Categories
Muut

Kansallinen etätyöpäivä 16.9 – yksi päivä, toisen elämä

Perjantaina 16.9 vietetään kansallista etätyöpäivää. Itselleni aihe on hyvinkin henkilökohtainen, siirryin tekemään etätyötä 1.1.2004. Kohta on siis etätyöskentelyni 8-vuotispäivä edessä. Mitä nuo vuodet ovat opettaneet? Kuinka työ on muuttunut perinteisestä läsnäolotyöstä siirryttäessäni etätytöhön?

Ehkä nuo kysymykset olisi pitänyt esittää aiemmassa vaiheessa, nyt tuntuu, että olen osaksi sokeutunut näkemään eroja. Toki aiempi työ opettajana, missä mennään kello kaulassa 45 minuutin sykleissä erosi täysin siitä työstä mihin siirryin. Senkin vuoksi vertailu on vaikeaa. Toisaalta yksi syy, miksi siirryin projektitehtäviin ja sitä myöten myös etätyöhön, oli se, että huomasin asuvani työpaikalla (omasta tahdosta, liikaa opetustöitä). Siirtyminen projektitöihin vähensi kello kaulassa juoksemista, mutta yksi asia ei muuttunut: asuin taas työpaikalla. Uuden työn luonne ja vaatimukset asettivat kuitenkin työpäivälle 13 tunnin raamit, joten oli selvää, että nyt viimeistään täytyi todellakin miettiä ajankäyttö tarkkaan ja pyrkiä sovittamaan työn tekeminen mahdollisuuksien mukaan “työpäivän” mittaiseksi. Kieltämättä työstä on tullut henkilökohtaisempaa etätyön myötä. Olenkin vitsaillut että menin ensimmäisen kerran naimisiin vuonna 1992 ja toisen kerran 1.1.2004.

Mielestäni etätyö on joustava tapa työskennellä. Asia täytyy kuitenkin ymmärtää oikein, ei ainoastaan työn joustavuutena. Myös työntekijä joustaa siinä mukana. Vaikkakin työn joustavuus on tarjonnut perhe-elämäänkin laadukkaita mahdollisuuksia, on vastuu työstä ja tehtävien suorittamisesta sellainen, että ilta- ja yövuorot ovat tulleet tutuksi. Olisikohan omatunto yhtä soimaava, jos olisin läsnäolotyöntekijä? Yksi asia mitä etätyötekijänä olen oppinut kaipaamaan ja arvostamaan ovat kollegat (äläkääpä nyt kollegat kauheasti innostuko siellä…  🙂 ). Itse olen niin hyvässä etätyöasemassa, että saatan pistäytyä kollegoja kiusaamassa tai kahvilla heidän seurassaan. Oman erakoitumisen estämisestä tulee kaikkien etätyöntekijöiden pitää kuitenkin huolta keinolla tai toisella. Yksi tosiasia on varmasti myös se, että aivan kaikkia töitä ei voi tehdä etänä.

Perjantaina 16.9 vietetään kansallista etätyöpäivää. Tutustu asiaan osoitteessa www.etatyopaiva.fi ja mieti, voisiko se olla sinun mahdollisuutesi. Kokeile vaikka yksi päivä, kunhan sovit siitä työnantajasi kanssa. Itse suosittelen kokeilemaan sitä, aluksi vaikka edes yhdeksi vuodeksi. Se on kasvattava kokemus…

Marko Mehtälä
-missä sinun työhuone  on…

 

Categories
iLinc Mahara Moodle Muut pedagoginen tekninen Urkund

Mitä pitikään muistaa?

Koulut alkavat kohta olla täydessä vauhdissa, ja kesälomalla lepäämään jätetyt asiat kaivetaan taas käyttöön. Tässä kirjoituksessa on sekä muistutuksia että vähän viittauksia tulevaan.

