Category: 1/2021

Teksti kolumni ja Sanna Ryynäsen kasvokuva.

(Työ)yhteisöllisyyttä koronan aikaan

Pakotetut kohtaamiset eivät rakenna yhteisöä. Jos vain suoritamme kokouksesta toiseen, työyhteisöillemme käy pian samoin kuin filosofi Martha Nussbaumin huolessa tehokkuuteen panostavasta koulutuksesta, joka unohtaa humanistiset aineet ja luovuuden: meistä tulee tehokkaita koneenosia, joilta katoaa sielu – ja yhteinen nauru.
In English

Teema-artikkelin tunnus, jossa kirjoittajan nimi ja kuva kolmesta marmorikuulasta.

Kolme kuvaa 2020-luvun yhteisöistä ja yhteisöllisyydestä

Kaiken fundamentalistisen melun ja meuhkaamisen läpi ei tahdo aina kuulla ja nähdä sitä, että ihmisten enemmistö on tietoista, älykästä ja viisasta yhteistoimintaan kykenevää väkeä, joille 2020-luku tarjoaa hyvät mahdollisuudet uusien toiminnallisten ja ajatuksellisten yhteisöjen muodostamiseen ja yhteisöllisyyden kokemiseen.

Teema-artikkelin tunnus, jossa kirjoittajan nimi ja poroja aitauksessa.

Paliskunta – Pohjoisen erityislaatuinen työyhteisö

Poronhoitajat ovat tottuneet elämään luonnon ehdoilla ja mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin. Työntekotavat muuttuvat, mutta tiivis työyhteisö on edelleen olennainen osa poronhoitoa ja ilman sitä elinkeinon harjoittaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Poronhoitajat ovat motivoituneita etsimään uusia toimintatapoja yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi ja sen vahvistamiseksi.

Teema-artikkelin tunnus jossa kirjoittajien nimet ja kukkakuosia.

Yhteisöllinen asuminen – Hippikommuuneista kohti toimivia ja uudenaikaisia asukasyhteisöjä

Asumiseen liittyvä valinta voi näyttäytyä toiselle radikaalina tai outona erikoisuuden tavoitteluna, vaikka se on usein kyseiselle ihmiselle itselleen varsin luonteva tapa elää elämäänsä. DAS Kelo on puurakentamisen pilottikohde Rovaniemellä. Sen asukkaita kannustetaan yhteisölliseen toimintaan, joka kuitenkin lähtee yksilön omista valinnoista sekä tarpeista, ja ennen kaikkea vapaaehtoisuudesta.

Teema-artikkelin tunnus, jossa kirjoittajien nimet ja ote hankejulisteesta

Vihreän talouden arktiset kestävät yhteisöt

Vihreän talouden toimintamallit luovat edellytyksiä yhteisöjen säilymiselle; hyvinvoinnin eri osa-alueet parantuvat samalla, kun ympäristökuormitus pienenee. GRUDE-hankkeessa yhteisöjä tuetaan tiedonvälityksen keinoin ottamaan käyttöön kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja liikkumiseen, energiantuotantoon, ruoantuotantoon, jätehuoltoon ja matkailuun.

Sana puheenvuoro ja Marika Saranteen kasvokuva

Yhteisöllinen asiantuntijayhteisö uuden edessä

Korona-ajan verkkopalavereissa ei ole aikaa virittäytymiseen, esittäytymisiin ja jutusteluun. Yhteisiin verkkotapaamiseen varattu aika on tarkoin rajattu ja kohtaamisissa on asiapitoinen sävy. Sopiikin kysyä, että mistä saa virtaa ja energiaa tähän ”uuteen normaaliin” etätyö-moodiin ja kuinka siinä voi yleensä toimia yhteisöllisesti?

Teema-artikkelin tunnus, jossa nuori nainen lumisateessa.

Harrastusten merkitys nuorten yhteisöllisyydelle

Nuorella on tarve kuulua johonkin yhteisöön. Harrastukset rytmittävät nuorten arkea ja tuovat siihen mielekästä sisältöä. Nuoret kokivat ensimmäisenä koronakeväänä ahdistusta harrastusten loppumisesta, ja tämä näkyi heidän elämässään sosiaalisten suhteiden kaventumisena, jopa yksinäisyyden kokemuksena.

Teema-artikkelin tunnus jossa kirjoittajien nimet ja puinen keropää.

Metsähallituksen johdolla kohti luontoperustaisia yhteistyömalleja – miten se tehtiin Rovaniemellä ja Sodankylässä?

Luontoa toimintaan -hankkeessa rakennettiin uudenlaisia yhteistyön muotoja. Niiden myötä luonnon tarjoamat mahdollisuudet on tuotu kattavasti esille ja toisaalta tietoisuus luonnon hyvinvointivaikutuksista niin kuntoutujille kuin alan työntekijöillekin on lisääntynyt.

Teema-artikkelin tunnus jossa kirjoittajien nimet ja otos graafisesta kuvajaisesta.

Osallisuutta edistämässä – Luontolähtöisen kuntoutustoiminnan vaikuttavuuden mittaaminen ORS-mittarilla

Luontolähtöinen toiminta yhteiskunnan varoista subventoituna toimintana on tilivelvollinen toimintansa vaikuttavuudesta siinä missä muutkin sosiaali- ja terveyspalvelut. ORS-mittari on vaikuttavuuden jatkuvaan seurantaan tarkoitettu mittari, joka tarjoaa informaatiota toiminnan ohjaamisen suunnitteluun ja toteutukseen sekä vahvistaa toiminnan aikaansaamaa vaikutusta.

