Categories
eOppimiskeskus pedagoginen tekninen

Täppärit vai/ja läppärit?

Tablet-laitteet, tutummin täppärit,  ovat yleistyneet vauhdilla ja tällä hetkellä koulutussektorilla tunnutaan elävän jopa jonkinlaisessa ”täppärihuumassa”, kun seuraa aiheesta käytävää keskustelua verkossa. Minulla on ollut nyt iPad työkäytössä kolmisen kuukautta. Korvaako täppäri läppärin? Ei mielestäni, kerron käyttökokemuksien ja -mahdollisuuksien kautta miksi mielestäni näin.

Täppäri on oiva väline sisällön kuluttamiseen, esimerkiksi ekirjojen, ja emateriaalien lukemiseen sekä nettisurffailuun. Huomattavasti mieluummin surffaan netissä ja kulutan verkkosisältöjä täppärillä kuin läppärillä. Erityisen maininnan ansaitsee GoodReader –appsi, jolla on kätevä lukea esimerkiksi pdf-dokumentteja ja tehdä niihin merkintöjä. Oiva väline tietotyöläiselle, jolla on viikossa luettavana useita raportteja, suunnitelmia jne.

Kokouksissa muistiinpanot tulee nykyisin tehtyä iPadin Evernote-appsilla, joka on myös tietokoneellani. Muistiot ovat siten myöhemmin suoraan saatavilla ja muokattavissa koneellakin. Tosiasia on kuitenkin se, että ei täppärin kosketusnäytöllä viitsi kirjoittaa kuin lyhyitä muistioita, pidemmät tekstit työstän edelleen läppärillä.  Harkitsin tämän postauksen kirjoittamista täppärin WordPress-appsillä, mutta se jäi seuraavaan kertaan. Toki täppäriin on saatavilla ilmaiseksi erilaisia mindmap-ohjelmistoja ja yksinkertaisia piirto-ohjelmia, joilla voi tehdä visuaalisia muistiinpanoja.

Täppärillä tuotetut sisällöt jakaa kätevästi nettiin tai tallentaa pilveen. Itselläni DropBox on ahkerassa käytössä, kuvien ja videoiden jakopalvelut, esim. Flickr ja Bambuser ovat toistaiseksi vielä olleet vähäisessä käytössä. Verkkopuhelut onnistuvat Skypellä vallan mainiosti ja pian myös esimerkiksi iLinc-verkkokokousjärjestelmästä saadaan täppärillä toimiva versio.

Tunnustan, että en ole ehtinyt perehtyä varsinaisiin opetus-/koulutussektorille suunnattuihin appseihin (Apps for Education), joilla on varmasti käyttöarvoa opetuksessa ja oppimisessa peruskouluissa ja II asteen koulutuksessa.

Täppäreiden opetus-/oppimiskäyttö korkeakouluissa mietityttää. Toki se soveltuu tiedonhankintaan ja jakamiseen, verkostoitumiseen, kommentointiin ja sisältöjen (esim. mediasisällöt) jakamiseen, mutta kirjoittamisen välineeksi siitä ei ole ja kuitenkin korkeakouluopiskelussa kirjoittamisella on suuri rooli.  Eli täppärillä on omat käyttötarkoituksensa ja läppärillä omansa. Toki täppäriin saa ulkoisen näppäimistön, mutta lisälaitteissa on oma vaivansa ja mielestäni täppärillä ei ole tarkoitus korvata läppäriä.

Kokonaisuudessaan täppäri on kuitenkin oiva peli ja sille on  niin tietotyössä kuin koulutuksessakin oma paikkansa. Käytettävät välineet ja ohjelmistothan tulee ratkaista pedagogisilla perusteilla. Jos olet kiinnostunut täppäreiden opetuskäytöstä, niin suosittelen seuraaman Tablet-laitteet opetuksessa Facebook-ryhmää, jossa käydään vilkasta keskustelua aiheesta.

Ja lopuksi on myönnettävä, että kyllä mie Angry Birds -peliäkin täppärillä toisinaan vapaa-ajalla pelaan ;).

 

Categories
eOppimiskeskus pedagoginen Verkko-oppimateriaalit

The WHY of eLearning

At Kemi-Tornio University of Applied Sciences all study programmes contain a certain degree of online work for students and teachers, from a mere support environment for classroom courses to full-time eLearning. Pretty much all students and teachers (96%) are thus affected by this learning paradigm. Some are trained specifically for the purpose of online studying and other merely suffer it as they go along, but few ever wonder WHY we employ eLearning in all degree programmes, even for our fulltime day students.

