Lapin Facebook-sivulle.
Posted inLiving Lab|Comments Off on Varaa kalenteriin 7.5.2013!
Talvisin lasten liikunta-aktiivisuus vähenee neljäsosan verrattuna kesällä harrastettavaan liikuntaan. Kylmät ja vaihtelevat sääolosuhteet talvisin saattavat tuntua haastavilta vanhemmille, mutta lapsille lumi on motivoiva ja hauska leikin elementti. Liikuntatapahtuma Maahisen maailma täyttää hyvin perheliikunnan kriteerit ja aktivoi koko perheen liikkumaan ja toimimaan yhdessä talvella. Perheliikunnalla tarkoitetaan yhteistoimintaa, jossa on mukana aikuisia ja lapsia.
Alakouluikäiselle lapselle on tärkeää kokea liikunnassa onnistumista, mahdollisuutta oppia uusia erilaisia asioita, saada kannustusta ja kiitosta. Uskallusta ja jännitystä vaativat tehtävät ovat erityisesti lasten mieleen. Lapset ovat olleet mukana ideoimassa Maahisen maailma -tapahtumaa ja ovatkin perheliikunnan parhaita asiantuntijoita. Lapset toivat esille perheen kanssa yhteisten kokemuksien merkityksen ja hauskuuden, joka syntyy yllättävistä asioista.
Liikkumisen tulee olla tässä iässä pääosin olla omaehtoista ja huoletonta leikkimistä, jolloin lapsi huomaamattaan harjoittelee erilaisia taitoja, jotka taas tukevat lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Maahisen maailma –tapahtumassa monipuolisilla rasteilla on huomioitu hyvin lapsen kehityksen eri osa-alueet. Motoristen taitojen lisäksi rasteilla harjoitetaan ongelmanratkaisukykyä, vuorovaikutustaitoja, luovuutta sekä tutustumista uuteen ympäristöön eli metsään. Maahisen verkko –tehtävässä tulee jännittävän leikin lomassa harjoiteltua tasapainotaitoa ja vartalonhallintaa sekä taitoa ratkaista tehtävä yhdessä aikuisten kanssa.
Vaikka liikkuminen on suuressa roolissa Maahisen maailma –tapahtumassa, perheen yhteenkuuluvuuden tunne ja keskinäinen vuorovaikutus ovat vähintään yhtä isossa asemassa kuin liikkuminen. Perheliikunnassa liikunta nähdään yhdessäolon keinona ennemmin kuin itse tarkoituksena.
Kirjoittanut: Kaisa Pyykkönen, Elina Toska ja Elina Perälä
Lähteet
Hakkarainen, H. – Jaakkola, T. – Kalaja, S. – Lämsä, J. – Nikander, A. – Riski, J. 2009. Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet. Jyväskylä: VK-kustannus Oy.
Nupponen, H. – Halme, T. – Parkkisenniemi, S. – Pehkonen, M. – Tammelin, T. 2010. Laps suomen –tutkimus: 3-12-vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuus. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja.
Posted inLiving Lab, Ounasvaara|Comments Off on Perheliikunnan palvelukonsepti Maahisen maailma
Kun Living Lab -toimintaa esittelee korkeakoulujen väelle, kuulee kerta toisensa jälkeen samoja vastalauseita: juu tätähän me tehdään jo nyt ja meillä on tehty tätä jo kauan aikaa. Kun toimintaa määritellään neljän perusperiaatteen kautta, niin äkkiseltään homma kuulostaa varsin tutulta. Kuunnellaan käyttäjiä (no siis asiakkaita), tehdään yhteistyötä yritysten ja yhdistysten kanssa (koko ajan), opiskelijat toteuttaa aitoja toimeksiantoja ja vieläpä aidoissa elämisen ympäristöissä. Suunta on varmasti jo oikea, mutta pienellä tarkastelulla huomaa eroja nykyisessä tilanteessa ja Living Lab -tyyppisessä toiminnassa.
Sekä korkeakoulujen TKI-toiminta (tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta) että Living Lab -toiminta perustuvat toki yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa. Korkeakoulut henkilökunnan ja opiskelijoiden voimin toteuttavat yrityksia ja yhdistyksiä palvelevia toimeksiantoja erilaisina projekteina. Tyypillisesti opiskelijat tuottavat tuote- ja palveluratkaisuja yrityksille, kun taas Living Lab -toiminnassa asiantuntijuutta tulisi soveltaa enemmän käyttäjien tarpeiden tulkintaan ja tarjota käyttäjille työkaluja kehittää tuotteita ja palveluita. Substanssiosaamisen sijaan korostuu asiantuntijuus vuorovaikutuksen luomiseen.
Käyttäjälähtöisyys herättää myös “tätähän me tehdään” -tunteita. Monilla aloilla on helppo ajatella, että kun toimitaan tiivisti käyttäjien ja asiakkaiden lähellä, toimitaan ihmisläheisesti ja sitä kautta myös käyttäjälähtöisesti. Palvelualoilla käyttäjät ovat aina läsnä ja antavat palautetta. Hoitoalalla asiakkaat osallistuvat oman hoitonsa suunnitteluun. Ovatko käyttäjät kuitenkaan aidosti mukana palveluprosessien kehittämisessä? Satunnaisen palautteen antamisen sijaan käyttäjälähtöisessä kehittämisessä ja Living Lab –toiminnassa pyritään tietoiseen ja systemaattiseen käyttäjien osallistamiseen. Asiakkaiden aktivointi ei tarkoita heidän aktivoimista oman elämän suhteen vaan osallistumista palveluprosessien kehittämiseen (Toikko 2006).
Kun verkostomaiseen yhteistyöhön ja käyttäjien osallistamiseen lisätään vielä pyrkimys tosielämän ympäristöön, puhutaan jo aivan erilaisesta kehittämistyöstä. Luokkahuone ja labrat ovat toki myös aitoja elämisen ympäristöjä joillekkin, mutta tässä tapauksessa tosielämän ympäristöllä tarkoitetaan kehitteillä olevien tuotteiden ja palveluiden aitoja käyttöympäristöjä ja -tilanteita. Viedään siis kehittäminen sinne, missä aidot käyttäjät käyttävät tuotteita ja palveluita. Sovelletaan asiantuntijoiden osaamista käyttäjien kokemusperäisen tiedon hyödyntämiseen ja tuotetaan yhteistyön ja yhteiskehittämisen kautta uusia ratkaisuja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Rajalla Living Labin kehittäjä Marjo Jussila
Posted inLiving Lab|Comments Off on Kyllähän me asiakkaita kuunnellaan
