Siirtyminen kohti kestävämpää ja vähähiilisempää yhteiskuntaa koskee myös Lappia ja puhdas energia näkyykin Lappi-sopimuksessa eli Lapin maakuntaohjelmassa vuosille 2018–2021. Vaadittavat muutokset voivat tuntuvat suurilta, mutta apua on saatavilla.
Author: helilohi
Puuta liikkeelle Euroopassa digitaalisesti ja kestävästi
Kestävässä metsätaloudessa olennaista on metsävarojen riittävyys, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ilmastonmuutoksen hillintä sekä metsien elinvoimaisuuden, tuottavuuden ja kannattavuuden säilyminen pitkällä aikavälillä. ROSEWOOD-verkosto hakee erityisesti digitaalisia ratkaisuja puun liikkeelle saamiseksi huomioiden kestävyys koko metsätalouden arvoketjussa.
Työkaluja pk-yritysten digitalisaation edistämiseksi
Digitalisaatio vaikuttaa prosesseihin, työtapoihin ja liiketoimintaympäristöihin ja siksi se vaatii uudenlaista ajattelutapaa ja rohkeutta uudistaa toimintoja. Teollisuudessa kestävyys on nouseva arvo, jota voidaan edistää digitalisaation avulla.
Resurssiviisaus ja kestävän työn kehittäminen työhyvinvoinnin edistäjinä
Ekologisen ja taloudellisen ulottuvuuden rinnalla on tärkeää tarkastella myös eri yhteisöjen yhteistoimintaa ja pyrkiä hyödyntämään inhimillisiä resursseja ja voimavaroja kestävällä tavalla. Miten työntekijöiden osaaminen, kokemus ja myös ajankäyttö saadaan resurssiviisaaseen käyttöön?
Sosiaalista kestävyyttä luonnosta: luontokuntoutus ja – valmennus voimaannuttaa
Luontoympäristöillä tiedetään olevan positiivisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Sosiaalisesti kestävä maa- ja metsätalous luo edellytykset luontokuntoutumiselle ja siihen tarvittaville elinympäristöille ja luontokohteille.
Liikkumisen kestävyys osana vihreää kehitystä
Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä viidennes oli peräisin liikenteestä vuonna 2018. Lapin pitkillä välimatkoilla ja harvalla asutuksella yksityisautoilun välttämättömyydestä tuskin päästään eroon.
Ajatuksia kestävän teollisuusmatkailun kehittämisestä
Teollisuusmatkailu on jo itsessään hyvä esimerkki kestävästä matkailusta ja resurssien uudelleenhyödyntämisestä. Teollisuusmatkailun termi on kuitenkin vielä varsin tuntematon.
Luontomatkailun kestävyyden kysymykset yhä tärkeämpiä
Edellytykset kestävään matkailuun ovat olemassa. Vastuullisen matkailun kehittäminen on kuitenkin jatkuva prosessi, joka edellyttää ekologisten, sosiaalisten, kulttuuristen, taloudellisten ja poliittisten vaikutuksien huomioimista kokonaisvaltaisesti. Tähän tarvitaan myös toimialat ylittävää yhteistyötä.
Kestävää lunta
Energiatehokas arktinen lumi -hankkeessa tuotettavan toiminnanohjausjärjestelmän avulla voidaan varmistaa, että lumen tuottajat ja sen tilaajat kohtaavat toisensa sekä lunta tuotetaan mahdollisimman kestävästi: lunta tuotetaan ja säilötään oikea määrä, oikeaan aikaan ja mahdollisimman pienellä hukkaprosentilla.
Ilmastoneutraali EU 2050, Suomi ja Lappi jo 2035
Koko Euroopan unionin talous on tarkoitus muuttaa kestäväksi toteuttamalla laaja siirtymä vihreään talouteen. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali jo vuoteen 2035 mennessä. Sama tavoite sisältyy myös Lappi-sopimukseen. Teemaa puitiin osana Lapin vihreän viikon päätapahtumaa.
Ekologisen kestävyyden kehittäminen Lapin ammattikorkeakoulussa – Tavoitteena hiilineutraalius?
Ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen työsuunnitelmassa on linjattu sekä laajempia että suppeampia konkreettisia toimenpiteitä muun muassa vihreään sähköön siirtymisestä, jätteen lajittelun tehostamisesta sekä Lapin AMKin hiilijalanjäljen mittaamisesta. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on myös valmisteilla.
Building bridges – Sustainable business and personal development in the North
Higher Education Institutions have an essential role of virtual bridge building in the Arctic Europe. The Kolarctic Bridge project builds bridges on different levels, between universities, teachers and other employees, firms, students and regions.
Sustainable Impact Entrepreneurship
New urgent objective of international business training at Lapland UAS is to increase know-how of entrepreneurs (current and future), and businesses, to become more resilient to climate change with the competence to create new business models aiming to meet Sustainable Development Goals or SDG.
Kiertokoulusta kiertotalouden osaamista Lappiin
Lapin AMKin KIERTOKOULU-hanke käynnistyi 1.8.2017. Hankkeessa on kehitetty tekniikan ja luonnonvara-alan koulutuksiin kiertotaloussisältöisiä opintojaksoja sekä oppimisprojekteja.
Kestävää ja avointa TKI-integroitua oppimista (TKIO)
Kestävä ja avoin TKI-integroitu oppiminen on yksi tärkeä tapa kehittää opiskelijoiden, opettajien ja työelämän kollektiivista osaamista, koska se tarjoaa aikaa ja tilaa yhteisille keskusteluille ja kohtaamisille ja mahdollistaa yhteisen tekemisen.
Ravinteidenkin pitää kiertää
Kuluttajat eivät halua ostaa kierrätysravinteilla kasvatettua ruokaa. Asenneilmapiirin vuoksi vain alle puolet puhdistamolietteistä päätyy pelloille. Jotta ravinteet saadaan pystymään kierrossa mahdollisimman pitkään ja siten ruuantuotannosta tulee kestävämpää, täytyy kuluttajien tietoisuutta ravinneasioista parantaa.
Mustan kullan paikallistuotantoa
Ei, nyt ei ole kyse öljystä vaan hevosenlannasta. Hevosenlanta on erinomainen maanparannusaine, se parantaa maan biologista aktiivisuutta ja maan rakennetta sekä korvaa poistuvaa humusta. Hevosenlannalla on myös muita kaupallisia käyttökohteita.
Leipää suuhun ja ulostetta uuniin
Yksi hevonen tuottaa päivässä noin parikymmentä kiloa lantaa. Sitä kertyy vuodessa iso kasa, jota oikeastaan kukaan ei halua tai osaa hyödyntää. Suomen mittakaavassa noin 75 000 hevosen tuottama lantakasa on jo pienen vaaran kokoinen. Tämä pistää miettimään.
Näkökulmia lähituotannon kestävyyteen
Lähituotanto edellyttää lähihankintoja. Kohti kestäviä hankintoja -hankkeessa luodaan lähihankintojen vaikutuksia havainnollistavia työkaluja kansalaisen, yrittäjien ja päättäjien käyttöön. Vaikutuksissa on huomioitu sekä taloudellinen että ekologinen näkökulma.
Eettisesti kestävää lihantuotantoa, onko sitä?
Mitä tehostetumpaa eläintuotanto ihmisen rajoittamissa olosuhteissa on, sitä pienemmät mahdollisuudet eläimellä on toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan. On vaikea kuvitella hyötyeläintä, joka voisi toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan paremmin kuin poro.
”Pellolta pöytään” – lähiruoan tuotannon hyviä käytänteitä
Lähituotteiden on ylitettävä kunta- ja seutukuntarajat, koska yksikään alue ei ole omavarainen kaikkien lähiruokatuotteiden suhteen. Lapissa lähiruokaa on kaikki maakunnassa tuotettu elintarvike. Lokakuussa 2020 pidetyssä webinaarissa ja työpajoissa etsittiin hyviä lappilaisia käytänteitä.
Onko lähiruoka luksusta?
Matkailijat ovat yhä kiinnostuneempia paikallisista raaka-aineista ja paikallisen ruokakulttuurin edustamista ruoista. Paikallisen ruoan avulla matkailija voi tutustua paikalliseen kulttuuriin. Uusi luksus ei ole elintason tai menestyksen mittari, se on kokemuksellisia valintoja, jotka heijastavat käyttäjänsä henkilökohtaisia arvoja. Artikkelissa tutustutaan lähiruokaan uuden luksuksen näkökulmasta.