So, why do we offer online education in one form or another to all our students? Why does the Finnish government encourage eLearning in all secondary and tertiary education?

Naturally, our adult students are best placed to provide answers to those questions. Most students in fully online study programmes cannot afford to study in traditional face to face settings due to time constrictions, or other obstacles such as remote location, full-time employment, physical handicaps, or the care of infants or elderly family members. However, while indicative, this is not the whole answer. It does not explain why we have our daytime students study in Moodle and Mahara in addition to their contact classes. Hence, we have to take a broad perspective to see the relevance of eLearning to all students.

We have to consider that within one lifetime the world we live in has moved from hand-written letters to email and SMS, from rotary dial telephones to smart phones and VOIP, from movable type printing presses to faxes and laser printers, from mechanic typewriters to word processors and spell checkers, from card catalogues to electronic databases and cloud computing, from plain old copper cables to fibreglass and wireless networks, the list goes on and on. The electronic revolution has affected our society profoundly, especially in the way we handle information. Developments in economy and technology have consequently sped up, leading to the need for and development of such concepts as information society and lifelong learning.

Now consider that Finland is a small country with a high standard of living. To compete with the world at large, a country like Finland needs to remain ahead of its competitors in terms of hi-tech and the ability of its work force to deal with technology, to adapt to constant change, to educate themselves further even before the need arises and, furthermore, to do so while remaining active participants in working life. Such a country needs an education system that not only provides this continuing education, but that also enables its students to partake of it.

A good school prepares its students for working life. In a modern, globalised, information society that means that the students have to be taught the skills to navigate the digital information ocean, to retrieve, evaluate and process data, to communicate these data via electronic channels and, moreover, to do so while holding down a full-time job in any location in the world. This is where the eLearning effort at Kemi-Tornio University of Applied Sciences comes in. This is why teachers and students engage with virtual learning environments, social media and virtual classrooms as part and parcel of their studies. This is what the eLearning Centre of Kemi-Tornio UAS supports and develops and it is an area in which we lead the way for many other schools in Finland and abroad.

Categories
eOppimiskeskus Muut pedagoginen tekninen

Mikä ihmeen Pekka Kukka (Pecha Kucha)?

Minua pyydettiin pitämään puheenvuoro Lapin Opin ovi –hankkeesta Opinpaikka-seminaarissa. Puheenvuoro tuli pitää Pecha Kucha – tutummalta nimeltä Pekka Kukka -esitysformaatin mukaan. Hieman epäröin, kun aikaisempaa kokemusta formaatista ei ollut, mutta otin haasteen vastaan.

Mikä Pecha Kucha sitten on? Pecha Kucha –esitysformaatti pitää esityksen lyhyenä, sillä diat ajastetaan vaihtumaan 20 sekunnin välein ja kaiken kaikkiaan dioja on 20, esitys kestää siis 6 minuuttia 40 sekuntia. Tavoitteena on siis myös se, että lyhyet esitykset pitävät yleisön kiinnostustason korkealla ja tilaisuuden aikana mahdollisimman monet voivat esiintyä.

No, kohdallani mukaan tuli vielä toinen haaste uuden esitysformaatin lisäksi. En nimittäin päässyt paikalle seminaariin, joten tein esityksen tallenteena. Teknisesti ei onnistutkaan ensin ajastaa PowerPoint –esitys ja sitten nauhoittaa ääni päälle, vaan oli yhtäaikaisesti puhuttava ja vaihdettava dioja 20 sekunnin välein. Apuna tässä minulla oli sekuntaattori kuten alla olevassa kuvassa näkyy :). Helpompi vaihtoehto olisi ehkä ollut tallentaa ääni erikseen ja lisätä se sitten dioihin, mutta meni homma purkkiin näinkin.

Mihin käyttötarkoitukseen Pecha Kucha sitten voisi sopia, livenä tai tallenteena? Esimerkiksi ideoiden nopeaan esittelemiseen tai vaikkapa projektin esittelemiseen. Formaatti pakottaa sanoman kirkastamiseen ja tiivistämiseen sekä myös panostamaan esityksen ulkoasuun, sillä täynnä tekstiä olevat kalvot eivät toimi tässä formaatissa. Virkistävä kokemus perinteisiin kalvosulkeisiin verrattuna, sekä tekijän että kuulijan näkökulmasta. Toisaalta ei formaatti kaikkeen sovi ja menettää nopeasti viehätyksensä paljon käytettynä.

