Lapset liikuntapalvelun yhteissuunnittelussa

Ounasvaaran Living Lab syksyn 2012 aikana kerättiin lapsilta ideoita liikuntapalvelun suunnittelemiseksi. Taustalla on ajatus lapsista omien kokemuksiensa ja oman perheensä asiantuntijoina. Yhteissuunnittelu toteutettiin työpajassa, johon osallistui 16 8-9-vuotiasta lasta. Työpajassa käytettiin suunnittelupeliä tiedon keräämiseen. Kirsikka Vaajakallio on tutkinut suunnittelupelejä ja hänen mukaansa ne tarjoavat suunnittelijoille rakenteen työpajan ohjaamiseksi ja osallistujille ajattelutavan ideointiin. Tässä yhteydessä suunnittelupelin avulla lapset saatiin rentoutumaan ja osallistumaan tiedon tuottamiseen osana pelaamista.

Lapset toivat esille perheen kanssa yhteisten kokemuksien tärkeyden ja hauskuuden, joka syntyy yllättävistä asioista. Lisäksi esille tuli, että jännittävät ja uskallusta vaativat asiat olivat lapsista erityisen kivoja. Lapset olivat kuitenkin tietoisia turvallisuudesta ja osa heistä koki metsän vieraana ja hiukan pelottavanakin paikkana. Lasten kokemukset ohjasivat liikuntapalvelun suunnittelua, josta syntyi luontoliikuntapalvelukonsepti Maahisen maailma.

Maahisen maailma –pilottia testattiin 7.2 Ounasvaaralla. Testaamiseen osallistuivat samat lapset, jotka osallistuivat työpajaan. Lisäksi pilotin rakentamiseen ja testaamiseen osallistui RAMKn liikunta- ja vapaa-ajan koulutusohjelman opiskelijoita. Testauksessa pyrittiin tarkastelemaan idean toimivuutta kohderyhmälle, luonnon merkitystä palvelussa sekä sen soveltuvuutta perheliikuntaan.

Palvelukonsepti oli idealtaan onnistunut. Lapset olivat innoissaan, heidän poskensa punoittivat ja silmänsä loistivat. He todella eläytyivät satumetsään. Lapset sanoivat mm. ”Selvisin, vaikka jouduin vangiksi”, ”Maahiset olivat jännittäviä” ja ”Jokainen rasti oli hauska”. Tässä on eväitä, joista on hyvä lähteä kehittämään palvelukonseptia eteenpäin ja tuomaan liikuntapalveluihin mukaan elementtejä, joita kiehtovat lapsia.

Pia Yliräisänen-Seppänen, Ounasvaara Living Labin koordinaattori

kuplarivi

Posted in Living Lab, Ounasvaara, Yhteiskehittäminen | Comments Off on Lapset liikuntapalvelun yhteissuunnittelussa

Matit ja Maijat mukana Living Lab -toiminnassa

Rajalla Living Labin toimintaa käynnisteltäessä vuonna 2010 käytiin koordinaattoreiden kesken paljon keskustelua siitä, kenelle Living Lab -toiminta on suunnattu ja kenelle Living Lab -toiminnasta puhutaan. Yhteiskehittämiseen perustuvassa Living Lab -toiminnassa on mukana eri toimijoita, joilta kaikilta vaaditaan hieman erilaista panosta ja osaamista – ja siksi myös viesti on kaikille hieman erilainen.

Selvää oli, että Living Lab -toiminnan toteuttamisen kannalta tärkeintä on myydä käyttäjälähtöisen kehittämisen edut ja hyödyt toimeksiantajille. Kun mukana oleva yritys, yhdistys tai muu organisaatio ymmärtää käyttäjälähtöisyyden tavoitteet ja yhteyden oman toiminnan kehittämiseen, he osaavat arvostaa käyttäjien osallistamista ja ennen pitkää myös ehkä vaatia sitä.

Kehittämistehtävien toteuttamiseen tarvitaan aina opiskelijoita ja henkilökuntaa tekemään tutkimuksia ja vetämään työpajoja. Jotta tällaisia tilaisuuksia ja projekteja voi toteuttaa täytyy opiskelijoiden ja henkilökunnan luonnollisesti ymmärtää Living Lab -toimintamallin periaatteet – mitä tavoitellaan, mitä menetelmiä voidaan soveltaa ja miten käyttäjien tarpeet saadaan parhaiten esille.