Onhan Moodlesi ajantasalla? Ovatko kaikki kurssiympäristösi tallella? Jos olet “pudonnut” jostain ympäristöstäsi, eOppimiskeskuksen väki laittaa sinut takaisin opettajaksi. Tarkista Moodleympäristösi ja siivoile sielläkin, jos on tarpeen. Lisäksi uudelleennimeämällä ja muokkaamalla kurssiympäristöjä voi uusiokäyttää. Kurssiympäristöpyynnöt tietoineen eoppimiskeskus(at)tokem.fi-sähköpostiin. Tarkemmat Moodleympäristöjen tilausohjeet.

Uusien opettajien kannattaa pikaisesti laittaa oma kuvansa Moodlessa omiin henkilötietoihinsa, että profiili pysyy ammattimaisena ja helpottaa myös opiskelijoita viestinnässä. Kuvan lisäämisen paikka Moodlessa on Omien tietojen hallinnassa joko oppimisympäristössä: Ylläpito-lohkon alin kohta: Käyttäjätiedot ja avautuvassa ikkunassa Muokkaa-välilehti tai (yleensä) ylhäällä oikealla “Olet kirjautunut nimellä”-omaa nimeään klikkaamalla pääsee samaan paikkaan, eli omiin käyttäjätietohin ja Muokkaa-välilehdeltä omien tietojen tarkasteluun ja muuttamiseen. Alaspäin vierittämällä kohdassa Kuva voi oman kuvan lisätä omaan profiiliin.

Mahara on nyt käytössä opiskelijoilla. Maharaan pääsee Moodlesta lisäämällä oppimisympäristöön Network Servers-lohkon, johon Maharalinkki on valmiiksi asennettu. Opiskelijat voivat käyttää opiskeluaikana Maharaa “tavallisen” portfolion luomisen lisäksi esimerkiksi työharjoittelussa “kommunikointiin” työnantajan kanssa sekä samoin opinnäytetyön prosessissa. Luomilleen eri näkymillehän opiskelija voi antaa käyttöoikeuksia haluamilleen henkilöille ilman, että heillä tarvitsisi olla Lappian tunnuksia. Maharasta on tulossa henkilökunnalle koulutuksia. Tarkemmin Maharasta.

Kun tuli puhetta tuosta opinnäytetyöstä, niin muistutamme, että Moodlessa on käytössä myös Urkund-tehtävätyyppi. Sitähän kannattaa käyttää, kun on suuremmista opiskelijoiden tuotoksista kyse. Urkund osaa tarkistaa mahdolliset plagioinnit ja ilmoittaa niistä opettajalle palautuvassa raportissaan. Lisää Urkundista.

iLincistä on tulossa uusi versio, joka ei välttämättä näy käyttäjälle juuri laisinkaan, ellei käyttäjä itse halua. Lisätietoja tästä. Lisäksi iLinc on tehnyt iLinc for Moodle-lisäosan, joka tulee helpottamaan iLincin ja Moodlen yhteiskäyttöä. Silloin Moodlesta voi tehdä iLinc-aktiviteetteja myös. eOppimiskeskuksessa testataan tätä ominaisuutta talven mittaan.

Lopuksi vielä muutama sana mobiilista, joustavasta ja liikkuvasta oppimisesta. Jo nyt liikkuu ilmoilla ideoita esimerkiksi työharjoittelun ja työssäoppimisen ohjaamisesta kännykän välityksellä. Opiskelijalle voisi lähettää tehtäviä kännykkään. Opiskelija voi työpaikalla vaikka kuvata tekemänsä työn vaiheet ja toimittaa kuvat opelle. Videokuvaa voi lähettää vaikka suorana “lähetyksenä”. Kännykällä voi nauhoittaa vaikka “asiakas – myyjä” -vuorovaikutusharjoittelun. Mitä kaikkea nykyisillä älykkäillä vempeleillä voikaan tehdä, sitä kaikkea voisi käyttää myös oppimisessa.

Hyvää lukuvuoden alkua 🙂

mobiililaite
Kännykkä on kätevä työkalu ja yleensä aina mukana.
Categories
Muut pedagoginen

Mikä mPedagogiikka?

Vaikka Anu jo kirjoittikin lukuvuoden viimeisen eVinkin, tässä vielä kerta kiellon päälle.