Tekemäni esitys Lapin maakunnallisen TNO-strategian toimeenpanemisesta löytyy täältä.

Categories
iLinc Moodle pedagoginen tekninen

Korkkitaulu

Osoitteesta http://corkboard.me löydät helppokäyttöisen korkkitaulun, jossa voit tehdä omia ”Post-it” -lappuja. Korkkitaulu sopii hyvin yhteisölliseen työskentelyyn, sillä samaa korkkitaulua voi täydentää yhtä aikaa useat henkilöt. Ryhmän kaikki jäsenet voivat kirjoittaa näkemyksiään, jotka tallentuvat automaattisesti www-sivulle. Sinun ei siis tarvitse tehdä välitallennuksia vaan jokainen korkkitaulu tallentuu omalle www-sivulle.

iLinc:ssä opettaja voi lisätä korkkitaulun Contentiin WebSync –toiminnolla ja tämän jälkeen jakaa sen opiskelijoille. Opettaja voi tehdä esimerkiksi Contentiin valmiiksi korkkitauluja niin monta kuin ryhmiä on ja jakaa ryhmätöissä myös Contentiin kunkin ryhmän oman korkkitaulun. Opettaja voi tarvittaessa avata pääluokassa vielä käsittelyä varten jokaisen ryhmän korkkitaulun.

Korkkitaulua on erittäin helppoa käyttää: klikkaamalla taulua jokainen voi kirjoittaa muistilapun. Voit vaihtaa eriväriseen muistilappuun oikean alareunan muistilappukuvaketta klikkaamalla ja valitsemalla uuden värin. Voit myös kirjoittaa toisen laittamaan lappuuun. Vasemmasta alareunasta löytyy lisäksi korkkitaulun oma chat, jossa voi keskustella reaaliaikaisesti. Linkin korkkitauluun voi myös lisätä Moodleen, josta se on kätevästi opiskelijoiden saatavilla.

Categories
iLinc Mahara Moodle Muut pedagoginen tekninen Urkund

Mitä pitikään muistaa?

Koulut alkavat kohta olla täydessä vauhdissa, ja kesälomalla lepäämään jätetyt asiat kaivetaan taas käyttöön. Tässä kirjoituksessa on sekä muistutuksia että vähän viittauksia tulevaan.

Onhan Moodlesi ajantasalla? Ovatko kaikki kurssiympäristösi tallella? Jos olet “pudonnut” jostain ympäristöstäsi, eOppimiskeskuksen väki laittaa sinut takaisin opettajaksi. Tarkista Moodleympäristösi ja siivoile sielläkin, jos on tarpeen. Lisäksi uudelleennimeämällä ja muokkaamalla kurssiympäristöjä voi uusiokäyttää. Kurssiympäristöpyynnöt tietoineen eoppimiskeskus(at)tokem.fi-sähköpostiin. Tarkemmat Moodleympäristöjen tilausohjeet.

Uusien opettajien kannattaa pikaisesti laittaa oma kuvansa Moodlessa omiin henkilötietoihinsa, että profiili pysyy ammattimaisena ja helpottaa myös opiskelijoita viestinnässä. Kuvan lisäämisen paikka Moodlessa on Omien tietojen hallinnassa joko oppimisympäristössä: Ylläpito-lohkon alin kohta: Käyttäjätiedot ja avautuvassa ikkunassa Muokkaa-välilehti tai (yleensä) ylhäällä oikealla “Olet kirjautunut nimellä”-omaa nimeään klikkaamalla pääsee samaan paikkaan, eli omiin käyttäjätietohin ja Muokkaa-välilehdeltä omien tietojen tarkasteluun ja muuttamiseen. Alaspäin vierittämällä kohdassa Kuva voi oman kuvan lisätä omaan profiiliin.

Mahara on nyt käytössä opiskelijoilla. Maharaan pääsee Moodlesta lisäämällä oppimisympäristöön Network Servers-lohkon, johon Maharalinkki on valmiiksi asennettu. Opiskelijat voivat käyttää opiskeluaikana Maharaa “tavallisen” portfolion luomisen lisäksi esimerkiksi työharjoittelussa “kommunikointiin” työnantajan kanssa sekä samoin opinnäytetyön prosessissa. Luomilleen eri näkymillehän opiskelija voi antaa käyttöoikeuksia haluamilleen henkilöille ilman, että heillä tarvitsisi olla Lappian tunnuksia. Maharasta on tulossa henkilökunnalle koulutuksia. Tarkemmin Maharasta.