Pohdintaa herätti kuitenkin seuraava kysymys: Onko loppukäyttäjän tarpeen tuntea tutkimuksen ja kehittämistoiminnan taustalla olevaa konseptia? Edellyttääkö osallistuminen tutkimus- ja kehittämistoiminnan ymmärtämistä? Lähes yksimielisesti päädyttiin siihen, että tavallisille ihmisille, palveluiden käyttäjille ja toimeksiantajayritysten asiakkaille, ei viestitä Living Lab -kärki edellä.  Konseptin ymmärtäminen ei ole tarpeen ja Living Lab -toiminnasta puhuminen voisi pelottaa ja nostaa osallistumisen kynnyksen turhan korkeaksi.

Kauppakeskuksen asiakkaita ideoimassa palveluita opiskelijoiden opastamana.

Kauppakeskuksen asiakkaita ideoimassa palveluita opiskelijoiden opastamana.

Käytännön kokemuksen kautta eri kehittämistehtäviä toteutettaessa on opittu, että loppukäyttäjille, niille tavallisille torniolaisille Mateille ja Maijoille, tärkeintä on kertoa mahdollisuudesta osallistua kulloinkin meneillään olevaan kehittämistehtävään. Olipa kehittämisen kohteena Rajalla Kauppakeskuksen palvelut, rajalle sijoittuva Victorian tori tai uusi kesätapahtuma, viesti on ollut “haluamme mukaan käyttäjien mielipiteen, tule mukaan tuomaan oma näkemyksesi aiheeseen”. Toki on avoimesti kerrottu, mitä kehitetään, kenelle ideoita kerätään ja kuka niitä mahdollisesti hyödyntää ja vie eteenpäin.

Omia kokemuksia miettiessäni voin todeta, ettei minua useinkaan kiinnosta, millä menetelmällä joku palautekysely on rakennettu tai miten sen vastauksia käytetään. Joskus toki ammattimielessä pohtii näitäkin, mutta tyypillisesti annan oman panokseni vastaamalla pyydettyihin asioihin ja toivomalla, että joku ehkä hyötyy siitä.

Mitä sinun mielestäsi loppukäyttäjän tarvitsee tietää Living Lab -toiminnasta?

Marjo Jussila, Rajalla Living Labin kehittäjämuotoilija

kuplarivi

Posted in Living Lab | 1 Comment

Verkkoviestinnästä ja välineistä

 Tulevat viestinnän ammattilaiset Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta analysoivat Elävä Lappi-hankkeen verkkoviestintää ja toimintaan valittuja välineitä. Ideointia voimme seurata osiossa ´Ideoi ja kehitä´ ja odotan mielenkiinnolla parannusehdotuksia ja  vinkkejä, joita voimme hyödyntää tulevissakin kohteissa.

Kun haemme kehittämiskohteita, on hyvä yrittää löytää parannusehdotuksille tärkeysjärjestys; koko maailmaahan emme voi muuttaa kerralla. Opiskelijoiden antaman palautteen voisi mielestäni jakaa kahteen ryhmään: viestinnälliset kehittämiskohteet eli itse sanoma ja toisaalta ulkoasulliset asiat eli se, millaiseen pakettiin sanoma pakataan. Kumpi sitten on tärkeämpi, riippuu henkilöstä, osaamisesta ja myös iästä. Vanhemmalle kaartille riittää usein vähemmän koukuttava ulkoasua mutta viestinnän suurkuluttajat katsovat aineistoa kriittisemmin silmin.

Suuri ongelma verkkoyhteisöissä on tiedon suuri määrä ja oleellisen tiedon löytyminen. Voisiko tietyille ryhmille olla oma osionsa ja tieto räätälöitäisiin kohteen mukaan?

Nykyiset verkkotyökalut mahdollistavat osallistumisen mutta ihmisten saaminen mukaan on vaikeaa. Osallistumiskynnys on tehty alhaiseksi; riittää, että haluaa vaikuttaa.  Ellei halua osallistua työpajaan, voi osallistua verkon välityksellä.