Mobiilikesäkoulu Mustialassa toukokuun loppupuolella. Osallistujat näyttävät kulkevan kartanon tiluksilla pää kenossa yksinään naputellen omia pieniä kännyköitään. Siitä huolimatta, että tantereella kulkijat vaikuttavat kesäisen ja yksinäisen hajamielisiltä, ovat yhteisöllisyys ja yhteisöllinen tiedon prosessointi avainsanoina, kun Mobiilikeitailla kuljetaan täyttämässä omaa mobiilireppua.

Mobiilia kesäkoulussa olivat ohjaus ja oppiminen, sisällön tuottaminen, teknologia ja sosiaalinen media. Mobiilia oli jaettu asiantuntijuus. Mobiililaitteet ovat jo osa meidän kognitiivista systeemiämme, sanoi mobiilipedagogiikka-keitaan vetäjä Pasi Silander. Mobiilipedagogiikka on erilaista kuin verkkopedagogiikka. Oppiminen muuttuu tilannesidonnaiseksi. Ei päntätäkään teoriaa ennakkoon ja sitten mennä soveltamaan sitä käytäntöön, vaan kun tiedonhakulaitteet ovat koko ajan mukana, oppiminen tapahtuu samantyylisesti kuin vaikkapa Excelillä työskenneltäessä: tietoa haetaan sitä mukaa, kuin sitä tarvitaan.

suunnitellaan
Mobiilikesäkoulun 2011 yksi keidas

Mobiili onkin itseasiassa opiskelija, eli hänhän se liikkuu, ja voi olla oppimassa aivan autenttisessa tilanteessa. Varsinaisesti itse laitteella ei ole väliä, mutta ohjaa se kuitenkin sitä, millaista sisältö voi olla. Tärkein kysymys on oppimisen tavoite. Mitä pitäisi oppia? Seuraavaksi vähän kärjistyksiä: Oppimisen tavoite on kuulemma suurimmalta osalta opiskelijoita hukassa, ja osalta opettajista myös. Jos opiskelijat tekevät yhdessä oman oppikirjansa vaikka verkkoon, sen arvostus on varmasti toista luokkaa kuin sen valmiin kirjakaupan kirjan, jota he eivät kuitenkaan osta. Oppimisen ohjaaminen on tärkeää.

Kesäkoulussa oli kasassa innokas mobiiliporukka, mutta milloin arjen opetus on valmis mobiiliin ja siihen, että kesäkouluun päässeet silmät kiiltäen tulevat julistamaan mobiilia ilosanomaa keskelle raskasta koulutyötä? Onko mPedagogiikka ja mLaitteet joustavia ja toimivia? Arveluja on ilmassa, että jo kahden-kolmen vuoden päästä opiskelijoilla on tabletit, ja niiden käytön arvellaan edelleen mullistavan mPedagogiikkaa. Ollaanko valmiita kokeilemaan, miten opetustyö ja varsinkin oppiminen hyötyisi mobiiliteknologiasta. Oletko sinä valmis kokeilemaan?

Categories
iLinc Lappia Blog Mahara Moodle Muut pedagoginen

Kesän kynnyksellä – mennyttä ja tulevaa

Minun vuorolle osui näköjään kuluneen lukuvuoden viimeisen e-vinkin kirjoittaminen. Tämä on muuten tälle akateemiselle vuodelle 51. postaus tässä blogissa. Mistä näitä aiheita evinkiksi oikein tulee? Lyhyt vastaus on, että verkko-opetuksen ja –opiskelun arjesta ja aiheita ei ole ollut tarvinnut keksiä :).

Kulunut lukuvuosi alkoi aiemmista poiketen siinä, että kaikilla Ammattiopisto Lappian ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoilla oli käytössään oppilaitoksen hankkima läppäri. Kaikki opiskelijat koulutettiin läppäreiden ja verkko-opiskeluympäristöjen käyttöön eOppimiskeskuksen toimesta. Myös opettajille oli tarjolla sekä tvt:n opetuskäytön peruskoulutusta että erilaisia kohdennettuja työvälinekoulutuksia. Näistä kokemuksista voi lukea tarkemmin Tietokoneet kaikille –blogissa, joten ei aiheesta enempää tässä.