Porotilamatkailuyrittäjät uuden äärellä – mitä tarjota uudelle asiakasryhmälle?
Elokuussa 2020 porotilamatkailuyrittäjät kokoontuivat kolmeen työpajaan ideoimaan uusia porotilamatkailuotteita suomalaisen asiakkaan tarpeisiin.
Hiljaista tietoa kuvataiteilijan työstä
Kuvataiteen alumneja kutsuttiin kertomaan kuvataiteilijan työstään alan uusille opiskelijoille. Vierailussa välittyi hiljaista työelämätietoa kuvataiteen tämän hetkisestä tilanteesta neljän taiteilijavieraan omakohtaisen kertomuksen myötä. Yli vaaran vuosien -hanke kehittää kuvataiteilijan uuden työn koulutusmallia.
Lapin AMKin alumnitoiminta kestää kelissä kuin kelissä
Alumnitoimintaa on kaikki toiminta, jossa on mukana korkeakoulusta valmistuneita opiskelijoita. Lapin ammattikorkeakoulussa on ollut alumnitoimintaa aina. Joillakin aloilla toiminta on ollut hyvinkin järjestäytynyttä, kun taas toisilla kyse on ollut satunnaisista yhteyksistä entisiin opiskelijoihin. Aina toimintaa ei edes mielletä alumnitoiminnaksi.
Yhteistyöalustojen soveltuvuus kansainvälisissä työelämälähtöisissä opiskelijaprojekteissa
BRIDGE-hankkeessa hyödynnetään monipuolisesti digitaalisia etätyökaluja tiedonjakosovelluksista kokonaisvaltaisiin yhteistyöalustoihin jo keväästä 2019 asti ja aivan erityisesti tänä vuonna.
Digi, tahdissa mars!
Kun tämän lehden kirjoittajakutsu julkaistiin helmikuun alussa, emme osanneet aavistaa, kuinka erikoisessa tilanteessa elämme koko Suomessa lehden ilmestymisen aikaan. Viimeistään nyt on numeron Digitahdissa, mars! -teema realisoitunut kaikille. Tervetuloa lukijaksi!
In English
“Digitahdissa mars”, mutta omien arvojemme pohjalta
Vuosi alkoi vauhdikkaasti. Sitten maailma pysähtyi. EU:n ajama ”Ihmisten hyväksi toimiva teknologia” on nyt iso vaatimus. On pelottavaa ajatella maailmaa, jossa poikkeustilasta johtuvasta valvonnasta tuleekin ”uusi normaali”.
In English
Etätyöpakko 2020
Nopea ja osittain pakon sanelema siirtymä etätyöhön haastaa organisaatioiden IT-valmiudet ja tuen. Etätyön mahdollistamistaminen on digitalisaation konkreettinen ilmentymä. Sen onnistuminen edellyttää yhteistyötä ja jaettua ymmärrystä muutoksen tavoitteista. Lisäksi käytännön ongelmat täytyy tapauskohtaisesti tunnistaa, tunnustaa ja ratkaista.
Terveydenhuollon digitaalisten innovaatioiden maailmassa
Virtuaalitodellisuus kivunhoidossa ja kuntoutuksessa, droonit, hoivarobotit ja tekoäly tulevat hoitotyöhön. Sairaanhoitajan perustehtävä on edelleen väestön terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy ja hoito, eikä kohtaamista ja kohdatuksi tulemista voida korvata kokonaan digitaalisilla välineillä. Digitalisuutta ja teknologiaa voidaan kuitenkin käyttää apuna.
OmaDigi – Osaamisen mahdollistaminen digitaalisissa hyvinvointipalveluissa
Niin ikävä asia kuin koronavirusepidemia onkin, on se aloittanut uuden digitalisaation aikakauden myös terveydenhuollossa. Nyt viimeistään on syytä pohtia, miten hyödyntää vaikkapa etähoitoa tai robotiikkaa. Töiden uudelleen organisointi voisi mahdollistaa resurssien keskittämistä niin, että kaikille voitaisiin turvata riittävä tarpeen vaatima hoito.