Kun tuli puhetta tuosta opinnäytetyöstä, niin muistutamme, että Moodlessa on käytössä myös Urkund-tehtävätyyppi. Sitähän kannattaa käyttää, kun on suuremmista opiskelijoiden tuotoksista kyse. Urkund osaa tarkistaa mahdolliset plagioinnit ja ilmoittaa niistä opettajalle palautuvassa raportissaan. Lisää Urkundista.

iLincistä on tulossa uusi versio, joka ei välttämättä näy käyttäjälle juuri laisinkaan, ellei käyttäjä itse halua. Lisätietoja tästä. Lisäksi iLinc on tehnyt iLinc for Moodle-lisäosan, joka tulee helpottamaan iLincin ja Moodlen yhteiskäyttöä. Silloin Moodlesta voi tehdä iLinc-aktiviteetteja myös. eOppimiskeskuksessa testataan tätä ominaisuutta talven mittaan.

Lopuksi vielä muutama sana mobiilista, joustavasta ja liikkuvasta oppimisesta. Jo nyt liikkuu ilmoilla ideoita esimerkiksi työharjoittelun ja työssäoppimisen ohjaamisesta kännykän välityksellä. Opiskelijalle voisi lähettää tehtäviä kännykkään. Opiskelija voi työpaikalla vaikka kuvata tekemänsä työn vaiheet ja toimittaa kuvat opelle. Videokuvaa voi lähettää vaikka suorana “lähetyksenä”. Kännykällä voi nauhoittaa vaikka “asiakas – myyjä” -vuorovaikutusharjoittelun. Mitä kaikkea nykyisillä älykkäillä vempeleillä voikaan tehdä, sitä kaikkea voisi käyttää myös oppimisessa.

Hyvää lukuvuoden alkua 🙂

mobiililaite
Kännykkä on kätevä työkalu ja yleensä aina mukana.
Categories
iLinc Lappia Blog Lappia Wiki Moodle Optima pedagoginen tekninen Verkko-oppimateriaalit

Tervetuloa uuteen lukukauteen!

Ota yhteyttä meihin, jos sinulla on kysyttävää iLincistä, Moodlesta, Lappian blogista, Lappian wikistä, Maharasta, Optimasta… Mikä tahansa verkon työväline tai etäopetuksen asia askarruttaakaan, ota yhteyttä eOppimiskeskuksen henkilökuntaan. Olemme nyt osa Lapin korkeakoulukonsernin Tukipalvelukeskusta, käytännössä toimimme kuten aina ennenkin ja haluamme palvella asiakkaitamme hyvin. Sähköpostilla tavoitat osoitteesta: eoppimiskeskus@lapinamk.fi ja alla olevasta kuvasta löytyvät puhelinnumeromme 🙂

eOppimiskeskuksen henkilökunta
eOppimiskeskuksen henkilökunta
Categories
Muut pedagoginen

Mikä mPedagogiikka?

Vaikka Anu jo kirjoittikin lukuvuoden viimeisen eVinkin, tässä vielä kerta kiellon päälle.

Mobiilikesäkoulu Mustialassa toukokuun loppupuolella. Osallistujat näyttävät kulkevan kartanon tiluksilla pää kenossa yksinään naputellen omia pieniä kännyköitään. Siitä huolimatta, että tantereella kulkijat vaikuttavat kesäisen ja yksinäisen hajamielisiltä, ovat yhteisöllisyys ja yhteisöllinen tiedon prosessointi avainsanoina, kun Mobiilikeitailla kuljetaan täyttämässä omaa mobiilireppua.

Mobiilia kesäkoulussa olivat ohjaus ja oppiminen, sisällön tuottaminen, teknologia ja sosiaalinen media. Mobiilia oli jaettu asiantuntijuus. Mobiililaitteet ovat jo osa meidän kognitiivista systeemiämme, sanoi mobiilipedagogiikka-keitaan vetäjä Pasi Silander. Mobiilipedagogiikka on erilaista kuin verkkopedagogiikka. Oppiminen muuttuu tilannesidonnaiseksi. Ei päntätäkään teoriaa ennakkoon ja sitten mennä soveltamaan sitä käytäntöön, vaan kun tiedonhakulaitteet ovat koko ajan mukana, oppiminen tapahtuu samantyylisesti kuin vaikkapa Excelillä työskenneltäessä: tietoa haetaan sitä mukaa, kuin sitä tarvitaan.