Millaisen työvälinein sitten porukka saadaan mukaan? Usein viestintä ja suunnittelu ulkoistetaan ulkopuolisille asiantuntijoille  mutta hyvä viestintä vaatisi yhteistoimintaa ja avointa kehittämiskulttuuria. Verkkohan ei muuta meitä yhtään avoimemmaksi tai yhteistoiminnalliseksi.  Käytännön tulokset  osoittavat, että käyttäjät eivät toimi verkkossakaan suunnitellulla tavalla. Sosiaalisen median tikkaiden avulla on havainnollistettu osallistujien käyttäytymistä ja tulokset osoittavat, että juhlapuheista huolimatta suurin osa ei tuota sisältöä lainkaan.

Viestinnällisesti mielestäni hyvä verkkoyhteisö on selkeä ja suppea ja mukana on tekstiä, ääntä ja kuvaa. Sisällön voisi testauttaa alaa täysin ymmärtämättömällä käyttäjällä, tälloin turha ammattikieli karsiutuu. -Seija

Posted in Living Lab | Tagged , , | Comments Off on Verkkoviestinnästä ja välineistä

Meneekö viestimme perille?

Elävä Lappi -hankkeen verkkoviestintään on panostettu alusta alkaen suunnitelmallisesti. Kotisivuilta löytyy muun muassa tietoa hankkeesta ja sen kahdesta eri pilottikohteesta, Rajalla Living Labista ja Ounasvaara Living Labista, ideoi ja kehitä -osio, jossa  kuka vaan voi esittää mielipiteitään koskien erilaisia kehittämiskysymyksiä, sekä tietysti myös tämä blogi, jossa hankkeen toimijat ovat aktiivisesti jakaneet tietämystään, esitelleet alan uusia tuulia ja kertoneet hankkeen toiminnasta.

Elävä Lappi_blogikuva_YT1_2Elävän Lapin verkkoviestintää on laajennettu myös Facebookiin, jossa hankkeella on oma ryhmä, josta kuka vaan Facebookin käyttäjä voi tykätä ja siten seurata, mitä Elävän Lapin hankerintamalla milloinkin tapahtuu. Lisäksi vuoden 2012 aikana hankkeen puitteissa tuotettiin jonkin verran videomateriaalia, joten syntyi myös tarve oman YouTube-kanavan avaamiseen.

Elävä Lappi teki syksyllä 2012 yhteistyötä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun viestinnän 1. vuosikurssin opiskelijoiden verkkoviestinnän kurssin kanssa. Opiskelijoilla ei ollut aiempaa tietämystä Elävä Lappi -hankkeesta, ja he saivat tehtäväkseen tutustua pienryhmissä hankkeen verkkoviestintään tästä lähtökohdasta. Lisäksi heidän tuli eritellä hankkeen verkkoviestinnän hyviä ja huonoja puolia sekä esittää mahdollisia parannusehdotuksia.

Hyviin puoliin kuului ehdottomasti se, että googlettamalla hakusanoilla ”Elävä Lappi” löysi helposti sekä hankkeen kotisivun että Facebook-ryhmän. YouTube-kanavan pariin oltiin eksytty harvemmin, mutta toisaalta, kaikki kanavalle ladatut videot on linkitetty myös kotisivuille ja/tai Facebookiin.

Hankekuvauksen osalta opiskelijaryhmien mielipiteet jakautuivat kahtia. Monelle jäi epäselväksi, mistä hankkeessa oikeasti oli kyse, mutta eräs hyvin perusteellista työtä tehnyt ryhmä kuitenkin mainitsi, että ensimmäinen lause kotisivuilla kiteytti koko hankkeen idean. Tästäkin huolimatta lienee siis syytä pohtia, voisiko hankkeen päätarkoitus olla vieläkin näkyvämmin esillä kotisivuilla navigoitaessa.

Myös sanaparit ”Elävä Lappi” ja ”Living Lab” tuntuivat opiskelijoista hiukan epäselviltä ja niitä käytettiin usein synonyymeinä (ks. myös blogikommentit). Eräs ryhmä esitti, että kotisivuilla voisi olla esimerkiksi esittelyvideo siitä, mitä Living Lab on/tarkoittaa. Itse asiassa tämänlaista videopätkää onkin jo suunniteltu toteutettavaksi, joten ehkäpä sellaisen kotisivuiltamme löytää vielä tämän vuoden puolella. 😉

Elävän Lapin Facebook-ryhmään toivottiin lisää materiaalia ja tietoa hankkeesta. Kotisivuille puolestaan esitettiin kehitysehdotuksena kuvamateriaalin lisäämistä sivuston elävöittämiseksi. Opiskelijoille oli myös herännyt kysymyksiä, muun muassa siitä, mihin hankkeeseen osallistumalla voi vaikuttaa ja tehdäänkö Elävä Lappi_blogikuva_FB2_2hankkeessa konkreettisesti yhtään mitään.