Alkutalvesta käynnistimme Maharan pilotoinnin ja otamme Maharan tuotanto-käyttöön heti syyslukukauden 2011 alussa. Maharan mahdollisuudet ovat monet, mutta tärkeimpänä nostaisin esille sen, että Mahara tuo Moodleen opiskelijalähtöisiä toiminnallisuuksia. iLincin käyttö on jatkanut lisääntymistään ja tarkempia lukuja käsiteltiin parin viikon takaisessa postauksessa. Otamme syksyllä käyttöön iLincin version 11 ja uusissa ominaisuuksissa on oppimista meille kaikille. Normaalin opetus- ja kokouskäytön lisäksi uusi versio pääsee hetimiten myös webinaarikäyttöön, kun MyMobileMyLife –webinaari järjestetään 5. Lokakuuta 2011.

Olisin mielelläni nostanut tässä esille jonkin verkko-opetuksen hyvän käytännön. Näitä käsitellään työn alla olevassa artikkelissa, joka ilmestyy LATU-hankkeen toimesta kesän aikana ja niitä ei voi vielä julkaista :). Mutta jos teit uusia pedagogisia kokeiluja tai havaitsit hyviä käytäntöjä, niin vinkkaathan niistä vaikka kommenttina! Kommentoinnista puheen ollen, tähän blogiin on tullut suoraan aika vähän kommentteja. Kommentteja on kuitenkin tullut eOppimiskeskuksen Facebook-sivulle, jossa linkit vinkkeihin jaetaan. eVinkkiä luetaan eniten julkaisupäivänä eli maanantaisin, jolloin vinkki kerää keskimäärin viitisenkymmentä lukijaa.

Meille on muuten syntymässä ilmeisesti jonkinlainen kesälukukausi, nimittäin verkkokursseja pyörii ensimmäistä kertaa koko kesän, mikä pitää tukipalvelut työn touhussa myös kesällä. Työn alla on myös tämän Lappia blogin etusivun uusi layout. Kuntayhtymän johto on asettanut työryhmän laatimaan sosiaalisen median käyttöpolitiikan, josta kuulunee piakkoin väliaikatietoja.

Kesän loppupuolella, 18.2011, aloittaa Lapin korkeakoulukonsernin tukipalvelukeskus, jonka osana nämä etä- ja verkko-opintojen tukipalvelutkin tuotetaan. Meitä on siis syksyllä entistä isompi ja tiiviimpi tiimi tukemassa opettajia ja opiskelijoita etä- ja verkko-opetuksen alati kehittyvällä polulla! Mutta sitä ennen,

Kiitos yhteistyöstä ja aurinkoista kesää ja lomaa!

Categories
Muut

Iloista pääsiäistä! Happy Easter!

Toivotamme kaikille hyviä Pääsiäislomia!
– eOppimiskeskuksen väki –

Pääsiäistervehdys

Categories
Muut

Fastholdelse i Lappland

Kemi-Torneå Yrkeshögskolans eLearning Centre tillfrågades att skicka en expert i distansundervisning till ett Nordiskt symposium i Danmark nyligen för att tala om insatserna som yrkeshögskolan gör för att motarbeta avfolkningen i Lappland. Symposiets titel var Utdannelse skaber udvikling och det organiserades av organisationen FLUID. Talare kom från Sverige, Finland, Norge och Danmark och redovisningarna av insatserna från olika länder och landsbygder var mycket intressanta och givande fast kollegorna arbetade på mindre områden än vi gör och med mera eftertryck på lokala inlärningsenheter som medel att hålla folk kvar och dra fler människor till bygden.

Eftersom symposiet var i Nordiskt sammanhang gjordes presentationen på svenska och av den anledningen är också det här blogginlägget på svenska. Bildspelet från presentationen hittar ni nedanför:

Avfolkningen av landsbygden är ett problem som fortskrider än idag. Människor drar bort för att söka utbildning och jobb. I Lappland är problematiken desto mera påtaglig eftersom landskapet är så stort. Kemi-Torneå Yrkeshögskola har arbetat med den här problematiken i åratal. Många är de insatserna som gjordes för att bromsa avbefolkningen. Det danska ordet för sådana insatser är fastholdelse, men det ger kanske intrycket att vi vill göra det omöjligt för Lapplandbor att ge sig av, medan det borde uttrycka att vi vill göra det möjligt för dem att stanna kvar.