Teema-artikkelin tunnus, jossa kirjoittajien nimet ja puun varjo itkumuurilla.

Kokemuksia ja näkemyksiä yhteisöllisyyteen ulkomailla opiskellessa ja työskennellessä

Sosiaalinen pääoma voi olla joko sisään- tai ulospäin suuntautuvaa. Kansainväliset opiskelijayhteisöt edesauttavat ulospäin suuntautuvan sosiaalisen pääoman syntymistä. Suvi Järvensivulla on kokemusta myös vapaaehtoistyöstä Israelissa, mikä oli myös hyvä tapa päästä osaksi kansainvälistä yhteisöä.

Teksti puheenvuoro ja Helena Kangastien kasvokuva.

Yhteisöllisyydestä ammattikorkeakoulussa

Mikäli Lapin AMKissa halutaan edistää yhteisöllisyyttä avoimesti ja kestävästi, on pyrittävä edistämään ihmisten kykyä tunnistaa yhteistoimintatilanteet ja oma asemansa ja roolinsa yhteistoimijana. Ehkä kaikkein tärkeintä olisi määritellä yhteisöllisyys ja sen merkitys muutoinkin kuin kuvailemalla, miten sitä pyritään edistämään ja toteuttamaan.

Teema-artikkelin tunnus, jossa kirjoittajan nimi ja koirareki.

Tieto rakentuu yhteisöllisesti. Case: Lapin matkailun tiedolla johtaminen

Lapissa matkailuväki ei jäänyt toimettomaksi koronakriisin edessä. Lapin matkailun tilannehuone -sivustolle koottiin nopeasti tietoa, jota yritykset voivat hyödyntää toipumisessa. Tiedolla johtamisesta pyritään rakentamaan vakiintunut käytäntö, joka auttaa alan toimijoita menestymään työssään ja turvaamaan koko maakunnan elinvoimaa.

Lappilainen luksus saavutethaan yhessä tekemällä

Lappilaista luksusta ovat alueen kulttuuriperintö, puhdas luonto, hyvinvointia lisäävät luonnontuotteet, vuodenajat, hiljaisuus, yötön yö tai tähtitaivas. Lappi Luxus – palveluja ja tuotteita lappilaiseen hyvinvointimatkailuun -hankkeessa on järjestetty Pöykkölän saunapäivät ja Itä-Lapin saunatyöpaja.

Vanha polkupyörä kukkatelineellä kesäisellä kadulla.

Verkostomaisella yhteistyöllä vahvistetaan Rovaniemen kaupunkikeskustan elinvoimaisuutta

Rovaniemen kaupunkikeskustan kehittämistyön tavoitteena on luoda yhteiskehittämisen toimintakulttuuri kaupunkikeskustan elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Joulukuussa 2020 toteutettu Rovaniemen kaupungin elävä joulukalenteri on hyvä esimerkki verkostomaisten yhteistyön tuloksista.

Vanha tehtaan kone ulkoilmamuseossa.

Hankeyhteistyöllä monialaista kehittämistä

Meri-Lapin alueella teollisuusmatkailu ja kiertotalous ovat kietoutuvat toisiinsa. Niinpä Virtusumpit-työpajakin järjestettiin kahden hankkeen yhteistyönä. Työpajaan osallistuneiden näkemykset teollisuusmatkailusta ja kiertotaloudesta sekä niiden monipuolisista mahdollisuuksista laajenivat.

Työn muotoilulla yhteisöllisyyttä EtäSote -hankkeessa 

EtäSote -hankkeessa etäpalveluosaamiseen liittyvillä koulutuksilla ja ohjauksella lisättiin palveluntuottajien joustavuutta, ketteryyttä ja valmiuksia toimia muutostilanteessa ja uudenlaisten palveluiden käyttöönotossa. Hankkeessa ennakoitiin myös tulevaisuuden epävarmuutta, mahdollisia uusia poikkeustilanteita, joissa kansalaisille tulee turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.  

Yhteisöllisyyden monet kasvot – maahanmuuttajien yhteisöllisyys ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa

Miten yhteisöllisyys realisoituu maahanmuuttajaopiskelijan ammatillisissa opinnoissa? Opiskelija asettuu opiskellessaan monen toiminta-areenan välimaastoon: kotiin, perhe- ja kaveripiiriin sekä oppilaitokseen opiskelijaryhmineen ja -verkostoineen ja työharjoittelupaikkoineen.

Teema-arikkelin logo, jossa kirjoittajan nimi ja nainen tikapuilla.

Monipuolinen opiskelijakanta haastaa AMKin uraohjauksen – tarkastelussa tradenomiopiskelijoiden urapolku

Liiketalouden opiskelijoiden aktiivinen toimijuus on merkityksellinen ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisessä ja oman urapolun suunnittelussa opintojen aikana. Työuransa alussa olevat opiskelijat hakevat paikkaansa työkentällä eivätkä aina osaa nähdä omaa urapolkuaan opintojen alkuvaiheessa, ja osalla tulevaisuuden työura oli avoinna vielä opintojen loppuvaiheessakin.

Theme article logo, the writer's name and EU flag.

External EU Funding – a tool for strengthening regional and institutional development

At the moment one will find more than fifty different EU Funding programmes. With built EU project management competence among regional actors in Lapland, it is expected that in the future there will be better understanding about EU external funding and how organisations can apply for it.