Kuunneltuani opiskelijoiden esitykset minulle jäi sellainen tunne, että he olivat pohtineet asioita siitä näkökulmasta, että he olisivat itse hankkeen viestinnän potentiaalista kohderyhmää. Oikeastihan Elävän Lapin kotisivun nykyinen sisältö palvelee pääasiassa alueen yrittäjien tarpeita ja Facebook-ryhmä puolestaan toimii enemmän käyttäjäkehittäjien mielipiteiden alustana.

Aiemmin mainitsemani kysymykset ”mihin hankkeeseen osallistumalla voi vaikuttaa” ja ”tehdäänkö hankkeessa konkreettisesti yhtään mitään” ovat siis opiskelijoiden kannalta relevantteja, ja heille niihin voisi periaatteessa vastata ”ei mihinkään” ja ”ei”. Tai ei ainakaan sillä tavalla konkreettisesti, miten he sen ymmärtävät. Me olemme tehneet aktiivisesti pohjatyötä, jotta muilla (esimerkiksi yrittäjillä) olisi paremmat mahdollisuudet tehdä jotain konkreettista asiakkaitaan osallistamalla.

Elävä Lappi -hankkeessa on luotu toimintamalleja, joissa lähestytään yritysten kehittämistä uudenlaisesta näkökulmasta, asiakkaiden ehdoilla – siis käyttäjälähtöisesti. Tällä hetkellä se taitaa olla niin sanotusti konkreettista vasta meidän hanketoimijoiden näkökulmasta, mutta tietysti toiveissa olisi, että yritykset löytäisivät avullamme nämä uudet keinot kehittää toimintaansa. Hankkeessa on luotu (yrityksille ilmaiseksi) puitteet, mutta alueen elinkeinoelämän ”vastuulla” on sen konkretian luominen asiakkaita/käyttäjiä kuunnellen.

Minttu Merivirta, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

Posted in Elävä Lappi, Living Lab, Sosiaalinen Media | Tagged , , , | Comments Off on Meneekö viestimme perille?

Joululoma koittaa!

Syksyn 2012 toiminta alkaa olla lopuillaan. Enää viimeiset raportoinnit ja joululoma on ovella. Syksy on ollut ainakin Rajalla Living Labissa hiljaista tiedottamisen suhteen. Monia asioita on kuitenkin tapahtunut, esimerkiksi opinnäytetöitä liittyen Rajalla Kauppakeskuksen asiakkaisiin ja maineeseen on käynnissä ja haastattelijoihin on voinut törmätä ostosreissulla. Tulevan kevään projekteja on valmisteltu myös kovalla tohinalla. Luvassa on taatusti kiinnostavia juttuja liittyen terveyspalveluihin ja elämyksellisyyteen. Pysykää siis kuulolla ensi keväänä!

Maanantaina hanketiimi kokoontui Rovaniemelle, Lapin yliopistolle luonnostelemaan tulevaa julkaisua ja Elävä Lappi -toimintamallia. Valkotaulu täyttyi teksteistä, laatikoista ja käppyröistä. Loppuseminaari pidetään 7.5. Torniossa ja sinne voi tulla kuulemaan lisää hankkeen tuloksista.

Rauhallista joulua kaikille, palataan ensi vuonna uudella innolla!

terveisin hanketiimin tontut

Posted in Elävä Lappi, Living Lab | Comments Off on Joululoma koittaa!

Tarvitaanko korkeakouluja Living Lab-toiminnassa

Living Lab-toiminnalla kehitämme yhdessä alueemme palveluja ja välillä on hyvä kysyä yrityksiltä ja muilta yhteisöiltä palautetta toiminnastamme. Olen kerännyt välipalautetta sähköpostitse ja myös tapaamalla osallistujia kahvikupposen äärellä.