Tre faktorer spelar en roll i avbefolkningen: utbildningsmöjligheter, arbetstillfällen och tjänstenivån. Kemi-Torneå Yrkeshögskola har förstås utbildning som huvuduppgift. I mer än tio år har yrkeshögskolan bjudit på distansundervisning som gör det möjligt för människor i Lappland och andra utkantsområden att njuta undervisning där de bor utan behov att resa från och till en skolbyggnad. Utbildning räcker dock inte för att hålla kvar befolkningen om det inte finns arbete för de utexaminerade. Framförallt unga kvinnor drar ifrån utkantsområden till centralorterna i jakt på arbetstillfällen. Det är därför som Kemi-Torneå Yrkeshögskola också engagerar sig i utvecklingen och utbyggnaden av befintliga företag i Lappland samt grundande av nya företag, till exempel, genom innovations- och inkubationsprojekt. Sist men inte minst arbetar yrkeshögskolan också för att upprätthålla tjänstenivån för de invånare som bor kvar i småbyarna, till exempel, genom att utvidga tjänsteutbudet i lokala handelsbodar.

Symposiets deltagare var imponerade av bredden i yrkeshögskolans insatser och intresserade framförallt av inkubationsidén (d.v.s. att hjälpa studenter att grunda småföretag under studietiden som de efter studierna kan fortsätta att driva och utveckla). Vägen framåt, vad fastholdelse angår, leder kanske just dit.

Categories
Mahara Moodle Muut

Maharaa, mobiilia, somea ja paljon muuta – siis ITK 2011 -konferenssissa

Seminaarireissulta palaavalta kysytään aamukahvipöydässä ensimmäisenä, että oliko hyvä reissu ja seuraavana, että mitä uutta siellä oli? Uutuus sinällään on suhteellinen käsite ja vastaus riippuu täysin vastaajasta, joten siihen en edes yritä vastata. Tässä kuitenkin muutamia poimintoja ITK2011-tapahtumassa pinnalla olleista teemoista ja ilmiöistä.

Mahara-eportfolio, jota olemme ottamassa käyttöön KTAMKissa ja Ammattiopisto Lappiassa, oli esillä useissa yhteyksissä. Maharasta tuntuu olevan moneksi ja portfolio-nimitys on mielestäni vähän liian suppea verrattuna käyttömahdollisuuksiin. Jäin miettimään sitä, että onko Maharasta PLE:ksi (personal learning environment), josta myös puhuttiin paljon ITK:ssa? Tärkein pointti on kuitenkin mielestäni se, että Mahara tuo Moodleen opiskelijalähtöisen ja –keskeisen toiminnallisuuden.

Useampaa kanavaa pitkin tuli viestiä, että opiskelijat eivät halua, että opetus ja opiskelu tulee heidän vapaa-ajan nettiyhteisöihin ja kännyköihin. En kuitenkaan olisi henkilökohtaisesti valmis tekemään tästä mitään mustavalkoisia johtopäätöksiä, varsinkaan jos vastaajat ovat olleet nk. diginatiivien edustajia, jotka ovat vielä nuoria ja ainakin osittain ajattelultaan ehdottomia. Toisaalta kielteisen näkemyksen syynä saattaa olla myös se, että nettiyhteisöjen ja sosiaalisen median käyttö opiskelussa vaatii opiskelijoilta panostamista ja osaamisen tekemistä näkyväksi. Somessa kun ei voi suorittaa opintoja ”istumalla”. Olisiko siis paikka tehdä syvempää analyysia näistä tuloksista? Itse olen edustanut ja edustan edelleen sitä näkökulmaa, että opetuksen ja opiskelun tulee mennä sinne, missä opiskelijat ovat muutenkin, siis myös netissä, silloin kun se on tarkoituksenmukaista, mahdollista ja järkevää.