suunnitellaan
Mobiilikesäkoulun 2011 yksi keidas

Mobiili onkin itseasiassa opiskelija, eli hänhän se liikkuu, ja voi olla oppimassa aivan autenttisessa tilanteessa. Varsinaisesti itse laitteella ei ole väliä, mutta ohjaa se kuitenkin sitä, millaista sisältö voi olla. Tärkein kysymys on oppimisen tavoite. Mitä pitäisi oppia? Seuraavaksi vähän kärjistyksiä: Oppimisen tavoite on kuulemma suurimmalta osalta opiskelijoita hukassa, ja osalta opettajista myös. Jos opiskelijat tekevät yhdessä oman oppikirjansa vaikka verkkoon, sen arvostus on varmasti toista luokkaa kuin sen valmiin kirjakaupan kirjan, jota he eivät kuitenkaan osta. Oppimisen ohjaaminen on tärkeää.

Kesäkoulussa oli kasassa innokas mobiiliporukka, mutta milloin arjen opetus on valmis mobiiliin ja siihen, että kesäkouluun päässeet silmät kiiltäen tulevat julistamaan mobiilia ilosanomaa keskelle raskasta koulutyötä? Onko mPedagogiikka ja mLaitteet joustavia ja toimivia? Arveluja on ilmassa, että jo kahden-kolmen vuoden päästä opiskelijoilla on tabletit, ja niiden käytön arvellaan edelleen mullistavan mPedagogiikkaa. Ollaanko valmiita kokeilemaan, miten opetustyö ja varsinkin oppiminen hyötyisi mobiiliteknologiasta. Oletko sinä valmis kokeilemaan?

Categories
iLinc Lappia Blog Mahara Moodle Muut pedagoginen

Kesän kynnyksellä – mennyttä ja tulevaa

Minun vuorolle osui näköjään kuluneen lukuvuoden viimeisen e-vinkin kirjoittaminen. Tämä on muuten tälle akateemiselle vuodelle 51. postaus tässä blogissa. Mistä näitä aiheita evinkiksi oikein tulee? Lyhyt vastaus on, että verkko-opetuksen ja –opiskelun arjesta ja aiheita ei ole ollut tarvinnut keksiä :).

Kulunut lukuvuosi alkoi aiemmista poiketen siinä, että kaikilla Ammattiopisto Lappian ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoilla oli käytössään oppilaitoksen hankkima läppäri. Kaikki opiskelijat koulutettiin läppäreiden ja verkko-opiskeluympäristöjen käyttöön eOppimiskeskuksen toimesta. Myös opettajille oli tarjolla sekä tvt:n opetuskäytön peruskoulutusta että erilaisia kohdennettuja työvälinekoulutuksia. Näistä kokemuksista voi lukea tarkemmin Tietokoneet kaikille –blogissa, joten ei aiheesta enempää tässä.

Alkutalvesta käynnistimme Maharan pilotoinnin ja otamme Maharan tuotanto-käyttöön heti syyslukukauden 2011 alussa. Maharan mahdollisuudet ovat monet, mutta tärkeimpänä nostaisin esille sen, että Mahara tuo Moodleen opiskelijalähtöisiä toiminnallisuuksia. iLincin käyttö on jatkanut lisääntymistään ja tarkempia lukuja käsiteltiin parin viikon takaisessa postauksessa. Otamme syksyllä käyttöön iLincin version 11 ja uusissa ominaisuuksissa on oppimista meille kaikille. Normaalin opetus- ja kokouskäytön lisäksi uusi versio pääsee hetimiten myös webinaarikäyttöön, kun MyMobileMyLife –webinaari järjestetään 5. Lokakuuta 2011.

Olisin mielelläni nostanut tässä esille jonkin verkko-opetuksen hyvän käytännön. Näitä käsitellään työn alla olevassa artikkelissa, joka ilmestyy LATU-hankkeen toimesta kesän aikana ja niitä ei voi vielä julkaista :). Mutta jos teit uusia pedagogisia kokeiluja tai havaitsit hyviä käytäntöjä, niin vinkkaathan niistä vaikka kommenttina! Kommentoinnista puheen ollen, tähän blogiin on tullut suoraan aika vähän kommentteja. Kommentteja on kuitenkin tullut eOppimiskeskuksen Facebook-sivulle, jossa linkit vinkkeihin jaetaan. eVinkkiä luetaan eniten julkaisupäivänä eli maanantaisin, jolloin vinkki kerää keskimäärin viitisenkymmentä lukijaa.