Palautteesta käy ilmi, että Elävä Lappi-toiminnassa yritykset ja yhteisöt tiedostavat hyvin sekä Living lab-toiminnasta  saatavan hyödyn että kehittämisen tavoitteet.  Osallistumisen odotettiin lisäävän tunnettuvuutta ja positiivista imagoa. Kun imagoasiat ovat kunnossa,  asiakkaiden määrän  ja liiketoiminnan uskotaan kasvavan ja tuovan lisää rahaa kassaan.  Vaikka tavoitteet ovat selvät, toimijat eivät koe pystyvänsä kehittämään asioita ilman  korkeakoulusektorin apua.

“ Ammattikorkeakoulun  rooli on keskeinen niissä hankkeissa, joissa AMK:lla on koulutustarjontaa ja sitä kautta resursseja tarjolla. Ehdottomasti tuo lisäarvoa kehittämistyöhön varsinkin pienellä talousalueella”.

On selvää, että ilman alueen asukkaiden mielipiteitä kehittäminen on mahdotonta. Alueen yrityksillä ja toimijoilla  on  usein näkemys siitä, miten vastaavia kohteita  on kehitetty muualla ja millaista kehittämistä kohde tarvitsee mutta sopivuus tiettyyn kohteeseen ei ole tiedossa. Osa toimijoista koki, ettei aikaa tai välttämättä edes osaamista ole innovointiin liittyvien  kehittämisvaiheiden suunnitteluun tai testaamiseen.   Suurien uudistusten läpivienti on kallista; siksi korkeakouluilta pyydetäänkin apua pienimuotoisten innovointien testaamiseen. Turhat kokeilut voidaan hylätä jo varhaisessa vaiheessa ja toimivat ideat saavat täyden panostuksen.

Vaikka me bloggaamme ja mainostamme, Living Lab-toiminnan uskottiin olevan alueen matti-ja maijameikäläisille tuntematon käsite. Pitäisikö tätäkin tutkia? Mitä mieltä te muut olette?

Seija Jäminki – Kemi-Tornion amk

Posted in Living Lab | Comments Off on Tarvitaanko korkeakouluja Living Lab-toiminnassa

Arjen inspiraatioita etsimässä

Essi Kuure viime viikolla kirjoitti blogiin Living Lab Expo -tapahtumasta ja linkitti kiitettävän paljon erilaisia vinkkejä ja lähteitä Expon antiin.

Jatkan vielä parin lauseen verran tapahtuman parissa. Living Lab Expossa keynote-puheenvuoron piti Ideanin Mikko-Pekka Hanski. Hänen lopputiivistys “Everyday life inspires” on mielestäni hienointa Living Lab -toiminnassa.

Kehittämistyö osallistaa oikeita loppukäyttäjiä heidän arkielämän ympäristössään. Jalkautumalla arjen elämän keskelle näkee aitoja tilanteita – kuka käyttää, miten ja miksi. Kehittäjät inspiroituvat tosielämästä – niistä tavoista, jotka ovat käyttäjille rutiininomaisia toimintoja ja niistä kokemuksista, jotka käyttäjiä ilahduttavat ja harmittavat.

Tällä tavalla tutkimus- ja kehittämistyö ei myöskään jää tavallisille kansalaisille etäiseksi, laboratorioissa ja toimistoissa tapahtuviksi toiminnoiksi. Living Lab tekee läpinäkyväksi niin ammattikorkeakoulun toimintaa kuin yrityksen tuote- ja palvelukehitystä. Hurraa Living Lab!

Marjo Jussila, Rajalla Living Labin kehittäjämuotoilija

Psst! Inspiroiva puheenvuoro sai myös hetkittäin karvat pystyyn! Hanski toivoi designereiden käyttämiin sovelluksiin työkalupalkkiin “user” -nappulaa, jotta käyttäjä ei pääsisi vahingossakaan unohtumaan. Mielestäni nappulan paikka on jossain ihan muualla. Muotoilukoulutus Suomessa on hyvin käyttäjälähtöisen näkökulman mukaista, joten kyllä ne on ihan jotkut muut, jolle tämä tuottaa päänvaivaa. Vai mitä mieltä muut muotoilijat ovat? 

Posted in Living Lab, Yhteiskehittäminen | Comments Off on Arjen inspiraatioita etsimässä

Elävä Lappi Expoilemassa

Ei pitkästyttäviä puheita, ei jargoniaa eikä pilkkimistä auditorion tuolissa. Living Lab Expo oli täyttä toimintaa! Expo järjestettiin perjantaina 12.10. Porvoossa, mainioissa Haaga-Helian ja Laurean tiloissa ja se oli Neloskierre hankkeen päättötilaisuus. Jos et päässyt mukaan Expoon, voit korvata osan menetyksestä alla olevia linkkejä klikkailemalla. Tehokkaasti voi aloittaa Finnish Network of Living Labs –sivustolta.