3D-maailmoista Second Life tuntui olevan kovasti pinnalla. Ensimmäistä kertaa olen kuullut Second Lifen opetus- ja opiskelukäyttöä esiteltävän Suomessa alan seminaareissa reilut 5 vuotta sitten. Käyttö on laajentunut ja lisääntynyt, mutta en henkilökohtaisesti usko Second Life tulevan “mainstreamiksi”, monestakaan syystä. Se olisi jo sitä, jos olisi ollakseen, käyttö vaatii koneilta ja yhteyksiltä paljon, käyttöönotto vaatii asennuksen ja aikalailla aikaa jne. Varmasti Second Lifella on paikkansa esim. kulttuurin tai maantieteen opiskelussa, jossa voidaan vierailla vaikkapa Pariisissa, tai läsnäolon tunteen lisääntymisenä verrattuna videoneuvotteluun. Aika näyttää, että tuleeko muita potentiaalisia 3D-haastajia, esimerkiksi selainpohjaisia.

Mobiilien käyttö opetuksessa, ja opiskelussa oli selkeästi aiempia vuosia enemmän esillä. Muutaman casen ehdin näistä kuulla ja mobiilien sovellusalueet vaihtelivat peruskoulujen luontopoluista korkeakoulujen aikuisopiskelijoiden ohjaamiseen. Luulenpa, että parina seuraavana vuonna mobiili-casejen määrä tulee lisääntymään hurjasti, kunhan tabletit yleistyvät. Kuulin kerrottavan myös, että mobiilipäätelaitteen käyttö oli herättänyt opettajat pohtimaan opetus- ja ohjausmenetelmiään. Hyvä näin, mutta tällaista pohdintaa soisi tapahtuvan arjessa ihan ilman uutta teknologiaa/ohjelmistoja ;).

Tästäpä päästäänkin siihen, että yllättävän vähän oli esillä (tai sitten minulta meni ohitse) erilaiset tvt:n opetuskäytön soveltamiseen liittyvät pedagogiset toimintamallit ja menetelmät. Ehkäpä ne ovat jo niin arkipäiväistyneet ja niistä ei ole enää juttua kerrottavaksi. Itse konferenssissa käytettiin kyllä aiempaa enemmän erilaisia osallistavia ryhmätyömenetelmiä. Laajimpana kokonaisuutena oli Sometu-verkoston järjestämä Ilmiö-cafe, mutta myös monissa muissa esityksissä osallistettiin yleisöä. Haasteena näissä on se, että ryhmätyöskentely voi jäädä pelkästään mukavaksi vaihteluksi ja ohjelman piristykseksi, toisaalta parhaimmillaan niissä voi oppia vertaisilta todella paljon. Ilmiö-cafesta on sanottava vielä se, että hämmästyttävää kuinka eri tulokulmista ihmiset käsittelivät annettua aihetta (Miten koulutussektori voi tukea ja edistää osallisuutta nettiajan yhteiskunnassa?) niissä kolmessa pöydässä, joissa itse osallistuin keskusteluun. Vaikkakin toisten kuunteleminen ja prosessi ovat tärkeitä ja niistä oppii, niin silti jäin kaipaamaan jotakin yhteistä ”lopputulemaa”. Tosin sehän on vielä mahdollista, jos syntyneitä tuotoksia jatkojalostetaan.

Perjantaina iltapäivällä esiintyneen Teemu Arinan puheenvuoro jäi minulta kesken, kun piti kiiruhtaa lentokentälle, mutta sen mitä ehdin kuulla, niin Arina puhui teemalla Cloudlearning tärkeää asiaa johtamisesta, työstä ja oppimisesta some-aikakautena. Yhtenä tärkeänä pointtina se, että kyseessä ei ole teknologinen muutos, vaan kulttuurinen muutos. Esityksestä on blogattu mm. täällä.

Paljon jäi varmasti sanomatta, mutta ITK:sta on blogattu jo paljon ja lisää varmasti blogataan tulevana viikkona. Omasta tiimistäni oman osuutensa on ehtinyt hoitaa Marko, jonka postaus löytyy tukipalveluhankkeen blogista.

