Category: Teema-artikkeli

Kuvituskuva.

Kuvataiteilijan kokemusmatka digitaalisen maailman rajaseuduille

Digitalisoitunut yhteiskuntamme ja digitaaliset työkalut voivat antaa nykyajan taiteilijan ilmaisulle uusia lähtökohtia tai mahdollisuuksia näkyä taiteen tekijänä. Digitaalisella maailmalla on kuitenkin omat materiaaliset ominaisuutensa, jotka vaikuttavat digitaalisten elämysten tuottamiseen ja kokemiseen. Digitaaliseen mediaan tuotettujen sisältöjen kuvataan usein olevan virtuaalisia ja aineettomia tuotoksia. Muiden aistien mukaan tuominen voi kuitenkin antaa digitaalisen sisällön kokemukselle syvyyttä.

Kuvituskuva.

Uudistava liiketoiminta vahvistaa luonnon ja yhteiskunnan elinvoimaa ja hyvinvointia

Uudistava eli regeneratiivinen kehitys on kestävää kehitystä laajempi käsite ja kokonaisvaltaisempi lähestymistapa. Se voidaan käsittää kestävyyden seuraavaksi vaiheeksi, joka ei ole ainoastaan ihmiskeskeistä vahingon rajoittamista ja välttämistä tai nykytilanteen säilyttämistä. Uudistavassa taloudessa talous, ihmiset ja luonto ovat toisiinsa kietoutuneita ja talous tukee koko yhteiskunnan hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Uudistavan talouden keskiössä on systeemiajattelu, mikä erottaa sen korjaavasta taloudesta.

Kuvituskuva.

Matkailuelinkeinon huominen tehdään tänään

Ennakoinnista puhutaan paljon. Voiko sen avulla todella varautua tulevaan?

Ennakointi on tulevaisuutta koskevaa työtä, joka tuottaa ymmärrystä vaihtoehtoisista tulevaisuuksista päätöksenteon tarpeisiin. Monimutkaisessa toimintaympäristössä ennakoinnin merkitys on kasvanut. Strategisen suunnittelun yhteydessä on yleistä, että tulevaisuuden mahdollisuuksia tarkastellaan liian kapeasti.

Matkailuyritysten riskienhallintaa kehitetään Matrix 2 -hankkeessa.

Ikkuna puutalon seinässä.

Energiatehokas ilmanvaihto kulttuurihistorialliseen kiinteistöön

Lapin ammattikorkeakoulun ja Peräpohjolan Opiston yhteisessä ReStart-hankkeessa parannetaan vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta kulttuurihistoriallisessa kiinteistössä. Miten kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen 1900-luvun alussa rakennettuun hirsirakenteiseen Niilontaloon sopii sisä- ja ulkoilmapaineen tasauksella rakennusvaipan yli säätyvä, koneellinen lämmön talteen ottava ilmanvaihto?

Talon pienoismalli kaulahuiviin käärittynä lämpöpatterin päällä.

Hukkalämmöstä hyötyä huomiseen – energiatehokkuus ratkaisuna kriisien keskellä

Ilmastonmuutoksen kiihtyessä ja energiakriisien heijastuessa arkeemme, on entistä tärkeämpää tarkastella, miten energiaa käytetään – ja ennen kaikkea, miten sitä hukataan. Yksi suurimmista, mutta usein alihyödynnetyistä mahdollisuuksista piilee hukkalämmössä. Siinä, missä perinteisesti hukkalämpö on nähty energian käytön väistämättömänä sivutuotteena, nyt se nousee keskiöön, kun rakennamme resurssiviisaampaa huomista.

Tekoälyn tekemä kuva ekologisesta tehtaasta.

Kestävä kehitys ja teollisuuden tulevaisuus

Modernit valmistusmenetelmät ja fossiilivapaat materiaalit ovat keskeisiä tulevaisuuden teollisuuden kehittämisessä. Teknologisten innovaatioiden ja kestävän kehityksen periaatteiden yhdistäminen mahdollistaa tehokkaamman, joustavamman ja ympäristöystävällisemmän tuotannon.

Tällä hetkellä Lapin AMKissa on käynnissä noin 140 hanketta, joista noin puolet liittyy jollain tavalla kiertotalouteen.

Kalansaalista.

Kaupallinen sisävesikalastus – ruokaturvaa muuttuvasta ympäristöstä

Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa kotimaisen kalan kulutusta. Valtaosa sivusaaliista ja perkuujätteestä jää Lapissa hyödyntämättä. Lapin kaupallisen kalastuksen tuottama ihmisravinnoksi hyödynnettävissä oleva kalamäärä voitaisiin ainakin kaksinkertaistaa nykyisestä käytöstä. Lapin kalavarojen kestävä käyttö tärkeä osa Lapin ruokaturvaa ja alueen ruokaturvan resilienssiä.

Kuvituskuvassa musta ja valkoinen värikynä terät limittäin.

Tasapainota vastakohdat: polariteettiajattelun voima ja viisaus

Toimintaympäristöstä ja kohtaamistamme haasteista on tullut kompleksisia eli mutkikkaita. Mutkikkaiden haasteiden tunnusmerkki on, että niihin ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta tai ratkaisua.

Johtajat ja tiimit voivat hyödyntää polariteetteja menestyäkseen epävakaassa ympäristössä ja edistääkseen kestävää kehitystä ja liiketoimintaa. Polariteettien kanssa työskennellessä suositaan ’sekä-että’ -ajattelua ’joko-tai’ -ajattelun sijaan.