Elävän Lapin Marjo Jussila veti Expossa Innovointidemoa, joka olikin täynnä kävijöitä aamusta iltapäivään. Lisäksi Rajalla Living Labilla oli Expossa ständi, jossa oli esillä postereita ja IRL-dokkari, joka kertoo erityisesti opiskelijoiden näkemyksistä Living Lab toiminnasta.

Useista demoista, pajoista, ständeistä ja työkaluista erityisesti mieleen jäivät AKI Living Labin Café Joensuu konsepti, käyttäjätiedon keräämiseen tähtäävä Muotoilupeli, Preeriapingviini Oy:n Ruffproto-välineistö, josta löytyy lisätietoa esimerkiksi Janne Lahden opinnäytetyöstä sekä Neloskierre hankkeen kehittämä Laatupuntari, jolla voi mitata oman Living Lab –toiminnan tasoa. Living Lab Expon sivuilta voi myös ladata puheenvuorojen esitykset talteen omalle koneelle.

Koneelle kannattaa hakea myös pari hyvää julkaisua, jotka esiteltiin Expossa. Klikkauksen päässä ovat Neloskierre hankkeen käsikirjamainen Living Lab ammattikorkeakouluissa sekä Haaga-Helian Käyttäjälähtöisyyttä oppimassa – SYMBIO Living Lab -hankkeen kokemuksia käyttäjälähtöisestä tapahtumatuotannosta.

Expo tarjosi upean tilaisuuden jakaa käytännönläheistä tietoa, kokeilla uusia menetelmiä sekä oppia uutta Living Lab -toiminnasta. 150 käyttäjälähtöisyydestä kiinnostunutta kävijää eivät voi kaikki olla väärässä. Tällaisia tapahtumia tarvitaan!

Essi Kuure – Lapin yliopisto, Taiteiden tiedekunta, Living Lab Expon pohjoisin kävijä

Posted in Living Lab | 1 Comment

Toriparlamenteista aitoon toimijuuteen

Lähestyvät kuntavaalit ovat saaneet monet tahot järjestämään erityisiä kuntalaisten ”kuulemistilaisuuksia”. Parhaimmillaan nämä monet paneelit ja keskustelufoorumit voisivat oikeasti olla kuntalaiset osallistavaa kuntapalveluiden ja asumisviihtyvyyden kehittämistä. Kaikki kuitenkin tietävät, että kyseessä on vain vaaleihin liittyvä markkinointikampanja, ihmisten innostaminen äänestämään neljän vuoden välein toistuvana tapahtumana.

Paneeleissa kerrottujen viestien ohjautuminen todellisiin päätöstilanteisiin on sattumanvaraista. Ne toteuttavat enemmän vaaleihin liittyvää rakennetta kuin päätöksentekojärjestelmään kuuluvaa toimintajärjestelmää. Mitäpä jos tämä olisikin jokapäiväistä toimintaa, jossa ihmiset aktiivisesti osallistuisivat kuntansa kehittämiseen keskustelemalla ja toimimalla. Kuntaorganisaatiolla olisi selkeät toimintamallit, joilla kuntalaisten palaute ja kehittämisideat kanavoituisivat kuntapäättäjien tietoon osaksi suunnittelu-, kehittämis- ja päätöksentekoprosesseja.

Informaatioteknologia tarjoaa useita mahdollisuuksia kerätä ajantasaista kokemustietoa kuntapalveluiden käyttäjiltä. Informaatioteknologian kehittymisen myötä ihmisten mielipiteiden jakamiselle on tarjoutunut uusia kanavia sanomalehtien tekstiviestipalstoista sosiaalisen median sovelluksiin. Tietoa voisi hyödyntää palveluiden jatkuvassa asiakaslähtöisessä kehittämisessä ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Haasteena on miten tuo kaikki olemassa oleva tieto hyödynnetään ja kanavoidaan kuntalaisten hyvinvointia edistävään käyttöön.