Categories
Lappia Blog Muut

Mitä, kuka, häh?

Blogien käyttö oppilaitoksissa ja muuallakin yleistyy mukavaa vauhtia. Blogin monikäyttöisyys ja soveltuvuus erilaisiin opetus-, hanke- ja organisaatioviestinnän tarkoituksiin on havaittu :). Jos olet päättänyt perustaa blogin, samalla kun ryhdyt tuumasta toimeen, niin on hyvä pitää mielessä muutama seikka, jotka ovat hyödyksi sekä sinulle että blogisi lukijoille.

Ensinnäkin, kerrothan mitä varten blogi on ja mistä aihepiireistä siellä kirjoitat. Tämä voi kuulostaa itsestään selvältä, mutta yllättävän paljon näkee blogeja, joista ei käy selvästi ilmi, että mistä teemoista blogissa viestitään. Ja kun sisältöä alkaa kertyä enemmälti, niin on hyvä luokitella postaukset avainsanoilla (tageilla) tai kategorioilla. Eri blogialustoilla on erilaisia mahdollisuuksia sisällön organisoimiseen. Luonnollisesti on myös hyvän tavan mukaista kertoa, että kuka olet tai jos kirjoittajia on useampia, niin esitellä kirjoittajatiimi. Tapoja tähän on monia, esimerkiksi tässä blogissa kirjoittajatiimi kuvataan lyhyesti blogin oikealla olevassa “laatikossa”. Käytän tilaisuutta hyväksi ja nostan tässä vielä esille Kemi-Tornion tämän hetkisen tiimin, joka on tämän näköinen :).

Blogissa on tärkeää myös säännöllisyys. Ensimmäiset pari kirjoitusta voivat syntyä varsin vaivattomasti ilman sen kummempia ponnisteluja. Olisi kuitenkin hyvä, jos bloggaajalla olisi valmiina mielessä jo useampia aihevaihtoehtoja aloittaessaan bloggaamisen. Näin sisällöntuotanto pääsisi hyvää vauhtiin. Se, että julkaiseeko kirjoituksia kerran viikossa, kerran parissa viikossa vai kuinka usein, riippuu blogista ja bloggaajasta. Esimerkiksi jos kyseessä on ryhmän ylläpitämä blogi niin on hyvä sopia kirjoitusvuorot. Sen verran voi raottaa verhoa ja kertoa, että niin me teemme tämän e-vinkin kanssakin. Meillä on kuukausiksi eteenpäin sovittuna kirjoitusvuorot ja niistä ei lipsuta :). Toki useamminkin kuin omalla vuorolla saa kirjoittaa. Aiheet puolestaan kumpuavat työn arjesta, kun jokainen hetken miettii, että millaisia haasteita, kysymyksiä on kohdannut tai mistä asioista on tullut palautetta, niin aihe kyllä löytyy. Joskus tiimin palaverissa kirjaamme keskustelusta ylös potentiaalisia e-vinkin aiheita ja se, joka ehtii, nappaa listasta aiheen itselleen :).

Koska blogikirjoituksen ei ole tarkoitus täyttää ”essee-mittaa”, niin lopetankin tähän. Lisää bloggaamisesta voi lukea vaikkapa tuottamisprosessissa olevasta Viisautta blogin tekoon –oppaasta, jonka nykytilaan voi tutusta Wikikirjastosta.

Categories
iLinc Lappia Blog Lappia Wiki Moodle Muut

Nyt mie en ossaa!

Mitä mie tekisin tämän Moodlen kansa, miten mie saan iLinc-yhteyen toimimmaan  ja miten mie voisin opiskelijoitten kansa käyttää niitä läppäreitä. APUA!

Nou hätä! Yhteyenotto eOppimiskeskukseen  auttaa sinua ratkaisemmaan ongelmat. Meile voi aina laittaa sähköpostia, meile voi soittaa ja meitä voi nykästä hihasta, kun näkkee liikkeellä. Tuumma tarvittaessa myös ihan vieritukea antammaan. Met autamma mielellämme jo siinä vaiheessa kun asia on ajatuksissa tai suunnitteluvaiheessa.

