Työn muotoilu on työntekijälähtöistä työn muokkaamista hyvinvoinnin, myönteisten asenteiden ja toiminnan optimoimiseksi. Se on itselle tärkeiden työn voimavarojen vahvistamista ja myös toisten ihmisten voimavarojen lisäämistä.
Työn muotoilun aamupäivä -tapahtumassa tammikuussa 2023, pohdittiin sen monia mahdollisuuksia.
Hybridityöllä tarkoitetaan nykytyön organisoitumisen globaalia mallia, jossa työntekijät tekevät osan työajastaan päätyöpaikallaan, kuten toimistossa, ja lopun työajasta he työskentelevät etänä.
Tilakokemusten 6T-malli kehitettiin, kun tekniikan asiantuntijoiden ja käytettyjen mittareiden rinnalle tarvittiin ei-mitattavien asioiden eli kokemusten kuvaamiseen väline ja malli.
Keväällä 2022 käynnistynyt LovelyLife® in Lapland -hyvinvointivalmennus on tarjonnut matkailu- ja palvelualan lähijohtotehtävissä tai yrittäjänä työskenteleville ohjausta, menetelmiä ja konkreettisia työkaluja johtamisosaamisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Valmennuksen edetessä ovat avainasemassa olleet myös työn muotoilun moninaiset keinot.
Työn muotoilussa on kyse jokaisen henkilökohtaisen arjen hallinnasta. Muotoilemalla työtään työntekijä muokkaa työtään ja työympäristöään mahdollisuuksien puitteissa itselleen sopivaksi, mielekkääksi ja työn imua tukevaksi.
Organisaatioiden ytimessä on ihminen ja organisaatioiden keskeisin voimavara on ihminen. Ei fyysiset rakenteet, ei digitalisaatio eikä mitkään palveluprosessit organisaatiossa kehity ilman ihmistä. Miten inhimillistä voimavaraa tulisi huoltaa, jotta se jaksaa tässä ajassa?
Living Lab Pruntsi -hankkeessa suunnitellaan ikääntyneiden kotona asumista tukevia teknologisia ratkaisuja kokoavaa toimintaympäristöä. Hankkeessa on pohdittu myös ekologisen kestävyyden ilmenemistä ja vastuullista kuluttamista.
Omaa työympäristöään ja yhteisöään aktiivisesti kehittävät työtekijät ovat valtava voimavara. Onnistuessaan työympäristön kehittämisen tulokset voidaan huomata jo lyhyessä ajassa. Laita artikkelin vinkit testiin!
Yhteiskunnallista kehitystä määrittää enenevässä määrin ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan haasteet ja vaihtoehtoiset tavat vastata niihin. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Miten ekososiaalisesti pieni ja suuri sosiaalipolitiikka voivat toteutua 2020-luvulla mielenterveyskuntoutujien keskuudessa? Henki ja elämä -hankkeessa on kokeiltu uusia toimintaympäristöjä mielenterveyskuntoutujille suunnatulla luonto- ja taideperustaisella kuntouttavalla työllä.
Yhä useampi yritys ja organisaatio sisällyttää toimintaansa kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita. Ympäristön ja kulttuurinkin näkökulmasta kestävyyttä on totuttu jo tarkastelemaan. Viime aikoina on keskusteluun noussut myös sosiaalinen kestävyys. Yksi merkittävä tekijä kaikenlaisen vastuullisuuden edistämisessä julkisella sektorilla ovat hankinnat.
Kestävä yhteiskunta tarkoittaa hyvinvoinnin takaamista kaikille ihmisille. Huono-osaisuus ja siihen liittyvät ilmiöt periytyvät sukupolvelta toiselle. Kestävän kehityksen kannalta onkin oleellista saada muutos tähän. OPPIVE-hanke pyrkii puuttumaan ja vaikuttamaan nuorten hyvinvointiin ja ehkäisemään syrjäytymistä.
MOOC on kirjainlyhenne, joka tulee sanoista Massive Open Online Course, siis verkkopohjainen opintojakso, joka tavoittelee suuria oppijamassoja. Vahvuusosaaja-MOOC tehtiin henkilöstön osaamisen kehittämistä varten.
LovelyLife® in Lapland -hyvinvointivalmennus on tarkoitettu matkailu- ja palvelualan esihenkilönä tai yrittäjänä työskenteleville. Valmennukseen sisältyy myös kaikille avoin väli- ja loppuseminaari.
LUC-korkeakoulukonsernin Study+ -kehittämistyön tavoitteena on vahvistaa opetusta ja oppimista erilaisissa oppimisen ympäristöissä hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukien. Digitaidot+ -hankkeessa ovat kohderyhmänä kaikki korkeakouluopiskelijat, mutta erityisesti he, jotka kokevat tarvitsevansa tukea digiympäristöissä toimiseen.
Rovaniemen elävä kaupunkikeskusta ry. kehittää kaupunkikeskustaa aktiivisesti yhdessä yrittäjien, asukkaiden, tapahtuma- ja kulttuurituottajien sekä kaupungin ja sen konserniyhtiöiden kanssa. Kehittämistyön yhteisenä päämääränä on keskusta-alueen viihtyisyyden kehittäminen.
Living Lab Pruntsi -hankeessa laaditaan älykkään asumisen kehittämis- ja oppimisympäristön toimintamalli Kemin kaupungin ikäystävälliselle asuinalueelle, Pruntsin kortteliin.
Henki ja elämä -hanke käynnistyi koronakriisin keskellä tammikuussa 2021. Hankeresilienssissä on löydettävissä samankaltaisia piirteitä kuin yhteisöresilienssissä.
Poronhoito on vanhin edelleen elinvoimaisista pohjoisen elinkeinoista. Poronhoitotyön osaamiseen kuuluu paljon hiljaista tietoa, jota opitaan, kun lapset kasvavat poronhoitotöissä ja vanhimmat osallistuvat töihin niin kauan kuin toimintakykyä riittää. Poronhoitajankin kohdalla kyse on kuitenkin ammatista, ja ammattitaitovaatimukset muuttuvat.
International students often do not seem to be given the chance to actually get acquainted with local Finnish people, as they instead opt to interact and experience local sights with other non-native students in the end. The Culture Bump initiative is to make planners and participants from different countries and cultures interact with one another.
Arki muuttuu koko ajan ja turvallisuuden tilannekuva sen mukana. Muutostekijät nousevat paikallisista, alueellisista ja kansainvälisistä kehityskuluista. Artikkelissa esitellään Arjen turvallisuuden tiekartta − aktivoiva osallisuus syrjäytymisen ehkäisyssä -kehittämishanketta varten hankittujen tutkimusaineistojen alustavia tuloksia.
Psykologisesti turvalliset organisaatiot ovat vähemmistössä, vaikka sen yhteys tiimien ja organisaation menestykseen tunnetaan. Erityisesti kriisiaikoina psykologista turvallisuutta tarvitaan, jotta työyhteisö kykenee yhdessä selviytymään vaikeista ajoista. Ilman psykologisesti turvallista kulttuuria emme uskalla kertoa huolistamme.