Kuvituskuvassa käsi pitelee kännykkää.

Digitaalinen kuilu vai tasa-arvo? Verkkoyhteydet yhdenvertaisen ja kestävän yhteiskunnan tukena

Tässä kirjoituksessa perehdymme todellisten kehityskulkujen pohjalta syntyneeseen vastakkainasetteluun harvaan asuttujen alueiden ja kaupunkien verkkoyhteyksien toimivuuden ja kehityksen välillä.

Polarisaatiota voidaan purkaa, kun ilmiö on tunnistettu.
Parantamalla yhteyksiä ja edistämällä digitaalista tasa-arvoa voidaan luoda yhteiskunnallista resilienssiä ja varmistaa, että kaikki, riippumatta asuinpaikasta, voivat hyötyä uusista teknologisista ratkaisuista.

Kuvituskuvassa kengänkärjet asvaltilla.

Hyvinvointivaltiossa värähtelyjä eettisestä polarisaatiosta?

Käytössä olevilla resursseilla vaikuttaa olevan mahdotonta toteuttaa laajaa lainsäädännön tehtävää virkaeettisesti kestävällä tavalla ja jopa laittomuuksia joudutaan tietoisesti tekemään.

Hyvinvointivaltiossa eettisen polarisaation värähtely on viheliäinen ongelma.

Kirjoittajan perustiedot ja ihmisfiguuri seisomassa pykälämerkin päällä.

Yhdenvertaisuus polarisaation ristipaineissa

Yhteiskuntamme perustuu ajatukseen oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta ja ihmisarvon kunnioittamisesta. Yhdenvertaisuus lain edessä tarkoittaa sitä, että jokaisella yksilöllä on samat oikeudet ja velvollisuudet.

Tällä hetkellä yhdenvertaisuuden toteutumisessa näyttää selkeästi olevan haasteita esimerkiksi hyvinvointialueiden vastuualueilla olevien palveluiden toteutuksessa.

Kuvituskuvassa mies ja nainen vaakakupeissa.

Havaintoja naisten ja miesten tutkinto-opiskelusta ja työttömyydestä

Koulutustaso ja työttömyys ovat eriytyneet varsin voimakkaasti sukupuolen mukaan sekä Lapissa että koko maassa. Koulutusmarkkinoilla miehet ovat suorittaneet naisia useammin keskiasteen tutkinnon ja naiset miehiä useammin korkea-asteen tutkinnon. Työmarkkinoilla suomalaistaustaisten naisten työttömyys on vähäisempää kuin miehillä, mutta ulkomaalaistaustaisilla miehillä vähäisempää kuin ulkomaalaistaustaisilla naisilla.

Kuvituskuvassa kolikoita kirjapinon edessä.

Opiskelijoiden työssäkäynti opintojen ohella vai opintojen tekeminen työssäkäynnin ohella?

Noin puolet ammattikorkeakouluopiskelijoista käy töissä opintojen ohella. Valtioneuvoston selvityksen mukaan opiskelijoiden työssäkäyntimahdollisuus on huomioitu hyvin ammattikorkeakouluissa. Työn ja opintojen onnistunut yhdistäminen tarkoittaa, että opiskelija ei koe tilannettaan liian kuormittavaksi eivätkä opinnot viivästy työssäkäynnin takia.

Kuvituskuva.

Pirulliset ongelmat, aukkoinen tieto sekä monialaisen työn paradoksit. Kompleksisuus-ajattelu lastensuojelutyön vaativuutta selittämässä

Lastensuojelutyö on vaativaa ammatillista työtä. Työssä kohdattavat lasten, nuorten ja perheiden monimutkaiset tilanteet, työhön liittyvä aukkoinen tieto, arjen työn monet paradoksit sekä ihmiskuvallisen ymmärryksen moninaisuus luovat työhön vahvan kompleksisuuden kehyksen.

Tämä artikkeli toimii yhtenä sijaishuollon kehittämistyötä tukevana ymmärryksen välineenä.

Kuvituskuvassa EU:n lippulogo.

Kestävyysraportointi ja polarisaation purkaminen: kohti yhteistä ymmärrystä

EU:n kestävyysraportointistandardi CSRD asettaa selkeät reunaehdot suuryrityksille, mutta sen vaikutukset ulottuvat myös pienempiin yrityksiin ja niiden toimintaverkostoihin. Muutos on saanut aikaan sekä positiivisia että kriittisiä reaktioita, mikä tekee kestävyysraportoinnista potentiaalisen polarisaation aiheuttajan yrityskentässä. Jännitteet suurten ja pienten yritysten välillä syntyvät usein eroista niiden resursseissa ja näkökulmissa.

Kuvituskuva.

Hyvinvointi- ja turvallisuusilmiöt vaativat monitoimijaisia ratkaisuja

Polarisaation vaikutukset korostuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten lasten, vanhusten ja työelämän ulkopuolella olevien arjessa. Riskinä on, että muutokset yhteiskunnassa heikentävät ennestään näiden kohderyhmien hyvinvointia ja arjen turvallisuutta.

Selvityksen perusteella Lapissa ymmärretään kuitenkin yhteisen työn merkitys, ja yhteistyöllä on pitkät perinteet.