Meille on muuten syntymässä ilmeisesti jonkinlainen kesälukukausi, nimittäin verkkokursseja pyörii ensimmäistä kertaa koko kesän, mikä pitää tukipalvelut työn touhussa myös kesällä. Työn alla on myös tämän Lappia blogin etusivun uusi layout. Kuntayhtymän johto on asettanut työryhmän laatimaan sosiaalisen median käyttöpolitiikan, josta kuulunee piakkoin väliaikatietoja.

Kesän loppupuolella, 18.2011, aloittaa Lapin korkeakoulukonsernin tukipalvelukeskus, jonka osana nämä etä- ja verkko-opintojen tukipalvelutkin tuotetaan. Meitä on siis syksyllä entistä isompi ja tiiviimpi tiimi tukemassa opettajia ja opiskelijoita etä- ja verkko-opetuksen alati kehittyvällä polulla! Mutta sitä ennen,

Kiitos yhteistyöstä ja aurinkoista kesää ja lomaa!

Categories
iLinc pedagoginen tekninen

MeetingLinc-tilan käyttö

MeetingLinc-tila on tarkoitettu mm. ryhmätöiden tai kokousten pitämiseen. Työtilassa jokaisella jäsenellä on tasavertaiset oikeudet käyttää työvälineitä eikä jakoa opettajaan ja opiskelijoihin ole.

MeetinLinc-tilassa voit

  • Hallita oman mikrofonin käyttöä (päälle tai pois)
  • Ottaa itselle tai antaa toiselle puheenvuoron (tuplaklikkaamalla nimeä)
  • Jakaa sovelluksia (esim. word, excel)
  • Jakaa oman työpöydän tai alueen

Muista testata äänten toimivuus aina hyvissä ajoin. Tarkista äänilaitteet ja asetukset sekä soita Audio Wisard (valitse luokkahuoneen yläpalkista Controls ja sieltä Audio Wisard). Kiinnitä kuulokemikrofonit hyvissä ajoin, mielellään ennen kuin aukaiset koneen.

On myös hyvä sopia, toimiiko joku puheenjohtajana tai sihteerinä ja kirjoittaa asiat muistiin.

Ennen kun alat jakamaan (word, power point ym.) tiedostoa, ota puheenvuoro itsellesi ja pyydä muita sulkemaan mikrofonit silloin kun he eivät puhu. Jos kaikilla on mikrofonit auki, alkaa ääni herkästi kiertää. On hyvä muistaa, että ääni (ja kuva) tulee aina vähän jäljessä eli tulisi pyrkiä odottamaan toisen puheenvuoro loppuun ennen kuin itse aloittaa puhumisen. Yläpalkissa oleva käden kuva tarkoittaa viittausta ja sillä on hyvä osoittaa muille, että haluaa puheenvuoron.

Tarkemmat ohjeet löydät täältä: http://virtual.ramk.fi/learnlinc/MeetingLinc.doc

Terveisin Outi Viitanen RAMKista

Categories
Mahara pedagoginen

Esittelyssä: Mahara!

Read this message in English

Lappia Mahara on Lappia Moodlen käyttämä ohjelmalisäosa, jonka avulla Moodleen saadaan toimintoja, mitä Moodle ei yksin pysty toteuttamaan. Moodle on kurssipohjainen oppimisympäristö, mikä tarkoittaa, että kaikki toiminnot on rakennettu kurssien ympärille ja kurssit ovat käyttäjiä yhdistäviä tekijöitä. Mahara on sitä vastoin käyttäjä-lähtöinen. Se on rakennettu käytäjien, käyttäjäprofiilien, käyttäjien lataamien tiedostojen, blogiviestien ja kaiken muun käyttäjältä tulleen sisällön ympärille. Siitä syystä Maharaa kuvataan myös e-Portfoliotyökaluksi.

Maharan käyttöön ei tarvitata erillisiä Mahara -tunnuksia, vaan sen käyttö tapahtuu aina Lappia Moodlen kautta Moodlen käyttäjätunnuksilla. Maharan käyttäjäprofiilitiedot ovat kerätty käyttäjänMoodle -käyttäjäprofiilista. Maharan käyttäjäprofiilitietoja voidaan kuitenkin laajentaa esimerkiksi ansioluettelolla, jolloin käyttäjällä on mahdollista luoda oma online CV.