Meijät  tavottaa  sähköpostilla osoitteesta  eoppimiskeskus(at)tokem.fi tai suoralla yhteyenotolla henkilökuntaamme.

eOppimiskeskuksen henkilökunta

Categories
Muut

Katsaus kuluneeseen vuoteen 2010

Vuotta 2010 on jäljellä aika tarkalleen vuorokausi ja on aika summata vuoden aikana etä- ja verkko-opintojen tukipalveluiden saralla tapahtunutta.

Ensimmäisinä asioina tuli mieleen etä- ja verkko-opintojen tueksi kehitetyt uudet palvelut, joiden kehitystyö on tehty Lapin etäopetuksen tukipalvelut –hankkeen puitteissa. eTukipalvelut –sivustolta löytyy linkit ja ohjeet opetuksessa ja opiskelussa käytettäviin verkkoympäristöihin sekä etä- ja verkko-opintoja koskettavaa ajankohtaistietoa. Sivusto on vielä beta-versiovaiheessa ja sitä kehitetään koko ajan. eLuennot-palvelu puolestaan kokoaa yhteen kaikki Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Lappian reaaliaikaisen etäopetuksen. Palvelusta opiskelijat näkevät mm. kaikkien ryhmien iLinc-istuntojen nimet ja opettajat, vuorossa olevan tukihenkilön, ja muuta lisätietoa. Palvelu toimii myös tukihenkilöiden työvuorojen suunnittelun välineenä.

Voi sanoa myös, että LappiaBlogi ja LappiaWiki ovat pikkuhiljaa vakiinnuttamassa asemaansa. Ne on otettu käyttöön sekä opetuksessa että muun muussa projekti-, työryhmä yms. viestinnässä. Maininnan arvoinen on myös se asia, että Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun johtoryhmä aloitti bloggaamisen TOKEM Jorynaa-blogissaan loppusyksystä 2010. Bloggaamisesta on sanottava vielä se, että tukipalvelutiimin tuottama Viikon e-vinkin tuottamiseen ovat osallistuneet kaikki tiimin jäsenet, mikä on ihailtavaa! Merkittävä asia on myös kesän ja syksyn aikana tehty iLinc-ohjelman suomenkielinen lokalisointi (käännöstyö). Lisäksi työn alla on ollut Mahara ePortfolion käyttöönottoon valmistautuminen.

Osa voi ihmetellä, miksi puhumme useimmiten sekä etä- että verkko-opinnoista. Näin koska kyseiset termit tarkoittavat meille eri asioita. Lyhyesti kuvattuna termien ero on se, että etäopinnoissa opiskelija opiskelee pääosin kampusalueen ulkopuolelta, kun taas verkko-opinnoilla viitaan verkkoympäristöjen ja –välineiden käyttöön lähiopetuksen rinnalla. Verkko-opintojen osalta merkittävin hanke kuluneena vuonna on ollut Tietokoneet kaikille –projekti, jonka puitteissa on järjestetty runsaasti henkilöstö tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön täydennyskoulutusta, joka jatkuu keväällä 2011. Kokemuksista voi lukea täältä. Uusia etäopetusavauksia tapahtui lähinnä erikoistumisopintojen saralla.

Yhteistyö lappilaisten koulutusorganisaatioiden välillä etä- ja verkko-opintojen tukipalveluiden saralla on tiivistynyt ja luottamus ”toisen organisaation” palveluihin on kunnossa. Vuoden aikana sai lähtölaukauksen myös Lapin korkeakoulukonsernin yhteisen tukipalvelukeskuksen suunnittelu. Yksi palvelualue on opetuksen kehittämispalvelut, joihin kuuluvat myös etä- ja verkko-opintojen tukipalvelut.

Varmasti jäi monta tärkeää asiaa sanomatta, ja niitä voi esittää vaikkapa kommentteina tähän blogiin :).

Kiitos kaikille kumppaneille yhteistyöstä kuluneena vuonna!
Onnea ja Menestystä Vuodelle 2011!