Toimivasta lähidemokratiasta malli löytyy Rovaniemen Yläkemijoen aluelautakuntakokeilusta, jota ollaan ottamassa laajemmin käyttöön kaupungin palvelukylissä. Päätöksenteon siirtäminen lähelle tarvitsee kuitenkin vielä tueksi muutoksia nykyiseen toimintakulttuuriin. Yrityksissä asiakaslähtöisyyden (käyttäjälähtöisyyden) arvo tulee siitä, kuinka monipuolisen asiakastiedon hyödyntäminen linkittyy ajattelutapoihin ja toimintamalleihin sekä rakenteisiin. Käyttäjätiedon keruun tehostaminen yksittäisenä toimenpiteenä ei siis paranna tilannetta merkittävästi ennen kuin ottamalla kehittämisen kohteeksi myös koko palvelujärjestelmän kehittämisprosessit sekä niissä kuntalaisten toimijuus ja osallisuus. Näin Living Lab -ajattelun sisäistäminen avaisi polun kohti Elävään kuntaa.

Raimo Jänkälä, Lapin yliopisto yhteiskuntatieteiden tiedekunta, tukija-kehittäjänä Elävä Lappi –hankkeessa.

Posted in Elävä Lappi | Tagged , , , | Comments Off on Toriparlamenteista aitoon toimijuuteen

Kenestä priimusmoottori?

Kenestä priimusmoottori?

Luin blogista vastauksia edellisen blogini kysymykseen ”osallistumisen tuskaa” ja päättelin, että osa ihmisistä ei vain ole tottunut vaikuttamaan, osa on pelkästään laiskoja itse osallistumaan. On niin paljon helpompaa siirtää vastuu muille ja valittaa, kun asiat eivät suju. Siitäpä ajatus karkasi yhteisöihin, joissa vaikuttaminen toimii, kuten esim. Arabianrannan senioritalo ”Loppukirissä”. Tavallaan oma katuyhteisömme Torpantie kelpaisi myös esimerkiksi. Pidämme vuosittaiset katujuhlat ja syntymäpäivät yhdessä, ja kun apua ja tukea tarvitaan, asukkaat kokoavat voimansa ja auttavat naapuria. Virallista kehittäjäyhteisöä kadullamme ei Living Lab -määrittelyn mukaan silti ole olemassa, mitä nyt Kemi-Tornion amkin opiskelijat ovat auttaneet sosiaaliseen mediaan siirtymisessä meidän senioreja. Toiminnan käynnistämiseen tarvitaan aloitteentekijä, se priimusmoottori. Hain netistä merkitystä sanalle ja vastaukseksi sain, että priimusmoottori on termi ”ihmiselle, joka on laittanut alulle jotakin tai on kaiken takana”. Olin itse 13 vuotta sitten priimusmoottorina katujuhlaidealle ja kun idea toteutettiin ensimmäisen kerran hyvällä menestyksellä, vastuu jaettiin ja nyt jokainen talokunta vuorollaan hoitaa luvat ja katusulut; muuten jokainen huusholli vastaa ruokailusta ja ennen kaikkea mukavasta tunnelmasta. Helppoa ja kiireetöntä – ei kotien puunaamista vieraita odotellessa ja poiskin saa lähteä kun haluaa.

Parhaimmillaan siis ihmiset ottavat vastuuta omasta elämästään ja asioiden kehittämisestä, kunhan pallo on saatu pyörimään. Minna Fred, Mika Kortelainen ja Seppo Leminen (2011, 37-47) pohtivat Living Lab -toiminnan näkökulmia artikkelissaan ”Living Lab -toiminnan näkökulmia”. He luokittelevat Living Labit vetovastuun perusteella hyödyntäjä-, mahdollistaja-, kehittäjä-, käyttäjä- ja käyttäjäyhteisövetoisiin labeihin. Tunnistatko oman Labisi luokittelun perusteella? Mikä on sinun roolisi alueenne Labissa? Voisitko sinä olla se toiminnan aloittaja eli priimusmoottori? Seija

Fred, Kortelainen & Leminen 2011, 37-44. Teoksessa  Leminen (toim.)S, K & Nyström A-G (toim.) Innovoit(ko) yhdessä asiakkaittesi kanssa. Näkemyksiä Living Lab-toimintaan. LEMINEN & NYSTRÖM

Posted in Elävä Lappi, Living Lab, Yhteiskehittäminen | Comments Off on Kenestä priimusmoottori?